Täällä päin on ollut vähän hiljaista tällä viikolla, syynä aina yhtä riemukas stressin- ja kiireenaiheuttaja nimeltä muutto.
Mutta helpotuksen huhhuh! Nyt on lattiat pesty, kaapit pyyhitty, avaimet palautettu ja kuorma tuotu Tampereelta Turkuun. Tosin vasta väliaikaisasumuksenamme toimivaan yksiöön – sitä unelmieni keittiötä saan vielä odottaa ainakin kevääseen. Tämä ruokabloggari kokkailee siis seuraavan kuukauden tai pari varsin ahtaasti pikkukeittiössä banaanilaatikoiden keskellä.
Mutta ei se mitään! Jos pariisilaiset ovat minulle jotain opettaneet niin sen, että hyvää ruokaa syntyy myös ahtaissa asunnoissa ja kämäsissä keittokomeroissa. Taitaa olla vain asenteesta kiinni sekin.
Koska olin tällä viikolla niin hiljainen sekä uusien reseptien että kommentteihin vastaamisen suhteen, tarjoan teille rauhanpiippuna yhtä kaikkien aikojen lempiohjettani.
En ollut koskaan mikään valtaisa ruusukaalifani, kunnes löysin kermassa haudutetut ruusukaalit. Kyseinen ruoka saattaa olla tuttu niille, jotka ovat seuranneet juttujani vuosien varrella, olenhan hehkuttanut sitä vähän joka käänteessä. Kyseisellä loistolisukkeella olen käännyttänyt useita ihmisiä ruusukaalinrakastajiksi – myös niitä, jotka aikaisemmin sanoivat tuon ihanan vihreän nykerön nähdessään hyi.
Tänä syksynä keksin lisätä komboon pekonia, ja ruuasta, jonka kuvittelin jo olevan täydellinen, tuli entistäkin parempi.
Ruusukaalisesonki vetelee aivan viimeisiään, joten ruusukaaleista on nautittava täysillä nyt, kun se vielä on jokseenkin mahdollista. Tällä ruualla, jos millä, saa ruusukaalikausi arvoisensa päätöksen. Hei hei lempivihannes, nähdään taas ensi syksynä!
Tähän väliin muuten eräänlaisena sivuhuomautuksena: löysin tänä syksynä luomupekonin, ja voi pojat, kyllä on tämäkin ruoka maistunut paremmalta sen jälkeen. Se on ihan eri tavaraa kuin se ”tavallinen”, jotenkin mehukkaampaa ja tuoreempaa. Enemmän sentyyppistä kuin niissä ulkomaisissa lihakaupoissa, joissa pekoni siivutetaan vasta ostettaessa. Eikä edes kallista! Tampereella kotimaista luomupekonia sai ihan keskustan isommista ruokakaupoista, Turussa en ole sitä vielä nähnyt. Ehkä nyt olisi hyvä hetki laittaa palautehanat laulamaan.
Ai niin ja mainittakoon vielä, että vaika tämä ruoka on periaatteessa lisuke, niin itse syön tätä ihan sellaisenaankin. Lautaselle vaan ja haarukka käteen.
Kermassa haudutettua ruusukaalia ja pekonia (kahdelle)
400 g ruusukaalia
3 valkosipulinkynttä
1-2 rkl oliiviöljyä
1 pkt pekonia
1 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria myllystä
Poista ruusukaaleista kannat ja päällimmäiset lehdet. Halkaise ruusukaalit – suurimmat voit leikata neljäänkin osaan.
Kuumenna kattilallinen vettä kiehuvaksi, lisää ruusukaalit ja keitä 5 minuuttia. Valuta keitetyt ruusukaalit siivilässä.
Leikkaa pekoni palasiksi ja valkosipulinkynnet siivuiksi.
Kuumenna öljy pannulla. Lisää pekoni ja kuullota. Lisää valkosipuli ja kuullota. Lisää ruusukaalit ja paista n. 5 minuuttia.
Lisää viimeiseksi kerma ja anna porista hiljalleen matalalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes neste on haihtunut. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja tarjoile heti.
