12 vastausta artikkeliin “Lyhyitä rakkausrunoja”

1. EijaA kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 14.37

   Pidin eniten Hitaasti kiiruhtamisen oivalluksesta, miehen ja naisen eroista ja siitä miten kauniisti mies asettuu naisen katseelle. Myös Odotus kosketti, siinä oli jotain herkkää ja se kulki minunkin hiukissani. Runoissa paistaa rakkauden läsnäolo.

2. Irma Laitinen kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 14.52

   Ahti hyvä,

   pidin hyvin paljon lyhyistä ja kuitenkin merkitystä täynnä
   olevista pienistä runoistasi. Erityisesti Kihartuminen ja Odotus
   viehättävät.

3. Heli Saari kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 15.07

   Upean koskettavia rakkausrunoja.Japanilaisten runomitoiltaan lyhyiden hokkujen ja tankojen tunteiden vangitsemistaitoa parhaimmillaan! Pidin Väsymätön- runostasi erityisen paljon, osaat tiivistää suuret tunteet muutamaan sanaan.

4. Antti Tolonen kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 16.06

   Näissä runoissa on jokaisessa seulottuna jokin ohimennyt tuokio, jota tavoittelet. Tästä pidän. Aforismeja lähellä olevat runot eivät kestä liikoja sanoja. Niitä voisi mielestäni poistaa.
   Esim. miten olisi seuraavat poistot:
   Silmäni (kulkevat) hänessä
   Punainen hius
   (Kihartuu) kädelläni
   Tähän voisi keksiä sitten jatkoa.
   Muistakin runoista voisi poistaa tarpeettomia sanoja. HITAASTI KIIRUHTAMISEN MERKITYS – runoissa toistuu ”ovat” -sana mielestäni tarpeettomasti.

   Näinkin pieniin runoihin voisi kehitellä jotakin käännettä, toista näkökulmaa, mikä tekisi niistä enemmän mielikuvitusta herättäviä.

5. Kaarna kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 16.29

   Kauniita, pieniä, suuria runoja.
   Näitä on ilo lukea.

6. Dottie Pointer kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 18.05

   Hitaasti kiiruhtamis -runoissa on ideaa. Melkein valmiit. Hienoo!

7. Paraske kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 19.09

   Otsikot ovat tarpeettomia, asia tulee runoissa esille. Paitsi tuossa viimeisessä tietysti.

   Ensin ällistelin sitä, millä logiikalla isot kirjaimet on laitettu, mutta niistähän tuleekin mukavaa monitulkintaisuutta. Hyvä juttu!

   Erityisesti tykkään Kaunis-runosta, se mahdollistaa niin monet lukutavat.

8. Pablo kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 19.49

   Kauniisti kiteytetty rakkauden yksinkertaisuus ja samalla sen monimutkaisuus. Hienoa Ahti!

9. Heli Salonen kirjoittaa:
   25. kesäkuuta 2008 kello 23.11

   Ihania rakkausrunoja. Hyvin aidosti ilmaistu tunne, eikä yksikään sana
   ole liikaa. Kaikki sanat oikealla paikallaan. En lisäisi mitään, en myöskään
   poistaisi. Joukossamme on vahva runoilija.

10. wäiski kirjoittaa:
    26. kesäkuuta 2008 kello 14.45

    Runojen tulkinta on minulle vieraampaa. Kun en aina oikein ymmärrä vaikka kyse on sanoista, tunteista ja kuvista. Vaan näistä pidin, kovasti. Ne tulivat iholle, piirsivät kuvia. Vähin mutta painokkain sanoin.

11. Raija K. kirjoittaa:
    26. kesäkuuta 2008 kello 20.51

    Hitaasti kiiruhtamisessa oli kypsä, mieltä kohottava henki. Kiitos! Tuntemistani miesrunoilijoista harvat käsittelevät kypsää tilaa antavaa rakkautta. Lassi Nummi varmaan tunnetuin heistä. Näe asioita vielä lisää, vielä syvemmältä, niin että kokoelma syntyy!

    Kaksi ensimmäistä runoa eivät avautuneet minulle toteamuksia enempinä, mutta sitten vähitellen alkoi tapahtua. Jokaista sanaasi saa miettiä tarkkaan, vaikka ne ovat perussanoja. Sellaisista sanoista runot tehdään.

12. Lohdunsana kirjoittaa:
    29. kesäkuuta 2008 kello 18.31

    Ihon muisto -runo oli todella hieno. Pidin myös Väsymätön -runosta. Kaikenkaikkiaan hienoja ja aitoja rakkausrunoja,rehellisiä ja nöyriä, elämän hiomia. Ei mitään turhaa.