Ensimmäinen eläkevuosi on päättymässä. Katsaus menneeseen on paikallaan.
En ole vielä ehtinyt lukea kaikkea, minkä kuvittelin eläkkeellä lukevani, joten eläkkeellä oloa on syytä jatkaa. Syystä ja toisesta olen tänä vuonna lukenut tavallistakin enemmän saksalaista kirjallisuutta Thomas Mannin Joosef-sarjasta Dieter Wellershoffin pienoisromaaneihin. Einmal ist keinmal, kuten Milan Kundera perusteli “elämän sietämätöntä keveyttä”.
Jos minun pitäisi valita voittaja kuudesta tämänvuotisesta Finlandia-ehdokkaasta, vetäisin pipon silmille ja nostaisin yhden kirjan umpimähkään. Tämän kun menin tunnustamaan, minua ei ikinä valita Finlandia-diktaattoriksi.
(lisää…)
Vesa Sirénin palkinto oli ansaittu. Suomalaiset kapellimestarit on monivuotinen suurtyö, jonka seuraamiseen meillä työtovereilla oli pysyvät eturivin paikat — Vesa kun innostuessaan mielellään jakoi löytönsä, vähän kuten Erik Tawaststjerna. Kumpikin on nyt siis saanut Tieto-Finlandian.
Tiesittekö muuten…
… että Suomen kansallislaulun sanat kirjoitti henkilö joka syntyi Ruotsin kuninkaan ja kuoli Venäjän keisarin alamaisena.
…että sen sävelsi Ranskan hallitsemassa Hampurissa syntynyt saksalainen, jota on myös kutsuttu suomalaisen musiikin isäksi.
…että Suomen kansalliskirjailija, Seitsemän veljeksen kirjoittaja ei koskaan ollut Suomen kansalainen.
…että Finlandian säveltäjä oli Suomen kansalainen vasta vuodesta 1919, jolloin hän oli jo säveltänyt viisi sinfoniaa, ja jolloin Suomen kansalaisuus virallisesti otettiin käyttöön.
…että Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittaja ja Finlandia-ehdokas Alexandra Salmela ei ole Suomen kansalainen, vaikka on kirjoittanut loistavan kirjan erinomaisella ja vivahteikkaalla suomen kielellä.
Kaikesta huolimatta: lämpimät onnittelut.
Minulla ei ole aavistustakaan, mitkä kuusi kirjaa huomenna nimetään tämän vuoden Finlandia-palkintoehdokkaiksi. Tilanne on uusi ja outo, ja melko kutkuttava. Lukenutkin olen vain sattumanvaraisesti.
Voin siis veikata puhtaalta pöydältä, kuten sanonta kuuluu.
Sofi Oksasen Puhdistukseen on rakennettu menestysresepti. Mutta miten ja millainen, jää mysteeriksi ja saakin jäädä.
Ainakaan romaanin taustalla ei ole häärinyt “joukko viihdeteollisuuden huippuammattilaisia”, jotka osaavat kaikki kikat ja tehokeinot. Näinhän virolaisen kirjailijan Jaan Kaplinskin blogikirjoituksen mukaan oli päätellyt nimeltä mainitsematon “filosofian tohtori Suomesta”.
Kohta ei enää ole tarpeen keskustella siitä, mustaako Puhdistus Viron mainetta, vaan näistä kaiken maailman tohtoreista ja dosenteista, jotka perustelemattomilla käsityksillään mustaavat Suomen akateemisen sivistyneistön mainetta.
Annan tässä kuitenkin huippuammattilaisten tiivistetyn nimilistan. Heillä on kaikilla jotain tekemistä kaivatun menestysreseptin kanssa, kunpa tietäisin mitä: Julian Barnes, J. M. Coetzee, Erri de Luca, Jamaica Kincaid, Torgny Lindgren, Alison Lurie, Ian McEwan, Antonio Muñoz Molina, Joyce Carol Oates, Nuala O’Faolain, Amoz Oz, Magda Szabó…
He ovat kaikki Sofi Oksasen tavoin saaneet Ranskan arvostetuimman ulkomaisen kirjan palkinnon Prix Femina Étrangerin.
Tänään päättyneiden Helsingin kirjamessujen teema oli Ranskan kirjallisuus. Hetkittäin olisi voinut luulla, että teemamaa olikin Viro. Ja niinhän se ensi vuonna onkin. Se on ajoissa liikkeellä.
Mikä muuten on Euroopan tämän vuoden kulttuuripääkaupunki? Eivätkös ne ole Turku ja Tallinna, ainakin ne ovat kesästä lähtien näyttävästi kampanjoineet ja järjestäneet jo ohjelmaakin. Niin ne ensi vuonna ovatkin. Harva tietää, että tänä vuonna vuorossa ovat Ruhrin alue Saksassa, Unkarin Pécs ja Turkin Istanbul?
“Ennakoi tuleva tilanne, siten taitosi näytä. Katsele välillä sivulle, sekä järkeä käytä”, laulettiin jo Kari Tuomisaaren liikenneturvalaulussa.
Kesän kynnyksellä suomeksi ilmestynyt romaanijärkäle Yöjuna Lissaboniin on jakanut mielipiteitä. Niin minunkin.
En aio tässä antaa neuvoja kustantajille. Ne osaavat ilmeisesti sotkea itsekin bisneksensä, vakain tuumin ja harkiten, kuten hienon dekkariklassikon nimi kuuluu.
Jos voin tuoda vain yhden kirjan matkalta Pariisista, mikä se olisi?
Olet selaamassa Kirjallisuuskriitikko -blogin arkistoa vuodelta 2010.
