Miska ja toinen rantaleijona.
Miska meni viime perjantaina uimaan Töölön Rajasaaressa. Ensimmäistä kertaa reilun kaksivuotisen elämänsä aikana… Kuvia!
Tai no, omasta halustaan ekaa kertaa. Miskahan pulikoi hieman kevättalvella hyisessä meressä, kun jäät pettivät sorsajahdin alla. Onneksi sain pelastettua merihädässä räpiköivän koiraparan eikä nähtävästi ole tullut ”vesikauhuakaan”.
Täytyy kyllä myöntää, että ei Miska varsinaisesti uinut. Kahlasi vatsaan asti ja riekkui niin, että kastui kauttaaltaan. Merivesi oli lämmintä. Myös muiden koirien rohkaisevalla (tai töytäisevällä?) esimerkillä oli vaikutusta.
Miska leikkii delfiiniä? Ja jotkut viettävät hellää hetkeä taustalla. Kröhöm.
Kuin uitettu koira.
Ehkä jonain päivänä Miska vielä ui.
Oikeasti…
22. heinäkuuta 2008 kello 7.56
Iloa ilman teeskentelyä, sen koira osaa
22. heinäkuuta 2008 kello 14.50
Älä vielä luovuta, oma nelivuotias bokseriuros oppi vasta tänä kesänä uimaan. Se ei todella ole näyttänyt edes osaavan uida aiemmin! Niin, ja onhan meininki vieläkin haparoivaa ja välillä käydään upoksissa, mutta taatusti syvällekin heitetyt lelut hoidetaan rannalle. Tyylistä viis, kunhan pinnalla pysyy
22. heinäkuuta 2008 kello 20.26
Hei vaan.
Ihastuttavia kesähihhuleita rannalla!
Onko Töölön Rajasaari ihka oikea koirain uimaranta?? (En ole tästä maasta.)
Mitenkä Miska on kotiutunut uuteen elämäänsä kastroituna uroksena? Olisi mukava kuulla kokemuksiasi. Oma urokseni leikattiin vain viikko sitten..
Iloista kesänjatkoa teille!
22. heinäkuuta 2008 kello 22.25
Oho aika hyvin, että neljävuotiaana! Ehkä aikuista koiraa ei jännitä enää niin paljon.
23. heinäkuuta 2008 kello 14.20
Rajasaaressa on aidattu melko iso puisto, joka on tarkoitettu koirille. Tosi ihana paikka! Hieno hiekkarantakin.
Miskan kastroinnista on nyt neljä kuukautta ja kaikki on mennyt todella hyvin. Koira ei stressaa enää juuri mistään eikä vingu narttujen perään. Muutenkin tuntuu tasapainoittuneen.
Leikkauksesta on vain hyviä kokemuksia. Ainoa miinus on pieni pulskistuminen, joka sekin oli aluksi tarkoituksenmukaista, koska Miskalta näkyi kylkiluut. Ei suostunut hormonimylläkän keskellä syömään. Mutta sekin tietenkin korjaantuu ajan kanssa ja ruokamääriä tarkkailemalla.
Lue lisää täältä:
http://blogit.hs.fi/koirat/kastraation-vaikutuksista/
23. heinäkuuta 2008 kello 21.44
Kiitos ja kiva kun kerroit kokemuksistasi. Luin myös linkkisivun.
Helteistä kesänjatkoa!
24. heinäkuuta 2008 kello 20.11
Heippa,
”Löysin” blogisi ihan sattumalta tänään. Paljon mielenkiintoista juttua. Muutenkin, mutta kun meillä on ihan prikulleen Miskan näköinen ja värinen (jopa talvitakki) pinseripoika Lucky, 5v.
Olemme tuumineet tuota Luckyn kastroimista jo parin vuoden ajan. Tosin Lucky ei astu muita koiria, kuin erittäin harvoin narttuja. Mutta muuten – jos lähistöllä on liikkunut joku narttu, jolla on juoksuaika, niin voi kiesus! Silloin mennään, eikä meinata. Muutenkin Lucky on kova poika vetämään (huono koulutus), pysähtelemään ja haistelemaan, jonka jälkeen seuraa hirveä maan kuopiminen. Samanlaiset tervetulotoivotukset kuin ilmeisesti Miskalla (oli ennen kastrointia) ihmisten palatessa kotiin. Lenkille lähdön odottelu on hirveää kipittelemistä edestakaisin, tosin ei tällöin yhtään hauku, eikä haukkumisongelmaa muutenkaan,ei sisällä eikä ulkona.
Eli ilmeisesti tuo kastraatio voisi helpottaa elämää, ei vain muun kotiväen elämää vaan koirankin kaupunkielämää.
Kesäisiä terveisiä Luckylta Miskalle!
25. heinäkuuta 2008 kello 1.55
Niin ja Tiinalle vielä: toki koirien uimapaikkoja löytyy muualtakin, kuten Lauttasaaren eteläkärjestä, Herttoniemen tienoilta Tuorinniemestä, sekä Tervasaaresta
25. heinäkuuta 2008 kello 14.17
Terveiset Espoosta! Koiraranta on myös Espoon Toppelundissa. Olisi hienoa (niin kauan kun kesää on),että joku listattaisi ns. Pääkaupunkiseudun kaikki koirarannat, toki ne löytyy erikseen netistäkin… Sehän Espoossa on noloa, että koirapuistoja on VAIVASET 15, kun Vantaalla yli 30
Oltiin juuri Raumalla moikkaamassa veljenpojan Rhodesiankoiraa, joka kastroitu, Papun ( jo leikattu ennen Suomeen tuloa n. 9kk sitten) kanssa pihalla telmittiin, kuin vanhat tutut.
28. heinäkuuta 2008 kello 18.09
Kiitos kaikista koirauimarantavinkeistä. Me lähdemme tästä sitten polskuttelemaan, kun uroon leikkaushaava on tervehtynyt.