Archive for the ‘Unohdetut kirjat’ Category

Syntymäpäivä

Keskiviikko, Syyskuu 24th, 2008

VARSOVA. Uutinen tavoitti meidät aamupäivällä Puolan elokuvainstituutissa. Äkkiä oli täysin mahdotonta keskittyä Puolan elokuvatuotannon näkymiin. Iltapäivällä ulkoministeriössä suomalaiselle journalistiryhmällemme esitettiin surunvalittelu.

Huomaan kalenterista, että tänään (tiistaina) on väkivallan uhrina kymmenen vuotta sitten kuolleen poikani syntymäpäivä. Kolmekymmentäkolme, symbolinen ikä. Niin se on, liian varhain kuolleet vainajat vanhenevat mielessämme, kunnes kuolevat mukanamme pois. (lisää…)

Viikon Waltari: Jäinen saari

Maanantai, Syyskuu 15th, 2008

Mika Waltarin juhlaviikko alkaa, ja satavuotispäivänä perjantaina Ateneumissa avattava Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttely on minusta koko juhlavuoden kohokohta.

Juhlaviikon Waltariksi olemme valinneet tummanpuhuvan, hapokkaan, katkeraan vivahtavan taiteilijanovellin Jäinen saari. Sen bukeessa on ”tupakkaa, tärpättiä, kuivia koivunlehtiä ja vanhaa viinaa”. Sopii nautittavaksi Yrjö Saarisen maalauksia muistellen. (lisää…)

Viikon Waltari: Viimeiset ihmiset

Tiistai, Syyskuu 9th, 2008

PROFESSORI: ”Minä tarkoitin vain parasta. Ja te vannoitte minulle, ettei siihen tarvitsisi koskaan turvautua.”

Voiko nerokkaammin pelkistää tuhoaseita — tietysti vain teoriassa — kehittelevän tiedemiehen ristiriidan kuin Mika Waltari Kansallisteatterin hyllyttämässä näytelmässään Viimeiset ihmiset. 1950-51 syntynyt teksti julkaistiin ensi kerran kokoelmassa Mika Waltarin näytelmät (1999). (lisää…)

Viikon Waltari: Kuun maisema

Keskiviikko, Syyskuu 3rd, 2008

Täydellistä Waltaria! Toisen maailmansodan ja Hiroshiman jälkeen 1946 kirjoitettu Kuun maisema antoi nimen seitsemän vuotta myöhemmin ilmestyneelle novellikokoelmalle.

Sota antaa novellille erityisen pessimistisen sävyn. Sen kertoja Joel katsoo helmikuussa 1944 setänsä tähtikaukoputkella kuun maisemaa ja miettii, ettei se voi paljon erota omasta maailmastamme, jos kehitys jatkaa täällä kiihtyvää menoaan. (lisää…)

Jumalten tuho

Maanantai, Syyskuu 1st, 2008

Jarmo Papinniemi kertoo Parnasson pääkirjoituksessaan surullisen uutisen. Tammi on lopettanut antiikin klassikoita esittelevän korkealuokkaisen Olympos-sarjansa. Siinä ehdittiin julkaista viisitoista teosta, muun muassa Petroniuksen Satyricon, josta siihen saakka oli suomeksi käännetty vain Trimalkion pitoja kuvaava jakso.

Kulttuuri-ilmaston muutos on tosiasia. Sama kohtalo oli WSOY:n pitkään julkaisemalla Antiikin klassikot -sarjalla. Se loppui vähin äänin, mutta joitakin sarjan teoksia on sentään julkaistu pokkareina. (lisää…)

Hiljaiseloa Porissa

Lauantai, Heinäkuu 19th, 2008

Terveisiä Porista, kylläpä nyt matkustellaankin. Torstain ja perjantain piti kulua jazzin merkeissä, mutta selkävaivaisena luovutin Santanan konsertin kallisarvoisen pääsylipun teini-ikäiselle tyttärelleni. Tuntui olevan tyytyväinen.

Niin minäkin. Vietin mukavan piknik-iltapäivän keskikaupungin pikkupuutarhassa vihdoinkin Tove Janssonin elämäkertaa lukien. (lisää…)

Kaalinpäitä Naissaarella

Perjantai, Heinäkuu 11th, 2008

NAISSAAR. Taideladon ovi avautuu ja Kristian Smeds - hänhän se tosiaan on – kantaa ulos kasan kaalisilppua. Ja heittää sen biojäteastiaan. (lisää…)

Loviisan eepos

Tiistai, Heinäkuu 1st, 2008

Kun tulin Vammalasta, postilaatikossa odotti pakettikortti. Lähetys oli noudettavissa kirkonkylän postipisteestä, eli kirjastosta. Mikäs sen sopivampaa: paketissa oli SKS:n klassikkopokkarisarjan uusin: Joel Lehtosen kaksoisromaani Sorron lapset / Punainen mies, tietääkseni ensimmäistä kertaa yksissä kansissa.

Lehtosen viileän groteski sivistyneistön ja yhteiskunnallisen liikehdinnän (tai pysähtyneisyyden) kuvaus on jostain syystä aina vedonnut minuun enemmän kuin esikuvallisena suomalaisuuden kuvauksena pidetty Putkinotko, jota lukiessani en tiedä hävettääkö minua paljaspersekansan vai kirjailijan puolesta. Romaanin kirjallisia arvoja en kiellä. (lisää…)

Vammalassa

Lauantai, Kesäkuu 28th, 2008

VAMMALA. Kirjalla on paljon ystäviä, tungokseen saakka.

Konduktöörikin ihmetteli jo Helsingistä lähdettyä, ovatko useimmat matkustajat todella menossa Vammalaan, junanvaihdon päähän.

Vanhan kirjallisuuden päivistä on tullut omanlaisensa menestystuote, joka ei juuri tarvitse julkkiskirjailijoita puhumaan ja signeeraamaan. Kun tapahtuman ovet avataan, yleisöryntäys antikvariaattien myyntipöytien luo kertoo mikä on Vammalan vetonaula. (lisää…)

M. Ritvala – salainen tekijä

Torstai, Kesäkuu 26th, 2008

Kuka oli M. Ritvala, jonka ainoaksi jäänyt romaani ilmestyi alkusyksystä 1938?

Anagrammien ratkaisijoille nimi ei ole arvoitus: kirjailijan sukunimestä näkee yhdessä silmäyksellä, että sen taakse kätkeytyy huomattavasti tunnetumpi nimi, vaikka nimimerkissä ei hämäyksen vuoksi ole käytettykään kaksinkertaista W:tä. (lisää…)