Viron maaperällä on muutaman viime sukupolven aikana tehty mittaamattomasti rikoksia. Siksikö maalta puuttuu rikoskirjallisuuden perintö?
Ei se varmaan niin mene. Kun läntisessä maailmassa dekkarit noin sata vuotta sitten alkoivat kehittyä yksinkertaisista seikkailutarinoista älylliseksi viihteeksi, Viron kirjallisuudessa oli vasta meneillään suuri murros umpiperästä Eurooppaan. Kirjakielikin oli — ainakin Friedebert Tuglaksen muistelmien mukaan — osittain luotava uusiksi. (lisää…)
Joskus on aina ensimmäinen kerta. Vironvenäläinen kirjailija ja kääntäjä Igor Kotjuh välitti Facebookissa kiinnostavan linkin Eesti Ekspressin tuoreeseen artikkeliin, jossa pohdittiin venäjänkielisen kirjallisuuden asemaa Virossa. Kuuluuko se Viron kirjallisuuteen vai onko se kielensä vuoksi ulkomaan kirjallisuutta? Esimerkkinä mainittu tallinnalaisen P. I. Filimonovin romaani Epäeuklidisen geometrian alue ilmestyi venäjäksi Tartossa jo neljä vuotta sitten. Nyt viroksi ilmestyttyään se on ensimmäinen viroksi käännetty vironvenäläisen kirjailijan romaani.
Jaan Kross täyttäisi tänään 90 vuotta. Merkkipäivää vietettiin äsken Krossin suomalaisen kustantajan tiloissa julkistamalla (itse asiassa jo viikon verran kaupoissa ollut) kirjailijan muistelmien toinen osa, joka Virossa ilmestyi helmikuussa 2008, vajaat kaksi kuukautta Krossin kuoleman jälkeen. (lisää…)
TALLINNA. Olen pitkään tiennyt, että kulttuurin harrastaminen (tekemisestä puhumattakaan) käy fysiikalle. Viikonloppuna sen todisti suurtapahtuma, johon oli pakko päästä 40 vuoden tauon jälkeen uudelleen. (lisää…)
TALLINNA. Terveisiä mustakattoisesta salista, Juhan Liivin tunnetun runon (”must lagi on meie toas”) mukaan nimetystä Viron kirjailijaliiton juhlasalista Tallinnan Harju-kadulta.
Maanantaina mustan laen alla oli erityisen juhlallista. Juhani Salokanteleen Sivistystahto julkaistiin Piret Salurin kääntämänä viroksi. Teoksen kohde, samassa Harju-kadun talossa vuosikymmenet asunut Jaan Kross ei itse enää nähnyt elämäkertansa ilmestymistä, mutta paikalle tuli hänen leskensä Ellen Niit ja muita perheenjäseniä. Myös Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves osallistui tilaisuuteen ja piti puheenvuoron Krossin merkityksestä. (lisää…)
Olen tänäkin vuonna lukenut muutaman mammuttikokoisen teoksen Karsten Alnæsin Euroopan historian neljännestä osasta (suosittelen kaikille) ja Jaan Krossin helmikuussa viroksi ilmestyneen muistelmateoksen jälkimmäisestä osasta Ildefondo Falconesin ylimainostettuun Meren katedraaliin ja Panu Rajalan Unio Mysticaan. Aika moni järkäle odottaa vielä joululomaa ja tarkempaa tutustumista. Viime kesänä lukemani pari dekkariakin olivat kolmiosaisia ja vähintään viisi-kuusisataa sivua paksuja.
Siksi on ollut erityinen nautinto löytää vuoden vaikuttavimmat ja syvällisimmät käännöskirjat 100-200 sivun kokoluokasta (no myönnän, että lukemani otos on sekin aika pieni). (lisää…)
En välttämättä halua palata ikuisuuskysymykseen seuraavasta suomalaisesta Nobel-kirjailijasta. Jos Nobel jotain opettaa, niin sen, että kirjallisuus on lähes rannaton ja paraskin kirjallisuus silmänkantamaton. Valikoituminen palkituksi tai palkinnotta jääminen on sattuman kauppaa. Vuoden kuluessa on kuollut itämerensuomalaisen kieliperheen kaksi usein mainittua Nobel-ehdokasta, Jaan Kross ja Paavo Haavikko.
Mutta Jarmo Papinniemen viime viikolla Parnasson päätoimittajan blogissaan nimeämät kotimaiset Nobel-suosikit antoivat hyvän tekosyyn muistella neljänkymmenen vuoden takaista aikaa, jolloin aloitin Lassi Nummen löytämänä Uuden Suomen kirjallisuusavustajana. (lisää…)
Tšingiz Aitmatov on kuollut. Viimeisestä suomeksi ilmestyneestä Aitmatovin kirjasta on niin paljon aikaa, etten ihmettele kysymystä ”kuka?”. (lisää…)
Apua, olen joutunut neljän kirjailijavanhuksen loukkuun.
Osa syksystä ja hyvän matkaa tamikuuta menivät 80-vuotiaasta Günter Grassista ja Peltirummusta kirjoittaessa. Sitten kuoli 87-vuotias Jaan Kross, muistelmien jälkimmäinen osa ilmestyi Virossa ja sen lukeminen vaati minunlaiseltani hitaalta viron lukijalta aikaa. Tuglas-seuralle lupasin Krossista esitelmän maaliskuun lopussa. Sitten täytyisikin vihdoin miettiä näkökulmia Mika Waltarin satavuotisjuhliin.
Ja nyt sivusta viittoilee 90 vuotta täyttävä Aleksandr Solženitsyn, jonka Ensimmäinen piiri alkoi lauantaina kymmenosaisena televisiosarjana. (lisää…)
TALLINNA. Sääenuste piti paikkansa. Jaan Krossin hautajaissaaton edetessä sopivan arvokkaaseen tahtiin Kaarlen kirkosta kirjailijan kotitalon eteen Harju-kadulle, oli kylmä kuin … pitää kai Krossin elämänvaiheet huomioon ottaen sanoa Vorkutassa. Päätin, etten koskaan enää matkusta Viroon hautajaisiin ilman pitkiä alushousuja ja karvalakkia, paitsi heinäkuussa. (lisää…)
Olet selaamassa aiheen Jaan Kross arkistoa.
