Arkisto: ‘Pasta’ Category

Pimeneviin iltoihin: Pasta e fagioli

Tiistai, Elokuu 13th, 2013

Juuri edellisessä kirjoituksessani kieltäydyin puhumasta elokuusta syksynä ja kieltäydyn yhä, mutta saan kai silti puhua pimenevistä illoista?

Niitähän nämä illat nimittäin ovat. Pimeitä, sanoisi yksi. Tunnelmallisia, sanoisi toinen.

Minä sen sijaan sanon: PASTAA JA PUNKKUA!

Niitä sieluni huutaa heti, kun illat viilenevät ja valo vähenee.

pastaefagioli (1 of 1)

Pasta e fagioli on italialainen klassikkoruoka, papuja ja pastaa yhdistävä pata. Ruuassa on oikeanlaista maalaismeininkiä: se on ronskin täyttävä ja erittäin helppo ja halpa tehdä (uudet opiskelijat huomio!), silti todella maukas. Ruuan voi tehdä monella tapaa, minun tapani on tämä.

Itse tein tällä kertaa täysin kasvissyöjäystävällisen version, mutta sekaan voi kokeilla heittää myös hieman kuutioitua pekonia tai hyvää makkaraa. (more…)

Lohi-sitruuna-ranskankermapasta

Keskiviikko, Joulukuu 5th, 2012

Saan toisinaan kuuntelemaan toimittajakollegoilta enemmän tai vähemmän lempeää irvailua. Onhan se tavallaan ihan ymmärrettävää: kun toiset jahtaavat korruptiopoliitikoita ja väärintekijöitä, minä mietin, voisiko salsan tehdä korianterin sijaan persiljasta. (Vastaus: Ei.)

ruokablogiin (4 of 5)

Onhan se totta. Pasta ei ole ehkä yhteiskunnallisesti yhtä tärkeä asia kuin maailmanpolitiikka (tai no…)

Mutta vaikka ruokatoimittajan hommissa onnistumiset ovat ehkä pienempiä, ainakin niitä sattuu kohdalle useammin. En ehkä koskaan tule muuttamaan maailmaa, mutta toisinaan käy niin kuin tässä yhtenä päivänä.

Sitä vain herää aamulla, harjaa hampaat, pukee päälle ja TSÄDÄM! tulee kyhänneeksi aivamparhaan lohipastan.

Kokeilkaa vaikka. (more…)

Voinen persilja-sitruunapasta

Keskiviikko, Marraskuu 28th, 2012

persiljapasta (2 of 2)

Tehosekoittimeni hajosi. Tällä on suora syy-seuraussuhde siihen, miksi tarjoilen teille tänään voista persilja-sitruunapastaa.

Olin nimittäin juuri hamstrannut vihanneslaatikon täyteen persiljaa, joka oli tarkoitus käyttää viikon aikana viherpirtelöihin. Ei tehosekoitinta, ei pirtelöitä. Mitä siis tehdä kaikella persiljalla? Voidella 300 karjalanpiirakkaa munavoilla ja asetella jokaisen päälle persiljanlehti?

Jatkokehittelyn arvoinen idea, mutta päädyin kuitenkin pastaan.

persiljapasta (1 of 2)

Kiitos tehosekoitin, kun kosahdit! Eipä tartte syödä viherpirtelöitä, vaan voi olosuhteiden pakosta tankata hiilareita.

Tiedän, että persilja jakaa mielipiteitä. Uskallan kuitenkin ehdottaa tätä pastaa niillekin, jotka nyppäisevät karjalanpiirakkansa päältä sen persiljan vekspois. Persiljakin on nimittäin tällä tavalla nopeasti voissa kuullotettuna ihan erimakuinen yrtti kuin muuten. (more…)

Haussa idioottivarma gnocchi-ohje

Perjantai, Syyskuu 7th, 2012

Tykkään todella paljon perunagnoccheista. Erityisesti näin syksyllä himoitsen niitä sienten kanssa, pinnalta rapeaksi paistettuna – aijaijai!

gnocchi

Mutta: en osaa tehdä niitä. Sen pari kertaa kun olen yrittänyt, mielestäni vieläpä oikein pätevän kuuloisilla ohjeilla, olen saanut lopputulokseksi limaisia klimppejä, jotka muistuttavat jotain, mitä saattaisi löytyä Shrekin sieraimesta.

Siispä rientäkää apuun, armaat lukijat: onko kellään takataskussa hyväksi todettua, mieluiten pomminvarmaa gnocchi-ohjetta?

Kuvassa ravintola Raflan herkulliset paistetut gnocchit joskus viime keväänä.

Sitruunainen parsa-mascarponepasta

Sunnuntai, Toukokuu 6th, 2012

 

On sunnuntai-ilta, takana rankka viikko ja ystävän polttarit. En pysty kovinkaan laajasanaiseen kirjalliseen antiin, mutta haluan kuitenkin jakaa tämän ohjeen teille.

Lyhyestä virsi kaunis:

Luin Lauran blogista vinkin, että parsaa kannattaa klassikko-hollandaisen lisäksi syödä mascarponen kanssa. Kaapissani oli Hullujen päivien jäljiltä mascarponea ja torireissun jäljiltä parsaa, mutta kaipasin vähän täyttävämpää illallista. Siitä syntyi idea parsa-mascarpone-pastasta.

parsa_mascarpone_pasta (1 of 1)

 

Se oli tosi hyvää. Ja sen ohje tulee tässä. Tehkää sitä. Olen tosissani.

(Itse asiassa poikaystäväni tekee pastasta juuri uusintakierrosta. Minä makaan peiton alla ja huudan tuo sipsejä. Mutta aion kyllä syödä kohta pastaakin. Oi autuaat sunnuntait.) (more…)

Glooriaa, kiitosta ja pinaattia

Maanantai, Helmikuu 20th, 2012

Olen kova valittamaan ja kitisemään suomalaisten ravintoloiden ja ruokakauppojen puutteista, joten lienee ihan reilua antaa kiitostakin silloin, kun siihen on aihetta.

Kiitos Suomen ruokakaupat, että olette petranneet tuoreiden salaattivihannesten tarjonnassa! Se on parantanut elämänlaatuani arviolta 32 % ja jaksan ihan päivittäin arvostaa sitä, että esimerkiksi tuoretta pinaattia löytyy nykyään jopa lähikauppani suppealta vihanneshyllyltä.

Salaattitarjonnassa ja hintatasossa on kuitenkin yhä isoja eroja eri kauppojen välillä, eivätkä kaikki ole vielä siirtyneet kohti vihreää valoa pimeältä keskiajalta. Mielestäni paras, laajin ja kohtuuhintaisin salaattitarjonta on S-marketeissa (ja varmaan Prismoissakin, samaa puljua kun ovat) sekä Stockan Herkussa, jos sattuu asioimaan Helsingin keskustan tavaratalossa. Olen edelleen ihan hurmiossa siitä, että voin alle kahdella eurolla ostaa ison rasian pinaattia, vuonankaalta, rucolaa, punamangoldia tai kaikkien näiden sekoitusta. Bravo!

(Sitten kun saataisiin salaatit vielä kilohinnalla irtomyyntiin kuten kaikkialla muualla sivistyneessä maailmassa, ei tällä akalla olisi enää nokan koputtamista.)

pinaattivuohenjuustopasta

 

Tästäpä syystä jääkaapissani on nykyään lähes aina rasia tuoretta pinaattia. Aasiassa luuhatessani olen oppinut, että yksi parhaista tavoista valmistaa pinaattia ja sen kaltaisia – pätee myös lehtikaaliin, paksoihin ja muihin vastaaviin – on yksinkertaisesti kuullottaa se öljyssä reilun valkosipulin kera. Tämäntyyppistä annosta kutsutaan ainakin Vietnamissa ja Thaimaassa nimellä morning glory ja se löytyy melkein jokaisen kuppilan listalta.

Sovelsin tänään morning gloryn ilosanomaa pastan tekoon ja tein varsin yksinkertaisen pinaatti-vuohenjuustopastan. Valkosipuli siivuiksi, nopea kuullotus pannulla, sekaan pinaatti, pasta ja vuohenjuusto – melkein yhtä helppoa kuin valmisnuudelien keitto!

En näe mitään syytä sillekään, miksei tätä voisi tehdä pakastepinaatista. Toki koostumus on silloin ihan erilainen, muttei välttämättä huono – ehkä enemmän pestopastamainen. Tämä pasta tuskin raivostuu siitäkään, jos heität mukaan muutaman paahdetun pinjansiemenen.

 

Pinaatti-vuohenjuustopasta (kahdelle)

2 annosta spagettia

reilu! loraus oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
100 g tuoretta (baby)pinaattia
suolaa
mustapippuria myllystä
hyppysellinen raastettua tai jauhettua muskottipähkinää

100 g vuohenjuustoa (pehmeä toimii parhaiten, esim President Petit Doux)

Laita spagetti kiehumaan paketin ohjeiden mukaan. Leikkaa valkosipuli siivuiksi.

Lorauta paistinpannulle reilu loraus oliiviöljyä. Kuullota valkosipulia n. minuutti ja lisää sen jälkeen pannulle pinaatti. Pinaattia ei tarvitse hienontaa, mutta jos käytössäsi on niitä jättisuuria lehtiä, voi niitä hieman repiä tai leikata pienemmiksi. Kuullottele pinaattia muutama minuutti. Rapsauta päälle reilusti mustapippuria, sopivasti suolaa ja hyppysellinen muskottipähkinää.

Kun pasta on kiehunut, kaada vesi pois, lisää pannulle pinaatin joukkoon ja sekoita. Murustele joukkoon vuohenjuusto ja sekoita. Tarjoile heti.

Ensimmäinen pastaohje, monta edessä

Tiistai, Helmikuu 7th, 2012

 

Kun nyt kerran oli puhetta siitä italialaisesta ruuasta, niin laitetaanpa uuden blogin ihkaensimmäinen pastaohje kehiin. Siitäkin huolimatta, että opimme juuri Saku Tuomisen kirjasta, että italialainen ruokakulttuuri on paljon muutakin kuin pastaa. Erään turkulaiskeittiön ruokakulttuuri sen sijaan ei juuri muuta olekaan. Tämä ohje on siis luultavimmin ensimmäinen niistä kymmenistä, joita on vielä tulossa, jahka yhteinen taipaleemme jatkuu.

Pasta on jokapäiväinen leipäni, josta en luovu, vaikka lukisin sata ja yksi artikkelia valkoisen vehnän haitallisuudesta. Ja kyllä, syön nimenomaan valkoista vehnäpastaa, en täysjyväpastaa, kaurapastaa, kvinoapastaa tai proteiinipastaa. Valkoinen vehnäpasta on mielestäni ainoa, joka maistuu siltä, miltä pastan kuuluu maistua. Poikkeuksena jotkut uunipastapaistokset, joihin tumma makaroni saattaa makunsa puolesta joskus sopia paremmin.

Uskon, että jos italialaiset pysyivät vuosisatoja terveinä syömällä valkoista pastaa, en minäkään siihen kuole. Ja jos kuolen, niin kuolenpahan onnellisena.

 

Kurpitsa-salviapasta-1

 

Tätä pastaa olen tehnyt talvella aika usein. Se syntyi ihan vain siitä, kun ostin ruokakaupasta edullisia kurpitsoja ja pähkäilin, mitä niistä voisi tehdä. Tykästyin aikaansaannokseeni ja tein sitä uudestaan ja uudestaan. Itse asiassa taisin vähän jopa jämähtää. Edellisestä kerrasta on nyt kuitenkin kulunut jo sen verran pitkä aika, että ehkäpä tänä iltana olisi taas aika käydä katsastamassa kurpitsatarjonta…

 

Kurpitsa-salviapasta (kahdelle)

n. 500 g kurpitsaa punnittuna kuorineen (mieluiten butternut-kurpitsaa, muukin käy)
reilu loraus oliiviöljyä
2-3 valkosipulinkynttä
1 ruukku salviaa
(loraus valkoviiniä)
suolaa
mustapippuria
n. 140 g spagettia
kourallinen raastettua parmesania

Poista kurpitsasta kuoret ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Viipaloi valkosipuli. Kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä ja kuullota valkosipulia hetki. Lisää joukkoon kurpitsat sekä halutessasi loraus valkoviiniä. Paistele n. 5-10 minuuttia, kunnes kurpitsa alkaa olla sopivan pehmeää. Jos kurpitsa ei millään meinaa pehmetä (toiset lajikkeet ovat kovempia kuin toiset), lisää pannulle tarvittaessa hieman vettä. Lisää salvia ja paista vielä muutama minuutti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää spagetti pannulle kurpitsojen joukkoon ja hämmennä sekaan kourallinen raastettua parmesania. Tarjoile heti.

HS in English