Huomasin 25:n H-alkuisen adjektiivin kuvailevan osuvasti Aidan monipuolista luonnetta.
Hellä, hermostunut, hauska, helppo, hankala, hillitön, huvittava, haasteellinen, hurmaava, hysteerinen, huomionkipeä, huumorintajuinen, heikkohermoinen, hölmö, hassu, hallitseva, harmiton, hätäinen, holtiton, huimapäinen, huoleton, hupaisa, hyperaktiivinen, hyväntuulinen, hyväsydäminen.
Mieleen juolahtivat myös sanat harkitseva, hillitty ja hienostunut mutta ne eivät kuvaile Aidaa vaan sopivat paremmin Milalle.
Aida on varsinainen split personality. Miten koira voi olla helppo ja hankala samaan aikaan? Entä hermostunut ja huoleton?
Yhteenvetona: Kotioloissa Aida on rennon letkeä, rauhallinen, äärimmäisen kiltti ja nöyrä ja jokseenkin miellyttämisenhaluinen. Se on hellyyden- ja huomionkipeä ja toisinaan jopa takertuva sekä taipuvainen eroahdistukseen. Aida kärsii paukku- ja ukkospelosta ja pelkää myös autossa matkustamista. Nämä asiat huomioon ottaen se ei vaikuta kovinkaan itsevarmalta koiralta. Vieraita ihmisiä kohtaan Aida on väliinpitämätön, mutta ei pelokas.
Ulkona, kylässä yms paikoissa (laivalla, koirahoitolassa, työpaikallani/eläinlääkärissa) se esiintyy itsevarman coolisti. Minne tahansa otankin sen mukaan, se on rento ja luottavainen eikä häiriinny väenpaljoudesta tai uusista oudoista paikoista. Koirien kesken se on uroksille flirttaileva ja hurmaava mutta samalla topakka mimmi. Pennuille se on äidillinen, pitkäpinnainen, rajoja asettava leikkitäti. Epävarmat, alistuvat ”nössöt” eivät sovi sen leikkiseuraksi, koska niille se osaa olla oikea kiusanhenki. Aidan tyyli leikkiä on yleisesti melko raju. Tuntuu että Aidalla on todella hyvä koiramaailman elekieli ja sosiaaliset tavat.
Kuten sanottu, jakautunut persoonallisuus, hysteerikko versus hyvähermoinen, täysin tilanteesta riippuen. Onko tämä tavallista koirissa, vai onko Aidan nuoruuden historia vaikuttanut voimakkaasti sen luonteenpiirteisiin ja käytökseen? Mila on turvallisesti kotikasvatettu koira, joka on täysin ennalta arvatattavan tasainen käytännössä joka tilanteessa.
Aidan eläinlääkäri ehdotti ”korvienvälin tuunaamiseksi” DAP-pantaa (sisältää meinotekoista, tyynnyttävää feromonia), jota se on käyttänyt jatkuvasti (vaihto 1 kk välein) jo 6 kuukautta. Panta toimii ihmeellisen hyvin ja vie kärjen ärsyttävältä, stressaavalta ja rasittavalta käytökseltä ja sen elämä ja oleminen on selvästi helpompaa. Pannan avulla omistajien, Milan ja Aidan hermot säästyvät ja yhteiselo on tasaisempaa. Aida on kaikesta huolimatta meidän söpöläinen joka tuo hymyn huulille joka päivä 
Sen kanssa on vain pitänyt opetella toimimaan tietyllä tavalla.
