Arkisto: ‘Jälkiruuat’ Category

Kahden raaka-aineen ihmepannarit (ja yhden raaka-aineen ihmepehmis)

Tiistai, Huhtikuu 2nd, 2013

Vietin pääsiäisen varsin vääräoppisesti. Mämmien, pashojen ja lampaiden sijaan söin lähes yksinomaan… banaania.

Olen nimittäin löytänyt kaksi yksinkertaisuudessaan suorastaan hämmästyttävän nerokasta reseptiä. Tiedän, nämä ovat leijailleet blogosfäärissä jo vuosia, mutta kai tästä voi sitten syyttää omaa a) skeptisyyttään b) saamattomuuttaan (ovat muuten vaarallinen pari yhdessä), että näitä tuli kokeiltua vasta maaliskuussa 2013. Monelle juttu saattaa siis jo olla ihan tuttu, mutta varmasti siellä ruutujen takana lymyää edes muutama kaltaiseni epäilevä tuomas tai tynnyrissä kasvanut yksilö, joka ei ole näitä taikatemppuja vielä kokeillut.

Jonkinlaisesta taikuudesta tässä on pakko nimittäin olla kyse. Eihän banaanista ja kahdesta kananmunasta voi syntyä pannukakkua? Ja vielä vähemmän pelkästä banaanista kermaista pehmistä? No, kyllä vaan voi. Uskottava se on, mutta varmuuden vuoksi olen tarkistanut asian nyt jokaisena iltana kolmen päivän ajan. Ja tehnyt vielä varmistuksen varmistuksen ottamalla santsikipollisen.

pitkaperjantai (1 of 2)

En aio harjoittaa valheellista markkinointia: eivät nämä varmastikaan korvaa aitoa jäätelöä tai aitoja pannareita. Mutta eipä minusta tarvitsekaan, kermajätskiä ja vehnäpannareita kun voi mielestäni ihan hyvin syödä silloin tällöin ilman minkäänlaisia omantunnontuskia.

Nämä ovat vain terveellisempi ja mahtavan helposti syntyvä vaihtoehto. Sopivat niin maito- kuin gluteeniherkillekin, ja meille kaikkiruokaisille ovat hyviä arkijälkkäreitä, jos tuhteja kerma-sokeri-vehnäjauhopommeja ei tohdi ihan joka päivä syödä. Näitä nimittäin tohtii! (more…)

Viinipari sinihomejuustolle ja piparkakuille

Lauantai, Joulukuu 1st, 2012

Luin lehdestä, että jos aamuaan ei halua aloittaa sokeripiikillä, joulukalenteriin voi hyvin suklaan sijaan laittaa vaikkapa runon tai aforismin.

Tässä siis teille runo joulukuun ensimmäiselle päivälle:

Joulukuu on paras kuu,

joulukuu on stiltonkuu!

Ei silloin kelpaa juusto mikään muu.

Nyt kun se runo on hoidettu pois alta, siirrytäänpä siihen sokeriin.

stilton_pipari (1 of 4)

Kas nythän on niin, että kaupoista saa jälleen sinihomejuustoista parasta, englantilaista stiltonia. Se on ainakin minulle paljon tärkeämpi osa joulunodotusta kuin se kalenterin eka luukku.

Ja mikäpä olisi parempaa kuin stilton? No tietysti stilton piparilla ja viikunahillolla.

Mutta tänään opin jotain uutta. Nimittäin vielä parempaa kuin stilton piparilla ja viikunahillolla on stilton piparilla, viikunahillolla ja banyulsilla.

Banyuls on eteläranskalainen makea viini, joka muistuttaa aika lailla portia. Uusimmassa Etiketissä kerrottiin, että se on täydellinen kumppani piparille ja homejuustolle.

Alkon tietääkseni ainoa banyuls, Sardane Banyuls Grand Cru (13,69) olikin homejuustolle ja piparille mitä mainioin makupari. Viini sellaisenaankin on jo jouluinen jälkiruoka: maistan ainakin itse tässä makeassa viinissä aavistuksen suklaata ja joulumausteita.

Jos et innostu banyulsista, stiltonin, pipareiden ja viikunahillon kanssa oivia kumppaneita ovat myös makeat muscat-rypäleistä tehdyt jälkkäriviinit sekä tawny-portviinit.

Juustoa, piparkakkua, hilloa ja makeaa viiniä. Joulukuu kuluu pienessä sievässä sokerihumalassa, ihan niin kuin kuuluukin.

stilton_pipari (3 of 4)

Ja sinihomejuuston kanssa paras pipari on tietenkin sellainen oikein ohut piparkakku (kuten Annas), joka ei jyrää juuston makua alleen.

Kivaa joulukuuta kaikille, nautitaan!

Karpalo-valkosuklaapannacotta

Sunnuntai, Marraskuu 11th, 2012

Sain taannoin mökkituliaisina omin käsin Pohjois-Karjalan soilta poimittuja karpaloita.

Riemusta kiljuen otin moiset vastaan, sillä karpalo on aivan täydellinen marja hyödyntää tähän aikaan vuodesta. Siinä on jotain eri tavalla jouluista kuin muissa marjoissa.

karpalopannacotta (1 of 1)

Kuten kaikki tiedämme, superhapokkaan marjan seuraksi sopii hyvin jokin supermakea. En ole muuten valkosuklaan tai kinuskin ylin ystävä, sillä molemmat ovat omaan makuuni liian makeita, mutta ne ovat aivan täydellisiä kumppaneita puolukoille ja karpaloille.

Tein nämä valkosuklaa-karpalopannacotat viime viikolla, kun meille tuli illallisvieraita ja pääruokana nautitiin karitsanpotkaa ja karpalokastiketta. Olen aikaisemmin tehnyt vastaavaa myös puolukoista, ja lopputulos oli yhtä hyvä myös niillä.

Olisiko tässä vahva ehdokas jopa joulupöydän jälkkärivaihtoehdoksi…? (more…)

Simppeli jälkkäri: Rosmariinilla ja portviinillä maustetut luumut

Tiistai, Lokakuu 9th, 2012

Sain juuri toiveen julkaista enemmän terveellisiä jälkkäreitä pullien ja piirakoiden sijaan, joten tässäpä yksi hyvin simppeli kauden jälkkäri, jonka voisi jopa luokitella terveelliseksi.

(Itse tosin pidän myös pullia ja piirakoita kohtuudella nautittuna terveellisinä, siis mielenterveellisinä. Syön jälkkäriä joka päivä – joskus se on kakkupala tai leivos, joskus vain keksi tai pari palaa suklaata. Mutta jälkkäriä pitää ihmisen elämässä olla, vaikka sitten laihduttajankin.)

luumut (11 of 2)

Ostin yhtenä päivänä heräteostoksena litran luumuja, jotka kotona kuitenkin paljastuivat melkoisen mauttomiksi tapauksiksi.

Päätin kokeilla houkutella luumuista makua ja makeutta esiin kypsentämällä. Se toimii yleensä, olipa kyseessä sitten heikon makuinen hedelmä tai vihannes.

Lorautin sekaan vähän portviiniä ja rosmariinia, koska olin sattumoisin juuri saanut äiskältä ison kimpun rosmariinia ja havainnut, että aikoja sitten avattu port-pullo ei ollut enää ihan priimatavaraa. Tämän voi kuitenkin tehdä myös ilman noita lisämausteita, pelkät luumutkin riittävät.

(more…)

Kesäinen juustokakku ja kysymys liivatteesta

Lauantai, Kesäkuu 16th, 2012

Kesällä on samperin helppo onnistua, kun tiskit notkuvat paitsi hyvänmakuisia, myös kauniita tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Tämän kakun tein alkuviikosta poikaystävän synttäripiknikille. Tuolla toisen blogini puolella kyseltiin kakulle ohjetta, joten tässäpä se, olkaas hyvät!

Kyseessä on itse asiassa ohje, jonka olen tehnyt Trendi-lehdelle keväällä, mutta nyt kun kyseinen numero on poistunut myynnistä, lienee ihan ok julkaista se täälläkin.

sitruunajuustokakku

Kyseessä on aika tavanomainen, ilman uunia valmistuva juustokakku, josta kuitenkin tekee vähän spesiaalimman tuoreet marjat sekä mausteeksi keittelemäni sitruunasiirappi. Kuvassa siirappia ei ole, eikä se ole mitenkään pakollinen, mutta se on ihana lisä kakkuun eikä lisää kakun vaikeustasoa tai sen tekoon kuuluvaa aikaa mitenkään huomattavasti.

Kuvassa täyte on muuten tehty kaksinkertaisena, sillä piknikille syöjiä oli tulossa monta. Kakusta tulee siis vähän kuvan kakkua matalampi, jos teet sen tuolla normikokoisella ohjeella – paitsi jos käytät pientä vuokaa. Kuvassa kakku on tehty 24-senttiseen vuokaan, mutta itse teen mieluiten juustokakun yleensä 20-senttiseen, niin siitä tulee näyttävämmän näköinen. (more…)

Täyteläiset suklaavanukkaat

Keskiviikko, Maaliskuu 7th, 2012

 

Kiitos kaikille kreikkalaissuosikkeja jakaneille! Tästä on hyvä aloittaa. Itse asiassa hoksasin, että onhan meillä nyt tehty kotona vaikka mitä kreikkalaista jo vuosikaudet – kreikkalainen salaatti, tsatsiki ja yrteillä maustetut lampaanlihapullat ovat kuuluneet keittiöni vakkarijuttuihin jo vuosia. Kai ne sitten olivat niin tuttuja juttuja, ettei niitä enää ajatellut kreikkalaisina, vaan turkulaisina.

Ihanista vinkeistänne huolimatta Kreikka-suunnitelmani menivät nyt vähän mönkään. Remontoimme tällä hetkellä poikaystäväni kanssa alkuvuodesta ostamaamme kämppää, ja eilen siellä alkoi vihdoin tapahtua. Hommat etenevät nyt niin ripsakkaan tahtiin, ettei kokkailuille juurikaan jää aikaa.

Mutta eipä tuo mitään, siellä upouudessa keittiössä kelpaa sitten ottaa kehumanne kreikkalaisruuat testiin! Lupaan kokeilla mahdollisimman montaa ja raportoida täällä onnistumisista ja epäonnistumisista.

suklaavanukas

 

Tänään minulla on jakaa teille yksi resepti, jonka testasin ja kuvasin jo ennen kuin Suuri Remonttiseikkailu 2012 pääsi alkamaan: suklaavanukas.

(more…)

Astiahullu tekee jälkiruokaa

Maanantai, Tammikuu 30th, 2012

Olen niitä ihmisiä, jotka ahdistuvat tavaranpaljoudesta, krääsästä ja kaapeissa lymyilevästä tarpeettomasta omaisuudesta.

Vaikka olen esimerkkitapaus Tunteellisesta Hölmöstä, en ole erityisen tunteileva esineitä kohtaan. Käyn kaapit läpi monta kertaa vuodessa ja luovun surutta kaikesta, mitä en ole viime aikoina tarvinnut ja mille en usko olevan käyttöä lähitulevaisuudessa. Minut tunnetaan niin armottomana, että muutaman kerran olen saanut kutsun orjapiiskurin roolissa valvomaan hamstraamiseen taipuvaisten tuttavieni muuttosiivousta.

Toiset saavat turvaa muistoja herättävistä esineistä, minun mieltäni lämmittää enemmän se, että on tilaa hengittää. Minulle riittää, kun muistot on talletettu pääkoppaani tai valokuviin.

 

jugurttimousse-5

 

Toki minullakin on muutama esine, joista en ihan hevillä luovu, mutta sääntöön on toinenkin poikkeus: astiat. Olen täysin heikkona niihin, erityisesti kirppikseltä löytyneisiin vanhoihin astioihin. Edellisessä asunnossani vaatehuoneestani vain puolet oli vaatteiden käytössä, loput hyllyt pursuilivat astioita.

Kun ostan vaatteita tai muuta tavaraa, harkitsen aina hyvin tarkkaan, tarvitsenko sitä oikeasti ja onko minulla sille säilytystilaa. Tulenko iloisemmaksi uudesta tavarasta vai siitä tyhjästä tilasta, jonka uusi tavara kodista täyttäisi? Mutta kun näen kirppiksellä silmääni miellyttävän astian, mietin vain, kannattaako se kääräistä sanomalehtipaperiin vai säilyisikö se ehjänä kotiin asti ilmankin.

Aivan erityisen vaarallisia ovat vanhat kotimaiset design-astiat, koska niitä voi ajatella sijoituksina tai kansallisaarteina, jolloin niiden hamstraamista vastaan ei päde enää mikään rationaalinen argumentti. Ihan siis tässä pidän hengissä palasta Suomen historiaa, vai haluutsä muka et meidän lapset ei tiedä mistään muusta ku Ikeasta?

 

jugurttimousse-2

 

Onneksi voin työni puolesta aina vedota siihen, että tarvitsen astioita kuvauksissa. (Itse asiassa nyt kun asiaa mietin, saattaa hyvinkin olla, että olen valinnut tämän työn juuri siksi.) Kanssa-asukkini ei voi protestoida kaappeja valtaavia antiikkilautasia, romulaseja ja tyhjiä säilykepurkkeja vastaan – ne kun ovat työvälineitä.

Melko usein astialöytöni inspiroivat myös ruuanlaittoani. Kun löydän jonkun ihanan tai erikoisen astian, mietin, mitä siitä olisi kiva tarjoilla.

Nämä kuvissa näkyvät, Tapio Wirkkalan Iittallale suunnittelemat Karelia-lasit löysin ihan vastikään kirppikseltä pilkkahintaan. Ne taitavat olla alunperin suunniteltu liköörilaseiksi, mutta minusta ne suorastaan vaativat päästä jonkin ihanan, aavistuksen hienostuneen jälkiruuan tarjoilijoiksi. Siitä syntyi siis idea jugurttimoussesta.

 

jugurttimousse

 

Tämä mousse on aika helppo jälkkäri, joka valmistuu hyvissä ajoin etukäteen. Sitä voi varioida mielensä mukaan vaihtamalla marjat toisiin. Joulun alla tein tästä sellaisenkin version, jossa lisäsin mustaherukoiden sekaan hieman glögimausteita.

Huomaa muuten, että käytät tässä hunajaa, jonka mausta todella pidät! Itse erehdyin ajattelemaan, että koska hunajaa kuluu paljon, en viitsi käyttää sitä “hyvää hunajaa” ja tein tämän jostain kaupan halvimmasta niittykukkahunajasta, josta tuli koko jälkkäriin todella omituinen sivumaku.

 

jugurttimousse-3

 

Hunaja-jugurttimoussea ja mustaherukkahilloketta (4-6 kpl)

Mustaherukkahilloke:
400 g pakastemustaherukoita
½ dl juoksevaa hunajaa

Mousse:
2 liivatelehteä
2 ½ dl turkkilaista jugurttia (10 % rasvaa)
½ dl juoksevaa hunajaa
2 dl kuohukermaa
2 rkl vettä

Valmista ensin mustaherukkahilloke: laita mustaherukat ja hunaja kattilaan miedolle lämmölle. Marjoja ei tarvitse etukäteen sulattaa. Kuumenna marjoja, kunnes ne kiehahtavat ja neste alkaa irrota (saatat alkuun tuntea kiusausta lisätä joukkoon vettä, mutta se ei ole tarpeen). Anna marjojen ja hunajan porista hissuksiin n. 10-15 minuuttia. Poista liedeltä ja anna jäähtyä täysin.

Valmista jugurttimousse. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen vähintään 5 minuutiksi. Sillä välin sekoita keskenään jugurtti ja hunaja. Vatkaa kerma valmiiksi ja jätä odottamaan. Puristele lionneista liivatelehdistä liika vesi pois. Kuumenna pienessä kasarissa 2 rkl vettä ja lisää liivatteet. Sekoita, kunnes ne ovat täysin lionneet veteen. Kaada liivateseos hunaja-jugurttiseokseen tasaisena nauhana ja sekoita huolellisesti. Kääntele lopuksi joukkoon kermavaahto.

Lusikoi kerros jugurttimoussea astioihin, joista aiot tarjoilla moussen. Lisää kerros mustaherukkahilloketta ja lopuksi vielä kerros jugurttimoussea. Suojaa muovikelmulla ja laita hyytymään jääkaappiin ainakin muutamaksi tunniksi ennen tarjoilua.

HS in English