Arkisto: ‘Peruna’ Category

Pyttipannu parsasta ja uusista perunoista

Maanantai, Toukokuu 13th, 2013

Sen verran kesän tuntua on ollut viime päivinä ilmassa, että tein yhtenä päivänä pyttipannua. Pyttipannu on minulle ehdottomasti kesäruokaa, koska teen sen mieluiten uusiin perunoihin. Jotta meno ei menisi liian epätoukokuiseksi, heitin tietysti mukaan parsaa.

(Olen muuten kuullut, että jotkut ihmiset onnistuvat tekemään toukokuussa ruokaa, joka ei sisällä parsaa. Ihailen heitä, mutta tyydyn kohtalooni parsamaanikkona.)

parsapyttipannu (1 of 2)

Pyttipannu, sauna, kesäilta ja kylmä olut tai jaffa muodostavat lähes täydellisen kokonaisuuden. Jos tämä ruoka olisi kerrostalokaksion keittiön sijaan nautittu vieläpä laiturilla tai mökin terassilla, oltaisiin jo liihoteltu sellaisissa täyttymyksen sfääreissä, ettei paremmasta väliä. Oi mikä kutkuttava ajatus, että tuokin skenaario tullee tulevina kuukausina muuttumaan haaveesta todeksi.

Niin ja en nyt lähde taistelemaan kenenkään kanssa siitä, onko väärin, epäisänmaallista ja rangaistavaa syödä ulkomaisia uusia perunoita. Minä syön niitä oikein mielelläni nyt, kun suomalaisia ei vielä saa.

Mutta siis, parsapyttipannua, olkaa hyvä.  (more…)

Kevätkiireet ja intialaisittain maustettu perunasalaatti

Tiistai, Maaliskuu 13th, 2012

 

Eilen näin näyistä kauneimman.

Sellainen iso – sinällään ei kovin kaunis – laite piti humisevaa ääntä ja imi jalkakäytävältä hiekotushiekkoja pois.

Jos kaupungin kunnossapito uskaltaa jo luopua hiekoista, lienee meidän muidenkin aika uskoa: on se kevät täällä.

perunasalaatti

 

Merkkejä siitä on toki ollut ilmassa jo pidempään, mutta liiallisesta optimistista usein syytelty bloggari on yrittänyt suhtautua asiaan maltillisesti, eli suomeksi sanottuna takatalvea peläten.

Hiekoituskoneen (tai siis… hiekoituksenpoistokoneen) nähtyäni uskalsin kuitenkin avata silmäni kevään merkeille toden teolla. Aurajoen rannassa näkyy VIHREÄ NURMIKKO (joka tosin lähemmällä tarkastelulla paljastuu ruskeaksi, mutta mitäs mää sanoin siitä optimismista). Sen vierestä kävellessään saa vuorotellen väistellä puoli vuotta vanhoja koirankakkoja ja puoli vuotta ties missä lymynneitä puliukkoja, jotka ovat kumpaisetkin paljastuneet lumen alta kaupunkikuvaa elävöittämään.

Kevät tuo nurmikoiden ja koirankakkojen lisäksi mukanaan myös lieveilmiön nimeltä kiire. Normaalien työkuvioiden lisäksi viime viikkoihin on mahtunut tavallista enemmän reissaamista, raksalla huhkimista ja työhuoneen muutto. Ja kun zumbaankin pitäisi ehtiä.

Sen vuoksi olenkin tehnyt jotain ennenkuulumatonta: kevään kolkutellessa ovella olen kaikessa hiljaisuudessa ja ehdottoman salaa kääntänyt katseeni hetkeksi taaksepäin, marraskuuhun. Silloin tietysti valittelin tylsyyttä, mutta juuri nyt naama laastipölyssä ja kolme deadlinea niskassa muistelen kaiholla aikoja, kun makoilin sohvalla viltin alla ja tuijotin Good Wifea jakso toisensa perään. Ja söin tätä perunasalaattia.

(more…)