Israelin maanantainen terrori-isku kansainvälisillä vesillä on suuttumuksen myötä nostanut esiin myös omituisen kysymyksen, tarvitseeko meidän yhä sääliä natsien kiduttamia ja surmaamia juutalaisia, kun Israel näköjään kohtelee yhtä säälimättömästi alistamiaan palestiinalaisia ja jopa heidän aseettomia auttajiaan. Voiko holokaustista enää puhua?
Archive for the ‘Puola’ Category
Voiko holokaustista enää puhua?
Tiistai, Kesäkuu 1st, 2010Etsintäkuulutus: virolainen dekkari
Tiistai, Maaliskuu 2nd, 2010Viron maaperällä on muutaman viime sukupolven aikana tehty mittaamattomasti rikoksia. Siksikö maalta puuttuu rikoskirjallisuuden perintö?
Ei se varmaan niin mene. Kun läntisessä maailmassa dekkarit noin sata vuotta sitten alkoivat kehittyä yksinkertaisista seikkailutarinoista älylliseksi viihteeksi, Viron kirjallisuudessa oli vasta meneillään suuri murros umpiperästä Eurooppaan. Kirjakielikin oli — ainakin Friedebert Tuglaksen muistelmien mukaan — osittain luotava uusiksi. (lisää…)
Kirjailijan kasvattamisesta
Lauantai, Tammikuu 16th, 2010Palaan hetkeksi Marcel Reich-Ranickiin. Muistelmateoksensa Eurooppalaisen lopussa hän kertoo kriitikontyöstään, vähän omahyväisestikin, mutta paljon asiaa, joka on helppo allekirjoittaa. Hän toi puoli vuosisataa sitten Puolasta Saksaan palatessaan raskassoutuiseen ja akateemiseen saksalaiseen kirjallisuuskritiikkiin yksinkertaisen journalistisen periaatteen. Vaikka teksti on asiantuntevaa, sen täytyy myös olla luettavaa ja ymmärrettävää. (lisää…)
Kirjallisuuspaavi
Maanantai, Tammikuu 11th, 2010Olinpa sentään ymmärtänyt säästää tämän: Marcel Reich-Ranickin muistelmateoksen Eurooppalainen. Viime kesänä kirjahyllyä siivotessani punnitsin parikin kertaa sen kohtaloa — aika vertauskuvallista, kun tietää miten hiuskarvan varassa kirjoittajan oma kohtalo ja elämä oli useaan otteeseen. Reich-Ranickin kirjaan perustuva elokuva Minun elämäni nähtiin Teemalla uusintana sunnuntai-iltana. (lisää…)
Ensimmäinen aamu eläkkeellä
Torstai, Joulukuu 31st, 2009”Monien vuosien uutteran opiskelun ansiosta hän onnistui peittämään tietämättömyytensä tiedon paksujen kerrosten alle.”
Siinä se on, pitkän toimittajanuran yhteenveto. Löysin aforismin tänä aamuna Stanisław Jerzy Lecin uudesta, aiempaa laajemmasta suomennosvalikoimasta. Nyt olen sitten eläkkeellä ja blogi jatkuu ensi vuonna harrastuspohjalta — kuten enimmäkseen tähän astikin.
Haastatteluja joita en tehnyt
Sunnuntai, Joulukuu 20th, 2009Pari päivää sitten se iski: tajusin etten ehkä enää koskaan tee isoa kirjailijahaastattelua. Ajatus on tyrmistyttävä. (lisää…)
Tiedon sikspäkki
Maanantai, Marraskuu 2nd, 2009Alkavalla viikolla julkistetaan ensimmäiset Finlandia-ehdokkaat: tiistaina Finlandia Juniorin ja torstaina Tieto-Finlandian kandidaatit. Jälkimmäisistä minulla on sanottavaakin.
Sain juuri ahmaistuksi Mirkka Lappalaisen Susimessun. Se voisi hyvin olla yksi kuudesta ehdokkaasta, vaikka merkittävää historiakirjallisuutta on tänä(kin) vuonna julkaistu runsaasti. Myös elämäkertojen taso tuntuu poikkeukselliselta. Ja sen verran ehdin töissä selata jo kerran Tieto-Finlandialla palkitun Markku Löytösen huikeaa kokonaisesitystä suomalaisista tutkimusmatkoista, että on helppo veikata sillekin ehdokkuutta. (lisää…)
Huonosti informoitu — vai liian hyvin?
Perjantai, Syyskuu 25th, 2009Jari Tervon Koljatin kuvitteellinen päähenkilö ja -ministeri Pekka Lahnanen häpeää nuoruuden hairahdusta, jonka esiin sukeltaminen saisi hänet näyttämään poliittisesti naiivilta. Urho Kekkosen jäätyä sairaslomalle syksyllä 1981 nuori Lahnanen kirjoitti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa hän toivottaa presidentin palaavan pikaisesti virkaansa panemaan maan ulkopolitiikan horjuttajat järjestykseen.
Tällainen kirjoitus tosiaan julkaistiin 10. 10. 1981. Sen allekirjoittaja oli Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen Espoosta.
Tuntuu hurjalta, että kun puoli Suomea tiesi jo ainakin kaksi vuotta aikaisemmin presidentin pahoista muistihäiriöistä, Keskustan nuorisojärjestön puheenjohtajalle ei muistettu kertoa. (lisää…)
Käänteen vuosi
Sunnuntai, Syyskuu 20th, 2009GDANSK. Gdanskissa, naapurikaupungissa, tulee näköjään käytyä kerran vuodessa, kun on (aivan turhan myöhään) alkuun päässyt. Toissa syksynä tapasin siellä Günter Grassin, viime syyskuussa Lech Walesan. Nyt en tavannut varsinaisesti ketään, ja ehdin vihdoinkin katsella itse kaupunkia vähän tarkemmin. On se kaunis. Ja jotenkin sopivan kokoinen. (lisää…)
Suomentajan jälkisana
Maanantai, Helmikuu 23rd, 2009Hyväntahtoisten suomentaja Ville Keynäs lähetti Jonathan Littellin romaania käsitelleeseen edelliseen kirjoitukseeni suomentajan kommentin. Koska tilaisuus on harvinainen ja puheenvuoro antoisa, annan Villelle ensimmäisen lomanjälkeisen postauksen paikan. (lisää…)
