Pääsimme vihdoinkin Milan ja Aidan kanssa tapaamaan komeaa Chili-poikaa jonka omistajan kanssa olimme jo pitkään suunnitelleet treffejä. Epäilys osui oikeaan, Chili ja Aida tulivat todella hyvin juttuun eikä Milakaan nynnyillyt pahemmin hurjassa leikissä. Mila ja Chili jahtasivat mustaa salamaa minkä kerkisivät, vaan Aida oli aina askeleen edellä. Chili ja Mila ikäänkuin tajusivat olevansa samaa tiimiä, ruskeat vastaan musta!
Chili ei kehdannut sekaantua tyttöjen keskeiseen kepin pureskeluun ja tyytyi katselemaan vierestä.
Metsän hangessa juoksentelu oli koirille aikamoista jumppaa. Uni maittoi kotona ja kaikki olivat onnistuneeseen ulkoiluun tyytyväisiä.
3. helmikuuta 2009 kello 9.37
Hyväntuulista koiraa eivät kinokset pitele. Meidänkin pikkuherrat pomppisivat kinoksessa varmaan tuntikausia, jos saisivat.