Joskus nuorena ja fiksuna opiskelin Pohjois-Amerikan tutkimusta sivuaineenani. Opintoihini kuului mm. seminaari, johon sisältyi luento maapähkinävoi-hilloleivistä. Ihan tosissaan. Istuin Turun yliopiston isoimmassa luentosalissa, kuuntelin luentoa maapähkinä-hilloleivistä, tein muistiinpanoja ja palautin seminaariraportin.
Pahat kielet voisivat nyt huudella, että tämä tarina kertoo kaiken siitä, miksi humanististen tieteiden tukeminen on rahanhaaskausta. Itse sanoisin mieluummin, että se kertoo kaiken maapähkinävoi-hilloleipien merkityksestä amerikkalaiselle kulttuurille. Tärkeitä ovat.
Suomalaiset tuntuvat kovasti vierastavan makeita asioita leivän päällä. Olen miettinyt asiaa ja todennut, että me saatamme jäädä jostain paitsi. Jos koko muu maailma läiskii leivälle Nutellaa, hilloa ja marmelaatia, niin ei kai se voi niin väärin olla?
Olen muuttunut varsin avoimeksi suolaisen ja makean yhdistämiselle viime vuosina. Laitan hedelmiä salaatteihin ja leivälle, teen vihanneksista kakkuja ja ripottelen suolaa kinuskikastikkeeseen. Ja maapähkinävoi – oi, sitä olen oppinut rakastamaan. Mutta maapähkinä-hilloleivät, ne ovat edelleen minulle vähän liikaa, liian makeita. Supertäyteläinen maapähkinävoi yhdistettynä megamakeaan hilloon… makunystyräni huutavat happoa, hampaani jotain rapeaa!
Tein tältä pohjalta tänään vähän raikastetun version pb’n'j:stä. Käytin makeuttamatonta maapähkinävoita ja hillon sijaan tuoretta omenaa. Lorautin pullosta hieman vaahterasiirappia päälle makua antamaan. Vaikka Amerikka-opintoni päättyivät jo vuosia sitten, sen verran Amerikkaa on minuun tainnut jäädä, että rakastan vaahterasiirappia. Ja kyllä – laitan sitä myös suolaisiin ruokiin.
Tiedän, että valtaosa lukijoista kakoo ajatukselle maapähkinävoita, hedelmää ja siirappia sisältävästä leivästä. Mutta te aavistuksen amerikkalaistuneet kohtalotoverini, kyllä teitäkin on siellä jossain. Tämä on teille. Ja ystävälleni Sannille, joka on kärsinyt kroonisesta maapähkinävoihimosta vuoden alusta saakka.
Maapähkinävoi-omenaleivät (2 kpl)
1 punainen omena
2 siivua täysjyväpaahtoleipää
2 rkl makeuttamatonta maapähkinävoita
(hippunen suolaa)
loraus vaahterasiirappia
Leikkaa omena ohuiksi viipaleiksi. Paahda paahtoleivät.
Levitä paahdettujen leipien päälle maapähkinävoita. Jos käytät suolatonta maapähkinävoita, tässä vaiheessa kannattaa leiville ripauttaa hippunen suolaa. Laita omenaviipaleet maapähkinävoin päälle ja viimeistele lorauksella vaahterasiirappia.
Avainsanat: maapähkinävoi, vaahterasiirappi
21. maaliskuuta 2012 kello 13.54
Oih! Rakastan maapähkinävoita, ehdottomasti makeuttamatonta versiota. Siis sörsseliä, jossa on (luomu)maapähkinän lisäksi ehkä hieman suolaa, ei välttämättä sitäkään. Olen myös onnekseni oivaltanut, että maapähkinävoi on tuoreen omenan kanssa super hyvä yhdistelmä (okei, kiitos oivalluksesta kuuluu tänne: http://chocochili.net/2011/10/omenaa-ja-maapahkinavoita/). Nämä herkkuleivät menevät ehdottomasti kokeiluun lähipäivinä. : )
21. maaliskuuta 2012 kello 14.03
Täällä yksi maapähkinävoin himokuluttaja ilmoittautuu!
Ohjeesi leipä on paitsi huippu herkullinen, myös (ehkä yllättäenkin) painoansa tarkkaileville erinomainen aamu-/lounas/välipala. Herkullisen maun ja runsaan koostumuksen lisäksi maapähkinävoin on todettu hillitsevän ruokahalua tehokkaasti, eli kyseisen “snackin” jälkeen ruokahimot pysyvät hanskassa pitkään.
Joka ei usko, voi kokeilla dippaamalla vaikka omenalohkoja 2 rkl maapähkinävoita. Nälkä ja mässäilyhimot katoavat kuin seinään!
Aamuterveisin keväisestä New Yorkista
Tuulevi
nykinjahellanvalissa.blogspot.com
21. maaliskuuta 2012 kello 16.29
Hitsi kun kuulostaa hyvältä! Itsekään en ole maapähkinävoin ylin ystävä, mutta tätä on pakko kokeilla. On kyllä totta, että suomalaiset vierastaa kaikkea ”epänormaalia” leivän päälle. Aina pitäisi muka olla vain salaattia, lihaa ja/tai juustoa. Oma lempparini on viipaloitu banaani ruisleivän päällä. Nam! Sitäkin monet on yökkiny kuullessaan/nähdessään, mutta ekan haukkasun jälkeen on ääni muuttunut kellossa.
21. maaliskuuta 2012 kello 17.52
moikka! mahtaa olla herkullista, pitää kokeilla!
kaipailisin täällä jo kevät/kesämyslin ohjetta:) tein tuossa talvella sen talvimyslin, ihan täydellistä herkkua! mutta nyt se alkaa loppua ja jotain uutta kaivataan:)
21. maaliskuuta 2012 kello 17.55
Hehe, North American Studies on kyllä mainio. Ja kyllä, maapähkinävoi on parasta juuri kyseisenä makeuttamattomana versiona. Toki nutellallakin on paikkansa maailmassa, mutta suolaisen nahkea levite on kyllä yksi suosikeistani. Tätä pitää myös kokeilla, heti kun taas suuntaan Kupittaan Cittariin ja sen maapähkinävoihyllyille…
21. maaliskuuta 2012 kello 19.20
Oi, löytyisköhän meidänkin kaupasta makeuttamatonta maapähkinävoita.. Täytyy tarkistaa! Kuulostaa oikein hyvälle yhdistelmälle. Samoin on ruisleipä, voi ja banaani. Joku exstreme-ihminen lisää vielä juustoa päälle, mutta itse en ole vielä sitä uskaltautunut kokeilemaan :)
21. maaliskuuta 2012 kello 20.51
Itse rakastan hunajalla voideltuja juustoleipiä, ihana makean ja suolaisen yhdistelmä sekin. :)
21. maaliskuuta 2012 kello 21.00
Mulla on jo muutaman vuoden ajan ollut kausia, jolloin ehdottomia lempileipiäni on ruisleipä, (voi), piinatti (eli peanut butter) ja banaani. Hmm, voisikohan sitä lämmetä tuolle omenaisellekin versiolle?
21. maaliskuuta 2012 kello 23.34
Mahtavaa, tää menee kokeiluun heti huomenna aamulla! Ostin sattumalta juuri eilen (makeuttamatonta) maapähkinävoita haaveiltuani siitä muutaman viikon! Tänä aamuna maapähkinävoilla ja mansikkahillolla (kyllä, ja olen myös suuri Nutellan ystävä) voideltua leipää syödessäni ajattelinkin, että uusia variaatioita pitäisi kehitellä. Tuossa aiemmin kommenteissa mainittu maapähkinävoi+banaani onkin jo tuttu ja hyväksi havaittu ja kannattaa tosiaan kokeilla sitä ruisleivällä, vaikka se kuulostaakin (ainakin omasta mielestäni) tosi oudolta! Toinen aika maukas suolaisen ja makean yhdistelmä leivän päällä on muuten juusto ja (mieluiten mausteinen) omenahillo! :)
22. maaliskuuta 2012 kello 0.36
Mä niin haluaisin olla tollasella luennolla. Minkä takia tuhlasin yliopistovuoteni kaikkeen tylsään, kun olisin voinut kuunnella jotain oikeasti kiinnostavaa? Voisitko Eeva jotenkin tiivistää maapähkinähillo-luennon sisällön pariin lauseeseen? Tai lähettää mulle sun luentomuistiinpanot? :D
22. maaliskuuta 2012 kello 3.08
Voittaa se maapähkinävoi ainaki vegemiten :)
22. maaliskuuta 2012 kello 8.26
Hrr, minä kuulun niihin ehdottomimpiin “ei suolaista ja makeaa sekaisin” -konservatiiveihin. Ei vaan voi syödä salaattia jossa on hedelmiä (paitsi hedelmäsalaattia) ja voi herramunjee jos joku menee laittamaan jotain viinirypäleitä currykastikkeeseen tai muuta vastaavaa! En itseasiassa siedä edes ananasta pizzassa.
On täällä Suomessa kuitenkin mun mielestä huomattavasti vapaamielisempään suuntaan menty, kun selailee reseptejä ja katselee ruokaohjelmia niin yhä enemmän sinne evääseen laitetaan juttuja jotka ennen on yhditetty lähinnä jälkiruokiin. Millähän sitä osaisi alkaa siedättämään itseään, jään selvästi paitsi paljosta :D
22. maaliskuuta 2012 kello 10.19
Hei kaikki,
kiitos kommenteista! Hauska huomata, että noinkin paljon löytyy maapähkinävoin ja makeiden leipien ystäviä :)
Makeuttamatonta maapähkinävoita kyselleille – omani ostan yleensä Lidlistä! Se on mun mielestä hyvää, parempaa kuin monet muut, koska on jämäkämpää, ehkä aavistuksen karkeampaa eikä niin vellimäistä kuin joidenkin merkkien versiot.
Suosittelen omenan lisäksi dippailemaan maapähkinävoihin päärynää ja SELLERIÄ.
22. maaliskuuta 2012 kello 14.44
Tunnustaudun sun amerikkalaistuneeksi kohtalotoveriksi! Mulla on sama juttu, eli tykkään tuosta siirapista SEKÄ maapähkinävoista. Ja molemmat tykkäykset on peruja vaihtisvuodelta 2003. Lisäksi tykkään Mummin suosittelemista omena-tuc-keksiyhdistelmästä. Eli tätä reseptiä pitänee testata heti!
Muita hyviä suolainen+makeayhdistelmiä on muuten:
vaniljajätskiä, suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta
lakujätskiä, turkinpippureita ja hyvää lakukastiketta
22. maaliskuuta 2012 kello 16.35
Eikö maapähkinävoita olisi aika helppo tehdä itsekin? Oletko koskaan kokeillut? Ja jos et, niin haluaisitko uhrautua puolestamme ja jakaa sitten parhaat vinkit? ;)
22. maaliskuuta 2012 kello 21.28
Mantelivoi on kanssa hyvaa varsinkin henkiloille jotka ovat allergisia pahkinoille. Mun herkku tai yxi niista on gluteeniton leipa molemmille puolskoille mantelivoita, yhdelle puolikolle tuoreita vadelmia vieri viereen n.12kpl, sitten toinen puolisko siihen paalle. Menee vaikka lounaasta :-}
23. maaliskuuta 2012 kello 6.17
Jo hamassa lapsuudessani, yli viisikymmentä vuotta sitten, syötiin makeaa leivän päällä. Ruisnäkkärin päälle voita ja omenahilloa. Varsinainen herkku koulun jälkeen välipalaksi.
23. maaliskuuta 2012 kello 9.11
Nami, kiitos ihanasta välipala-/lounasvinkistä! Omena on ihanaa, maapähkinävoi on ihanaa – voiko tällä yhdistelmällä edes mennä pieleen. Nam vielä!
23. maaliskuuta 2012 kello 14.51
Maapähkinävoi leivällä on yksinkertaisesti äärimmäisen hyvää :D
26. maaliskuuta 2012 kello 14.34
Voi kyllä, kyllä, kyllä! Paheeni on joskus syödä maapähkinävoita (tai Nutellaa) suoraan purkista. Siksi sitä ei tähän talouteen osteta, koska tulokset ovat katastrofaaliset. Ja vaahterasiirappi! HILLOVOILEIVÄT! Olen fanaatikko. Sain joskus jopa lempinimen Paddington (se on se karhu Perun perukoilta, joka syö hillovoileipiä)
Lapsuuteni suosikki oli lauantai-aamuisin juustoviipale, johon käärin appelsiinimarmeladia. Ja aidot kuorelliset nakit dipattuna hedelmäpommijugurttiin ovat taivaallisia. Sanokaa mitä sanotte.
26. maaliskuuta 2012 kello 15.50
Joskus ostin semimakeaa maapähkinävoita. Hetken jouduin miettimään minkä kanssa sitä oikein nauttisi, sitten sipaisin sitä kaurakeksin (kaupan valikoimista tiivis “jauhokeksi”), omatekemän päälle ei ole vielä tullut testattua) päälle ja vot! Toimii!