Author Archive

Miskan temppuja: high five!

Sunnuntai, Tammikuu 15th, 2012

misk_h-f

Yksi Miskan hauskimmista tempuista on ”yläfemma”. Kun Miskalle sanoo ”high five”, se läpsäyttää tassulla käteen.

Tempun opettaminen oli helppoa. Aika monelle on varmaan tuttu Tuire Kaimion Pennun kasvatus -kirjassa opetettu temppu nimeltä ”kumpi käsi?”. Siinä koiran on arvattava, kumpaan käteen nami on piilotettu. Koira ei saa haistella käsiä vaan sen täytyy tassulla napauttaa sitä kämmentä, jossa se arvelee namin piilottelevan.

Tätä temppua soveltamalla opetin Miskalle ”yläfemmankin”.  Ensin laitoin namin vain oikeaan käteen ja nostin kättä hieman ylemmäs. Tällöin Miska napautti nyrkissä olevaa kättä ja sai palkinnon. Nostin kättä aina vaan hieman ylemmäs niin, että Miska pysyi vielä kärryillä. Kun käsi nousi ylemmäs, Miskan täytyi aina korottaa tassuaan vähän korkeammalle.

Monien toistojen jälkeen siirsinkin namin vasempaan käteen, mutta edelleen nostin nyrkissä olevan oikean käden ilmaan. Miska napautti tassulla edelleen siihen namin toivossa – palkan se saikin, mutta vasemmasta kädestä. Tätäkin versioita toistettiin monta kertaa. Pikku hiljaa rupesin avaamaan nyrkissä olevaa oikeaa kättä ”yläfemma”-asentoon. Kun temppu alkoi näyttää ylävitosen läimäyttämiseltä, liitin siihen sanan ”high five”. Ja taas toistettiin temppua kunnes Miska hiffasi tempun nimen. Ja kas – temppu oli valmis.

High five!

Lähde jo!

Torstai, Marraskuu 17th, 2011

misk_kong

Paras keino lievää eroahdistusta potevalle koiralle on kongi täynnä ruokaa.

Kun lähden kotoa, tungen keskikokoisen kongin (kuvassa) täyteen jauhelihaa ja annan sen Miskalle juuri ennen kuin häivyn ovesta. Täytän kongin yleensä jo ennen aamulenkkiä ja jätän sen eteisen pöydälle odottamaan. Loppumatkasta Miskalla on kiire kotiin. Se  ei malttaisi haistella enää yhtäkään pusikkoa. Kongi odottaa – tuu jo!

Kun puen lähtöaikeissa ulkovaatteita päälle, Miska ei huolestu vaan hoputtaa tuijottamalla kongia eteisen pöydällä ja huiskuttaa hännällään kärsimättömästi. Hei, mee jo, kyllä mä täällä pärjään ihan yksinkin!

No, uskotaan. Heippa!

misk_kong2

Silmätulehdus ja kotihoito

Perjantai, Marraskuu 11th, 2011

misk_eye

Miskalla on silmätulehdus. Oikea silmä on muutaman päivän ollut kirkkaanpunainen ja rähmivä. Miska yrittää hangata särkevää silmää tassuilla, mikä tietenkin vain pahentaa tulehdusta.

Tulehdukseen auttaa silmän huuhtelu ja pyyhkiminen muutamia kertoja päivässä vedellä.

Toinen keino, mistä yllättäen saattaa olla apua, on kamomillatee. Keitän vahvaa kamomillateetä, jota tiputtelen huoneenlämpöiseksi jäähtyneenä varovasti koiran silmään. Käytän apuna pumpulia, jolla samalla myös hellästi pyyhin ja puhdistan silmän ympärystän.

Kamomillaa on perinteisesti käytetty haavojen puhdistukseen ja hoitoon. Sillä on kaiketi jonkinlaisia desinfioivia vaikutuksia.

Miskan silmä onkin jo paljon parempi tänään. Se ei punoita eikä se myöskään ollut muurautunut yön aikana umpeen kuten pelkäsin. Toki voi olla, että pelkkä keitetyllä vedelläkin huuhtelu auttaa eikä kamomillalla ole osuutta paranemisessa. Pääasia on, että tulehdus paranee hyvin kotikonsteillakin ilman käyntiä eläinlääkärissä – oli apu sitten vedessä tai kamomillassa tai molemmissa.

Junassa

Tiistai, Lokakuu 18th, 2011

misk_juna

Kyllä kelpaa

Kävimme viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla äitini luona. Miska kulkee junamatkoilla tietenkin aina mukana. Se on tottunut matkustamaan junalla jo pienestä pennusta lähtien.

Koiranhan pitäisi periaatteessa matkustaa lemmikkivaunun lattialla. Menomatkalla pendolino oli kuitenkin niin kylmä ja vetoisa, että Miska rupesi tärisemään vilusta maatessaan lattianrajassa. Olin tietenkin unohtanut ottaa makuualustan mukaan, joten ei auttanut kuin päästää värisevä koira viereen penkille lämmittelemään.

Penkin suojaksi uhrasin oman takkini – ja villahuivini vilutassun peitoksi. Siinä sitten köröteltiin vieretysten keikkuvalla junalla kohti lakeuksia. Konduktööri ei moisesta ollut moksiskaan. On tainnut muitakin hemmoteltuja palelevia koiruuksia tulla vastaan vaunukierroksilla.

Koiranilma

Keskiviikko, Syyskuu 14th, 2011

misk_myrsk

”Ai lenkille tuossa myrskyssä? Mene kuule keskenäs!”

Miska vaistosi aamulla jo eteisessä, ettei ulos ole asiaa. Seisoa jökötti sahapukkina ja katsoi kuin hullua, kun yritin viedä sen ovesta rappuun. Sain houkuteltua epäileväisen koiran maanitteluilla ja nameilla ulko-ovelle vain todetakseni, että koira taitaa olla oikeassa. Ei auttanut kuin tilata hissi ylös.

Miska ravisteli itsensä huolellisesti ennen sisään palaamista. Jo sateen näkeminen inhottaa sitä. Point taken. Joojoo tiedetään, olisi pitänyt katsoa ikkunasta hieman tarkemmin.

Nyt koiruus tuhisee tyytyväisenä sohvalla. Tietenkin peiton alla.

Jep, aion ostaa Miskalle kunnon sadetakin.

Koiravakuutus

Maanantai, Elokuu 22nd, 2011

misk_fisk2

Olen hankkimassa vasta nyt Miskalle koiravakuutusta. Miska on 5-vuotias, mikä tarkoittaa, että kahden vuoden päästä vakuutusta ei enää voi saada.

Vakuutuksissa on aikamoisia eroja ja vertailu on työlästä eri yhtiöiden välillä. Päänvaivaa tuottaa myös kysymys siitä, ottaisiko pelkän eläinlääkärikuluvakuutuksen vai myös henkivakuutuksen. Olen ehkä kallistumassa pelkän eläinlääkärikuluvakuutuksen puolelle.

Onneksi esimerkiksi Kuningaskuluttajassa on tehty vertailua eri yhtiöiden välillä. Jutun ja vertailun löydät täältä. Juttu on tosin tehty kuusi vuotta sitten eli muutoksia ehtoihin sun muihin on varmasti tullut.

Otan ilomielin vastaan kaikenlaisia huomioita ja vinkkejä liittyen koiran vakuuttamiseen!

Hilla kylässä

Keskiviikko, Elokuu 10th, 2011

misk_hilla

Miska sai pariksi päiväksi kylään Hilla-pennun.

Hilla on seitsemänkuinen suomenlapinkoira, joka tihkuu iloa ja energiaa. Miska suhtautuu yleensä kaikkiin pentuihin epäileväisen etäisesti. Se yrittää olla kuin niitä ei olisikaan. Samalla viileydellä se suhtautuu Hillaankin.

(lisää…)

Paranemisprosessi

Torstai, Elokuu 4th, 2011

misk_par2

Miskan kannustinkynsi lähti irti reilut pari viikkoa sitten koirapuistoleikin temmellyksessä. Siitä asti koira on joutunut pitämään sidettä jalassa ja muovikauluria päässä. Kynsi kasvaa hyvin hitaasti ja kärsivällisyys alkaa hauva-paralla (ja omistajallakin) hipoa äärirajoja.

Side täytyy vaihtaa päivittäin. Kasvava kynsi ja sen tyvi täytyy puhdistaa Betadinella. Antibioottikuuri on jo loppunut. Kuten myös särkylääkekuuri. Jatkan toiveikkaana bakteerien torjuntaa valkosipulikuurilla.

misk_par

Jos kaulurin ottaa pois, Miska rupeaa heti nuolemaan ja järsimään sidettä. Muutaman kerran silmän välttäessä se on repinyt siteen auki kokonaan ja päässyt nuolemaan kynttä. Kauluria on siis pakko pitää jatkuvasti. Huolimatta koiruuden surkeista ”mitä pahaa mä oon tehnyt?” -ilmeistä.

Murtuma kannustinkynnessä

Torstai, Heinäkuu 14th, 2011

miska_side2

Miska leikki riehakkaasti eilen illalla koirien uimarannalla sillä seurauksella, että sen oikean tassun kannustinkynsi vääntyi ja murtui pahasti. Eläinlääkärikeikkahan siitä seurasi…

(lisää…)

Miskan hoodit

Keskiviikko, Heinäkuu 13th, 2011

misk_siirtol3

Miska järsimispuuhissa Hertsigan siirtolapuutarhan mökillä.

Asumme nykyään Miskan kanssa Herttoniemessä. City-koira, joka on asunut koko viisivuotisen elämänsä kantakaupungissa, on siis päässyt maistamaan lähiöelämän makoisia puolia. Niihin kuuluvat erityisesti mahtavat lenkkeilymaastot. Hertsigan uudella puolella kulkee hiekkatie merenrantaa pitkin aina Marjaniemeen asti. Reitin alkupuolella on Herttoniemen kartanon alue, jonka merenpuoleisessa osassa koiratkin saavat ulkoilla. Uudella puolella on myös koirien uimaranta, jossa Miska mielellään kahlailee.

Herttoniemen vanhalla puolella taas on laajahko metsäalue neulaspolkuineen. Kyseisen metsän ja metroradan väliin sijoittuu ihanan kukkaisa ja värikäs siirtolapuutarha-alue, jossa olemme vierailleet koiruuden kanssa muutamia kertoja grillailemassa ja keräämässä kasvimaan antimia.

Hertsiga tuntuu koiraystävälliseltä kaupunginosalta!