Täällä Alma! Onko siellä yhtä hyviä luita kuin täällä?
Suunnittelen muuttoa Englantiin Alman kanssa. Almakin on keskustellut videopuheluissa Englantiin, kannattaako sinne mennä ja kuunnellut juttuja rotusyrjinnästä: eräskin vuokranantaja oli sitä mieltä, että kultainen noutaja pääsee hänen asuntoonsa vuokralaiseksi, mutta irlanninsusikoira ei. Aika näyttää, miten meidän käy.
6. helmikuuta 2011 kello 11.26
Kyllä asia vain on näin. Vuokra-asuntoa voi olla täällä Englannissa vaikea saada, jos on koiranomistaja. Itse emme ole vuokranneet asuntoa suoraan vuokranantajalta, vaan kiinteistövälittäjältä, jolla on oma politiikkansa asian suhteen. Maksoimme 50 puntaa koiran ”rekisteröinnistä” asukkaaksi ja asia oli sillä selvä. Vuokratakuu on kuukauden vuokra ja emme oleta saavamme sitä takaisin kun muutamme pois, vaikka asunnon kunto on sama kuin sisään muuttaessa. Kokemuksemme mukaan aina jostain löytyy muutama koirankarva kun pinsetein etsii ja sillä verukkein sitten pitää vuokranantajan putsauttaa koko asunto, mikä yllättäen maksaa juuri saman verran mitä takuuvuokra oli. Jos yksi vuokranantaja vaikuttaa hankalaltya, kokeilkaa toista (tai tarjotkaa isompi vuokratakuu).
Suomi on koiraystävällisempi maa. Täällä eivät koirat saa myöskään kulkea julkisissa kulkuvälineissä (junassa saa riippuen yhtiöstä, ja niitä on monta).
Luut toki ovat yhtä maukkaita ja kyllä täällä koiran kanssa toimeen tulee, vaikkei kaikki toimikaan yhtä helposti kuin Suomessa.
6. helmikuuta 2011 kello 18.44
Aivan ihana toi Alma ja tosi hyvä mielikuvitus Alman emännällä!
6. helmikuuta 2011 kello 18.47
Hei,
Me muutimme saksanpaimenkoiran kanssa Englantiin kaksi vuotta sitten. Täytyy sanoa, että muuttaminen oli melkoinen urakka mutta tekisin sen uudelleen jos pitäisi. Kannattaa tarkistaa se koiran passi vielä kerran, että kaikki päivämäärät ja allekirjoitukset on! Isännöitsijöiden kanssa saa olla tarkkana.. Täällä aluksi puhutaan small talkia ja mielipide voi vaihtua sitten kun ollaan muuttamassa. Kannattaa vaatia kaikki kirjallisena, sekin että koiraa voi pitää asunnossa. Onnea matkaan hyvin se menee.
6. helmikuuta 2011 kello 19.33
Olen myös asunut Englannissa ja vaikka olinkin silloin koiraton, on minulla kokemusta ainakin viiden kämpän vuokraamisesta. Koira kannattaa ottaa puheeksi melkein heti, vuokrasi sitten yksityiseltä tai kiinteistövälttäjältä, sillä standardivuokrasopimus sisältää lähes automaattisesti no pets -policyn. Kerrostaloasunnoissa kielto on usein ehdoton, eli kannattaa ehkä etsiä pientä taloa jossa on mielellään edes pieni piha.
Riippuu toki hieman minnepäin olette muuttamassa; veikkaan että taajamissa, viheralueiden lähellä ja maaseudummalla ollaan rennompia kuin kaupunkien keskustoissa. Tämä on tosin vain mutua, jonka pystyn vahvistamaan vain yhden sikäläisen koiranomistajakaverin kautta.
8. helmikuuta 2011 kello 15.28
Heippa,
Meillä on vähän erilainen kokemus koiran kanssa asumisesta kuin Piritalla. Meidän mielestämme Englanti on paljon koiraystävällisempi maa kuin Suomi. Ja ainakin täällä Lontoon seudulla olen mennyt koirien kanssa mihin tahansa liikennevälineeseen ja siellä on ollut usein muitakin koiria.
Muuttaminen itsessään oli kyllä aika hässäkkä ja varsinkin kannattaa olla tarkka sen rabiesvasta-ainetestin kanssa. Vuokra-asunto löytyi verrattaen helposto, tosin hankalammin varmasti kuin ilman koiraa. Maksoimme koirasta (silloin niitä oli yksi, nyt kaksi, mutta tällä hetkellä omistamme talomme) muistaakseni 150 puntaa ekstratakuuvuokraa ja saimme koko takuun takaisin pois muutettuamme. Yksi asia, minkä huomasin oli, että kerrostaloasuntoa ei meinannut saada koiran kanssa millään, mutta talon (terraced, semi tai detached) sai kohtuu helposti. Talojen vuokrat tosin ovat korkeammat kuin kerrostaloasuntojen. Ja ehdottomasti mainitse, että muutat koiran kanssa, kun alat asuntoja etsimään!
Mikäli haluat jutella asiasta lisää, niin minut voi etsiä käsiisi Finn-guildin keskustelufoorumin kautta, samalla nimimerkillä, laita vaan privaviestiä sieltä
. Me olemme siis muuttaneet tänne reilu kaksi vuotta sitten, joten tuoreessa muistissa on 
.
9. helmikuuta 2011 kello 21.58
Asun tällä hetkellä Englannissa ja koiran on tarkoitus muuttaa tänne hetken päästä perässä. Koiraystävällisen kämpän löytämiseen meni useampi kuukausi, mutta tällä hetkellä olen erinomaisen tyytyväinen. Asun pienemmässä kaupungissa, ja asunto on pienkerrostalokaksio, ensimmäisessä kerroksessa. Olisi voinut käydä huonomminkin.
10. helmikuuta 2011 kello 9.40
Kannattaa myös siihen varautua, että Brittein saarilla koiria pidetään _irti_. Tästä johtuen varmasti 99% koirista onkin niin hyvin sosiaalistettuja, että ne käyvät pikaisesti vastaantulevaa moikkaamassa ja sitten jatketaan matkaa. Ja eikös Alma ole fiksu tyttö, että sitä voi pitää irti ja sitä ei haittaa kun vastaantulijatkin ovat irti. Mutta ihan tiedoksi, että ei tule yllätyksenä
16. elokuuta 2011 kello 17.51
[...] helmikuussa Alma soitteli Englantiin ja uteli kaikenlaista. Sen jälkeen sinne on oltu yhteyksissä monet kerrat, mutta tuloksetta; [...]