Teetkö mulle (maailman parasta) tomaattikeittoa?

| Julkaistu 23. 8. 2012 8:09

Ehkä palkitsevin lause, jonka ruuanlaittaja saa koskaan kuulla on

“Tekisitkö mulle sitä sun suklaakakkua/lihakeittoa/uunikalaa/mitäikinä?”

Se on vielä paljon parempi kuin “saisinko tämän reseptin?”. Se nimittäin vihjaa kahdesta asiasta. Siitä, että

a) juuri sinä teet sen ruuan hyvin
ja
b) kysyjä tahtoisi syödä kyseistä ruokaa juuri sinun kanssasi.

tomaattikeitto (1 of 1)

Joten jos joku kysyy “voisitko tehdä mulle sitä sun sitä ja sitä”, en oikeastaan voi kieltäytyä. Enkä kieltäytynyt tälläkään viikolla, kun sain kuulla lauseen “tekisitkö mulle sitä sun tomaattikeittoa?”.

Puhutaanpa vähän tästä tomaattikeitosta. Aloitan sillä tiedolla, että se on maailman paras tomaattikeitto.

Ohje saattaa olla joillekin teistä tuttu, sillä olen alunperin julkaissut sen jo pari vuotta sitten. Julistin sen jo silloin maailman parhaaksi tomaattikeitoksi eikä vastaan ole senkään jälkeen tullut parempaa. Ohje on lähtenyt elämään omaa elämäänsä, löytänyt tiensä moniin blogeihin ja vielä useampiin koteihin. Se on yleensä merkki siitä, että ruoka on ylisanansa ansainnut.

Keiton salaisuus piilee tuoreissa tomaateissa – vaikka olenkin tölkkitomaattien ystävä, en ole koskaan tykännyt niistä valmistetusta keitosta.

Soppaa kannattaa siis tehdä juuri nyt, kun kotimaiset tomaatit ovat kypsiä ja edullisia. Talvella tämä kannattaa unohtaa, sillä keitto vaatii nimenomaan punaisia, kypsiä kesätomaatteja, ei niitä surullisen kalpeita talvitomaatteja.

Valkkaa tomaatit huolella, sillä koko tarinan loppu riippuu täysin niistä. Jos tomaatit eivät maistu hyvältä, ei tässä keitossa ole mitään, mikä pelastaisi tilanteen. Mutta toisaalta: kun tomaatit ovat hyviä, tämä keitto on jumalaista.

Niin ja: tälle keitolle täydellinen pari on yksinkertainen valkosipulibruschetta, jonka ohjeen löydät täältä.

Tomaattikeitto tuoreista tomaateista (3-4 annosta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
reilu loraus extra virgin -oliiviöljyä
1 kg kypsiä tomaatteja
4-5 dl vettä
2 rkl kana- tai kasvisfondia
1/2 dl valkoviiniä
1 rkl sokeria
2 rkl tomaattipyreetä
1 – 2 tl kuivattua basilikaa
1/2 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria

Kuori ja pilko sipuli, valkosipuli ja porkkana. Leikkaa tomaatit lohkoiksi.
Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja lisää sipuli, valkosipuli ja porkkana. Kuullota, kunnes sipuli kuultaa läpi. Lisää tomaatit, vesi, fondi, valkoviini, sokeri, tomaattipyree ja basilika. Kiehauta ja anna porista, kunnes tomaatit ja porkkanapalat ovat täysin pehmeitä. Poista liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Kuumenna tarvittaessa uudelleen lähes kiehuvaksi, sekoita joukkoon kerma ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tarjoile sellaisenaan tai tuoreen basilikan, krutonkien tai valkosipulileivän kera.

38 vastausta artikkeliin “Teetkö mulle (maailman parasta) tomaattikeittoa?”

  1. Marja kirjoittaa:

    Aivan varmasti aivan loistava “maailman” paras tomaattikeittoresepti! Pidän siitä myös kylmänä. En malta olla tyrkyttämättä espanjalaisen anoppini vinkkiä: kokeilkaapa kaikkiin tomaattipitoisiin ruokiin sokerin sijasta appelsiinimehua ja jopa hieman raastettua kuorta. Ei ole vaikea temppu, mutta tekee esim. keitosta tosi “auringon makuisen”.

  2. sevillano kirjoittaa:

    Ystävällisesti kysäisisin, mitä olikaan tämä fondi? Keitto vaikuttaa erinomaiselta, meilläpäin saa “hyvin” kypsiä tomaatteja jne… Mitenkähän sen fondin voisi väistää tai korvata, jos se sattuisi olemaan vain suomalainen keksintö?

    Tekisin rouvalleni ja vaikka viikonloppusitseihin tuttavapiirin kanssa, johon sattumoisiin kuuluu 7 eri kansallisuutta. Paljon puhumme ruuasta eri kulttuureissa, ja etelä-amerikkalaista candelaso-juomaa (keitetään makeaksi naranjilla -hedelmien, kanelin ja ecuadorilaisen väkiviinan kanssa) tapaa kulua kiitettävästi.
    Jo tuossa männäviikolla tein tillilihaa “inhottavimmat koulumuistoni” -kyselyn innoittamana. Tein hyvin ja huolellisesti, ja kiitosta ja muuta puhetta piisasi, joskin tilli/etikka/sitruunamehu -aromit lihan kanssa hiukan kummeksuttivat.

  3. Eeva kirjoittaa:

    Marja – hyvä idea! Juures- ja kurpitsakeitoissa olenkin paljon käyttänyt appelsiinia ja appelsiinimehua, mutta tomaattikeitossa en ole vielä kokeillut.

    Sevillano – käytä van 4-5 dl kasvis- tai kanalientä. Suomessa on huonosti kaupoissa valmiita liemiä (tai jos on, ne on tosi kalliita), joten laitan yleensä ohjeisiin fondia, sillä se on kuitenkin laadukkaampi vaihtoehto kuin liemikuutiot. Ja hei teidän illanvietothan kuulostaa aivan mainioilta, oikein hauskoja rientoja! Ja tilliliha, hmm… nyt täytyy sanoa, etten muista olenko koskaan edes syönyt tuota traumaruokien ykköstä!

  4. Johannes kirjoittaa:

    Fondi on lihalientä, tai tässä tapauksessa kasvis- tai kanalientä. “Fondi” on nestemäisenä myytävää lihalientä, “lihaliemi” taas viittaa kuutiointa myytävään tiivistettyyn ja kuivattuun lihaliemeen.

    Väittäisin, ettei kasvis- tai kanaliemi ole täysin välttämätöntä keiton onnistumisen kannalta. Suolaa voi niiden puuttuessa ripotella vähän liberaalimmin.

  5. Raija kirjoittaa:

    Tämä keitto saatta hyvinkin olla maailman paras tomaattikeitto, ainakin minun keittiöni paras tomaattikeitto se on. Teen varmasti toistekin. Kiitos ohjeesta.

  6. sevillano kirjoittaa:

    Kiitokset opastuksesta ja vastauksen vaivannäostä. Vaan kun rouvani tuossa heräsi (hah!), niin hänpä valisti minua, että kyseessä ei ole mikään muu kuin espanjalaisen tomaattisen gazpacho-keiton eräs variaatio. Tosi liki liippaa.
    Keitto on ainakin täällä Andaluciassa vallan kansallisruokaa, jota tarjoillaan erityisesti kesäkuumalla kylmänä, usein jäämurskan kanssa ns. etukeittona.
    Paria paprikaa siinä pitäisi oleman mukana ja mm. valkoviini etikkana ynnä tietysti vähemmän.
    Enpä voi tätä vieraille tarjota, valitettavasti. Vissiin oottelevat enempi venäläisiä eväitä ainakin minulta. Nehän onkin tosi “miesmäisiä”; paljon voita, kermaa, smetanaa yms. rasvaa mukana!
    Mutta omaan käyttöön…

  7. chi kirjoittaa:

    Kuulostaa HERKULLISELTA!!! Loistava resepti! :) Päälle voisi kokeeksi heittää vielä hieman parmeggiano reggianoa, veikkaan et vois olla aika nam. Kiitos reseptistä Eeva! :)

  8. M kirjoittaa:

    Törkeen hyvää! Aivan ihana syksyruoka.

  9. Kristian kirjoittaa:

    Tomaattikeittojen ikuisena ystävänä uskallan kokeilemattakin sanoa, etteihän tuolla reseptillä voi tulla kuin hyvää mikäli – kuten Eeva korostaa – tomaateissa riittää makua.

    Panin merkille, että Eevan ohjeessa ei kaltata tomaatteja. Olen kyllä joskus miettinyt, että onko se soseutettavan keiton kyseessä ollessa turhaa hifistelyä, mutta ns. klassiseen ranskalaiseen keittiöön uskovat eivät kyllä ikimaailmassa valmistaisi esim. tomaattikeittoa kuorellisista tomaateista. Taidanpa ensi kerralla itsekin olla villi ja vapaa ja jättää tomskut kalttaamatta!

  10. Eeva kirjoittaa:

    Kristian – tomaatit voi ja kannattaa tosiaan kaltata, jos haluaa oikein sileän ja pehmeän keiton (lisäksi siemenet voi myös poistaa, niitäkään ei sauvasekoittimella saa ihan sileiksi). Itse en koskaan kalttaa tomaatteja, mutta olenkin enemmän rennon ja rustiikkisen ystävä (lue: laiska). (Ja MELKEIN voisin uskoa, että jokunen mamma siellä Provencenkin maalaiskeittiössä ajattelee näin… :)

  11. Tekku kirjoittaa:

    Viikko sitten alkoi tehdä mieli tomaattikeittoa. En oikeen tiedä miksi koska en ole koskaan pitänyt tomaattikeitosta. Kaikki syömäni tomaattikeitot on aina maistunu lämmitetylle ketsupille. Keittohimoissani koitin sitten etsiä reseptiä jossa käytettäisiin tuoreita tomaatteja eikä murskaa. Ei löytynyt. Ostin tomaattimurskaa ja muut tarvittavat aineet. Mutta sitten kun ois pitäny ryhtyä keittämään niin se murska masensi niin etten sitten tehnytkään keittoa (vaan söin brunssin jämiä päivälliseksi).

    Mutta tänään menen torin kautta kotiin ja ostan kilon tomaatteja. Ja huomenna syön maailman parasta tomaattikeittoa. Kiitos reseptistä!

  12. Kajsa kirjoittaa:

    Oma espanjalaisanoppini kielsi minua olemasta laiska, ja käski poistamaan tommateista siemenet, sillä ne tuovat kitkerän maun niiden rikkoutuessa sauvasekoittimen terissä. Olen kokeillut ja todennut hyväksi neuvoksi. Kiitos reseptistä, hyvää oli! Tai oikeastaan jumalaista.

  13. Hanna kirjoittaa:

    Minä kalttaan tomaatit aina, mutta sen voi tehdä kuorimaveitsellä. Niin ettei tartte edes kaltata kuuman veden kautta. :) Ja näin voi laiska kuoria tomaatit salaattiakin varten. Nopeaa ja kätevää. Keitot ihania varsinkin syksyllä ja tuo appelsiinimehu+kuori vihje oli uusi mulle + emäntä kokeilee heti sitä…

  14. Ansku kirjoittaa:

    Miten helppo ja hyvä keitto! Ensin keittoa lounaaksi ja illalla voisin soveltaa jämistä pizzan tomaattikastikkeen.

  15. Kati kirjoittaa:

    Voih, tätä on pakko koittaa. Olen itse aivan hulluna tomaatteihin ja nyt jo itkettää, kun tomaattisesonki on kohta ohi. Onneksi kirsikkatomaatit ovat syötäviä talvellakin.

  16. Dani kirjoittaa:

    Ai että maailman paras?Minkä takia ohjeessa on puoli litraa vettä jos kyseessä on TOMAATTIkeitto?Voisikohan ohjeessa ehkä käyttää veden sijasta vaikkapa TOMAATTImehua…todennäköisesti maistuisi paremmalta kuin vesi.

  17. Eeva kirjoittaa:

    Dani – maista eka, nillitä sitten ;) (PS. Aika moniin keittoihin tulee vettä.)

  18. Dani kirjoittaa:

    Siinäpä se juuri onkin.
    Miksi niin monissa resepteissä käytetään vettä jos on ” omaa vettä ” raaka-aineesta olemassa?
    Eihän siinä ole logiikkaa.
    Vesi ei maistu miltään.
    “Oma mehu” maistuu siltä itseltään.
    Siinä on logiikkaa.

  19. Eeva kirjoittaa:

    Dani – myös tomaattimehu koostuu suurimmaksi osaksi vedestä, niin kuin kaikki muukin elävä maapallolla. Eikös tomaattipyree + vesi aja aika lailla saman asian kuin tomaattimehu? Jos ne tomaatit on ohjeessa muussa muodossa, niin mihin sitä mehua tarvitaan? Keittoon tulee lisäksi kilo tuoreita tomaatteja, oliiviöljyä, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, mausteita, valkoviiniä ja kermaa, joten ei siitä makua tai maistuvia aineksia puutu, vesi on vain tuomassa ruokaan haluttua koostumusta, jotta tämä on keitto eikä muhennos. Kukaanhan ei toki estä sinua tekemästä tätä ja muitakin keittoja mehuun, mutta asioista voi toki kommentoida myös hieman ystävällisempään sävyyn :)

  20. Sini kirjoittaa:

    En yleensä ole niin sosekeittojen ystävä, mutta tämän postauksen nähtyäni iski järjetön himo tomaattikeittoon! Tein tätä sitten eilen (pienillä muutoksilla – mikä siinäkin on ettei reseptiä voi koskaan noudattaa?), söin valkosipulileivän kanssa ja lisäsin päälle vähän vuohenjuustoa – ei muuta voi sanoa kuin että nam!

    Fondi ja lihaliemi ovat viime aikoina alkaneet tuntua jotenkin turhilta (kaikki ne lisäaineet!), joten jätin ne vain pois ja lisäsin hieman suolaa. Pitäisi varmaan keittää omat lihaliemet ja kasvisliemet pakkaseen…

  21. Eeva kirjoittaa:

    Sini – mulla on sama unelma itse keitetyistä liemistä! Siihen asti ostan lisäaineetonta fondia (sellaistakin on tarjolla, kannattaa syynätä ainesosaluettelot tarkkaan). Liemikuutioihin en tosin koske enää pitkällä tikullakaan.

  22. Kat F kirjoittaa:

    Eikös fondi kuitenkin ole liemitiivistettä? Eikä sana ‘lihaliemi’ mitenkään kuutioihin viittaa, niihin viittaa nimenomaan sana lihaliemikuutio. Itse reseptiä lukiessa tulkitsin että tässä nuo keskusteluaherättäneet ainekset vesi ja fondi muodostavat yhdessä sen kana/kasvisliemen, eikä siihen reseptiin siis niinkään vettä tule vaan sitä lientä :)

  23. veera kirjoittaa:

    On vähän saivartelua haukkua liemikuutioita; ensinnäkin niissä on ihan yhtä paljon eroja kuin fondeissakin (yllätys, kaikki fonditkaan eivät ole “laadukkaampia”) ja esim touch of taste sarjassa fondin ja liemikuution tuoteseloste on aikas samankaltainen. Kuutioita saa täysin lisäaineettomina ja luomuna, lisäksi ne ovat ekologisempia pakkaukseltaan ja vievät vähemmän tilaa=ekologisempi kuljettaa. Ja ne ovat usein edullisempia. Saahan sitä toki uskoa mainosten antamaan kuvaan ja maksaa snobbailustaan.

  24. Laurau kirjoittaa:

    Oi! Tein tätä tänään avomiehelleni joka ei ole ikinä ennemmin syönyt tomaattikeittoa! Mielestäni se oli niin suuri vääryys, että sitä ei voinut hyväksyä. (Ja miten en ole tehnyt hänelle aiemmin tomaattikeittoa….) Nyt nämä vääryydet on korjattu ja:
    Hän piti ja niin pidin minäkin, oijoi! Oikein maukasta!

    Haluatko muuten antaa tällaiselle viinialoittelijalle vinkin, että mikä tähän olisi sinun mielestäsi SE valkkari?

  25. Eeva kirjoittaa:

    ****Kat F – juu, en minäkään ihan ymmärrä :D

    ****Veera – no kylläpäs tämä tomaattikeitto nyt herättää ärhäköitä mielipiteitä, kun oikein snobiksi ja mainosten uhriksi pitää lähteä haukkumaan :D Kaikki liemikuutiot eivät suinkaan ole samanlaisia, mutta niissä kaikissa on joko natriumglutamaattia tai hiivauutetta (myös luomuversioissa). Kuten sanoin, niin syynään kaikkien ostamieni tuotteiden ainesosaluettelot erittäin tarkkaan, enkä ole vielä löytänyt yhtään liemikuutiovalmistetta, jonka ainesosaluettelo miellyttäisi.

    ****Laurau – sillä ei ole kamalasti väliä, mitä valkkaria käytät keittoon, voi olla oikeastaan ihan mitä vaan, kunhan nyt ei jälkiruokaviiniä. Jos taas haluat juoda tämän kanssa viiniä, niin suosittelen esimerkiksi kuivaa sauvignon blanc -valkoviiniä tahi sitten jotain raikasta, kevyttä vähätanniinista punaviiniä! :)

  26. Pirkko kirjoittaa:

    Hyvää soppaa tuli, muuntelin jo toisen version ja vaihdoin osan tomaateista paprikaan – ärhäkkäämpää ja jopa maukkaampaa. Yhtä ihmettelen: kerma. Mihin sitä tarvitaan? Minulla on jokin kammo tomaatti-kerma -yhdistelmään. Tulee sekä maun että värin puolesta kaukainen yhtymä – anteeksi vain – oksennukseen. Siis ilman kermaa minulle tämä ihanuus.

  27. Juha kirjoittaa:

    Liha/kasvis/kanalienten/fondien perustarkoitus on kuitenkin umami-maun tuominen eikä niitä voi korvata pelkällä suolalla. Tuoteselosteessa ei nykyään ole koskaan glutamaatti-sanaa koska siitä on tullut sellainen mörkö vaan niissä yleensä lukee se hiivauute.

    Muuten olen sitä mieltä että tuo ihmisten glutamaatti-herkkyys on tämän ajan muoti-ilmiö joka toivottavasti kohta unohtuu. Se on mainio mauste kunhan sitä ei holvata ihan älyttömästi niinkuin joskus kiinalaisessa keittiössä tehdään.

    Niin ja kuorii tomaatit tai ei niin se kanta pitää leikata pois.

  28. Empsu kirjoittaa:

    Kolme lautasellist takana. Oisin varmaan syöny viis jos oisin maistanu vähän enemmän. SAIRAAN HYVÄÄ.

  29. Illuusia kirjoittaa:

    Oi, mikä iloinen yllätys että tämä ohje on täällä! Kirosin jo itseäni kun viimeksi (en muista mikä blogi) laitoit tomaattikeiton ohjeen(olisko ollut sama?) enkä sitä silloin ottanut ylös. Ja tässä se taas on, ihanaa! :)

  30. Joan kirjoittaa:

    Your post cauprtes the issue perfectly!

  31. egxjcti kirjoittaa:

    nnjofg ifkaqkgjphzi

  32. fvvhxgun kirjoittaa:

    5DFudU , [url=http://fdzegkxapnuy.com/]fdzegkxapnuy[/url], [link=http://naznwzmkhowe.com/]naznwzmkhowe[/link], http://nagneldpxwbg.com/

  33. ysnihyjnv kirjoittaa:

    GrNubL pbublfsbabgc

  34. zmhirkd kirjoittaa:

    EJnWMD dfrylekfrjqy

  35. Keittiökriitikko kirjoittaa:

    Kalttaamiselle on olemassa erittäin hyvä laiskan ihmisen vaihtoehto; sen jälkeen kun soppa on soseutettu kaada se siivilän läpi.

    Tämä soppa menee kokeiluun! :)

  36. Heli kirjoittaa:

    En ole suuri tomaattikeiton ystävä, mutta tämä ohje lisättynä punaisilla linsseillä oli taivaallista! Murustettua fetaa ja krutonkeja pinnalle ja avot! Kiitos hyvästä reseptistä!

  37. Lydia kirjoittaa:

    Tarjottiin tätä viime Ravintolapäivänä omassa kahvilassamme. Lisättiin reseptiin vielä 100 g vuohenjuustoa. Jokaikinen asiakas olis superfiiliksissä ja kehui. Itekkin suosittelen, ihan parasta! Kiitos Eeva.

  38. Pekka kirjoittaa:

    Hyvää oli. Tykkään tukoisasta, joten lisäsin vielä sipulia. Pureen lisäksi hiukka omatekoista ketsuppia. Kalttausvesi vedeksi, ei mennyt puolta litraa. Puristettu appelsiini ja hiukka kuorta oli tosi piristävää (siksikään ei siis puolta litraa vettä, kun oli appelsiinimehua). Kerman asemesta smetanaa. Pelkäsin, että tulee liian hapanta ja niinpä lisäsin vielä pikkuisen sokeria. Ei tullut liian hapanta, vaan ihanaa, ja tomaattikeitosta tavallisesti tykkäämätön puoliso sanoi, että tästä tulee yksi suosikki.