Vehnättömät vaan ei mauttomat kauravohvelit

| Julkaistu 21. 5. 2013 8:23

Mietin tuossa yhtenä päivänä, että miten ihminen voisi järjestää asiansa niin, että voisi syödä vohveleita aamupalaksi myös arkena.

Keksin ratkaisun: teen ison läjän vohveleita, pakastan ne kahden kappaleen erissä ja nakkaan aamulla jäiset vohvelit paistinpannulle (nakkaisin vielä mieluummin leivänpaahtimeen, jos omistaisin kyseisen vekottimen – kokeile sinä, jos omistat).

kauravohvelit (1 of 1)

Sitten alkoi epäilyttää. Tuleeko ihmisestä heikkoluontoinen ja moraalisesti rappeutunut, jos hän syö joka aamu annoksen vehnäjauhoa ja sokeria?

Suurin osa suomalaisista muuten taitaa syödä, nyt kun mietin – leivässä ja jugurtissa. Eli onko vastaus kysymykseeni ei… vai kyllä?

Mutta eteenpäin…

Olen näemmä ratkaisukeskeisellä tuulella, sillä tähänkin dilemmaan löysin heti vastauksen. Terveellisemmät vohvelit!

Ryhdyin etsimään ideoita vehnättömiin vohveleihin, ja eri ohjeita vertailtuani päätin kokeilla kokonaan kauraan tehtyjä vohveleita. Tämähän on  kuin kaurapuuroa söisi, paitsi että se ei näytä, maistu eikä tunnu kaurapuurolta. Onneksi. Ei mitenkään pahalla kaurapuuroa kohtaan, mutta kiintiö on täytetty seuraavaksi 10 vuodeksi.

Ohje sopii jos jonkinmoiselle ruokarajoitteiselle, sillä käyttämällä gluteenitonta kauraa tästä saa helposti gluteenittoman. Maidon sijasta voi erinomaisesti käyttää kasvipohjaista maitoa, ja valkaistua sokeriahan ohje ei edes sisällä.  Lue koko artikkeli »

Pyttipannu parsasta ja uusista perunoista

| Julkaistu 13. 5. 2013 12:21

Sen verran kesän tuntua on ollut viime päivinä ilmassa, että tein yhtenä päivänä pyttipannua. Pyttipannu on minulle ehdottomasti kesäruokaa, koska teen sen mieluiten uusiin perunoihin. Jotta meno ei menisi liian epätoukokuiseksi, heitin tietysti mukaan parsaa.

(Olen muuten kuullut, että jotkut ihmiset onnistuvat tekemään toukokuussa ruokaa, joka ei sisällä parsaa. Ihailen heitä, mutta tyydyn kohtalooni parsamaanikkona.)

parsapyttipannu (1 of 2)

Pyttipannu, sauna, kesäilta ja kylmä olut tai jaffa muodostavat lähes täydellisen kokonaisuuden. Jos tämä ruoka olisi kerrostalokaksion keittiön sijaan nautittu vieläpä laiturilla tai mökin terassilla, oltaisiin jo liihoteltu sellaisissa täyttymyksen sfääreissä, ettei paremmasta väliä. Oi mikä kutkuttava ajatus, että tuokin skenaario tullee tulevina kuukausina muuttumaan haaveesta todeksi.

Niin ja en nyt lähde taistelemaan kenenkään kanssa siitä, onko väärin, epäisänmaallista ja rangaistavaa syödä ulkomaisia uusia perunoita. Minä syön niitä oikein mielelläni nyt, kun suomalaisia ei vielä saa.

Mutta siis, parsapyttipannua, olkaa hyvä.  Lue koko artikkeli »

Vietnamilaisella kokkikurssilla (plus pieni päivitys kesärullista)

| Julkaistu 25. 4. 2013 15:48

Jokunen aika sitten minulla oli ilo ja kunnia päästä osallistumaan Mondon Ruoka & Matka -lehden juttuun, jossa Vietnamista Suomeen muuttanut Pauleen Mannevaara opetti suomalaisia ruokabloggareita kokkaamaan vietnamilaista ruokaa. Luokkakavereinani Pauleenin opissa olivat maanmainiot Hanna ja Riikka.

Nyt juuri hyvinkin trendikäs vietnamilainen ruoka ei ollut itselleni täysin vierasta, sillä olen viettänyt pari viikkoa Vietnamissa. Aikaisemmin en kuitenkaan ollut itse kokeillut tehdä kuin vietnamilaisia kesärullia.

vietnam (5 of 7)

vietnam8

Tykkään Vietnamin keittiöstä todella paljon, koska ruoka on ihanan maukasta, raikasta ja yleensä myös kevyttä. Ruuasta tulee täyteen, mutta siitä ei tule samanlaista ähkyä kuin vehnää ja maitotuotteita vilisevästä eurooppalaisesta ruuasta. (Pakko nyt väärinymmärrysten vuoksi lisätä, että rakastan vehnää ja maitotuotteita.)

Vietnamilainen ruoka sopii loistavasti esimerkiksi bileisiin, sillä raikkaalla ruualla meininki pysyy virkeänä eikä pikkumekkoihin pukeutuneita naisiakaan ala liikaa ahistaa. Ja lisänä vielä se, että vietnamilaisen ruuan pariksi sopii mainiosti raikas valkkari tai kylmä kupliva…

vietnam (7 of 7)

vietnam (3 of 7)

Kokkauskurssilla teimme niitä jo tutuiksi tulleita rullia, mausteista salaattia, katkarapuja dipillä, vietnamilaisia täytettyjä lättyjä, karamellisoitua lohta sekä mustasilmäpapujälkkäriä. Kaikkien näiden ohjeet löytyvät uusimmasta Ruoka & Matka -lehdestä, suosittelen tsekkaamaan. Aivan erityisesti suosittelen tuota karamellisoitua lohta – samalla ohjella voi valmistaa myös esim. possua ja kanaa.

Niin ja hei, mainitaanpa vielä vietnamilaiset kesärullat, sillä paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin niistä. Olen esimerkiksi huomannut, että rullia ei kannata tehdä ilman thai-basilikaa, korianteria ja minttua. Noiden kolmen yrtin makuyhdistelmä on niin maaginen, että jos jotain noista ei joskus ole ollut kaupoista saatavilla, on rullien mausta selkeästi jäänyt jotain puuttumaan.

Viimeksi laitoin rulliin täytteeksi riivittyä possua ja suolapähkinöitä ja sitä edellisellä kerralla pitkään haudutettua ankanrintaa (riivittynä sekin) ja raastettua omenaa – ehkäpä suosikkiyhdistelmäni tähänastisista!

vietnam (6 of 7)
vietnam (1 of 7)

 

Luulenpa, että tulen tänä keväänä ja kesänä ahkerasti jatkamaan opintojani vietnamilaisen ruuan parissa, sen verran mainiosti nämä raikkaat ruuat istuvat myös suomalaiseen kesäiltaan kylmän valkkarilasin pariksi. Nyt kun vielä saataisiin Suomeen vähän enemmän hyviä vietnamilaisia ravintoloita… (Olen kuullut, että moni vietnamilainen ravintoloitsija pitää Suomessa kiinalaista ravintolaa. Mahtaakohan tämä pitää edelleen paikkansa? Nyt olisi oikein hyvä hetki vaihtaa takaisin kotimaan keittiöön!)

Helpot ja nopeat parsa-parmesanpalaset

| Julkaistu 17. 4. 2013 20:04

Parsakausi tekee varovaisesti tuloaan. Tänä vuonna jätän hehkutuksen vähemmälle, sillä sanoin kaiken parsakauden hienoudesta jo viime vuonna – päivälleen vuosi sitten, huomaan nyt. Hassu sattuma! Vai ei sittenkään sattuma? Kenties elimistöni on oppinut vaatimaan parsaa täsmällisellä tarkkuudella.

parsapalat (1 of 1)

Nämä naurettavan nopeat ja helpot parsapalaset tekaisin pöytään tänään, kun lukupiirimme kokoontui meillä. Näillä leideillä on yleensä tarjoilut hanskassa, joten tiesin, että en voinut toteuttaa ykkössuunitelmaani (haetaan lähikaupasta sipsejä, kaadetaan kulhoon). Muuten olisi hävettänyt liikaa.

En kuitenkaan jaksanut tai ehtinyt alkaa väsätä mitään ihmeellistä – viime aikoina leipominen ja muukaan väkertely keittiössä ei ole oikein inspiroinut. Ruoka pitää saada lautaselle vartissa.

Niinpä syntyivät nämä kiireisen emännän parsa-parmesanpalaset. Lue koko artikkeli »

Avokado-soijapapusalaatti wasabikastikkeella

| Julkaistu 8. 4. 2013 14:41

Olen viime aikoina riehaantunut edamame-pavuista eli vihreistä soijapavuista. Edamame-pavut ovat varmasti melkein kaikille tuttuja sushiravintoloiden listoilta, mutta aika harva tuntuu vielä käyttävän niitä kotikokkailussa. Kannattais!

Toisin kuin useimpia papuja, vihreitä soijapapuja voi ostaa pakasteena. Ne ovatkin rutkasti tölkkipapuja raikkaampi vaihtoehto, joten sopivat oikein mukavasti salaatteihin myös näin kesän korvilla. (Optimisti täällä hei!) Ja kunhan se kesä oikeasti tulee, niiden sijasta voi mainiosti käyttää kotimaista tuoretta härkäpapua.

soijapapusalaatti (1 of 1)

Mutta vielä hetkeksi takaisin huhtikuuhun ja pakastepapuihin…

Soijapavut ovat hurjan terveellisiä ja todella täyttäviä, joten niiden lisäily salaattiin pitää nälän mukavasti poissa. Eilen tein lounaaksi salaatin avokadosta, soijapavuista ja puhvelinmaitomozzarellasta ja kruunasin koko komeuden Hanna ja Alexander Gullichsenin Safkaa-kirjasta napatulla wasabikastikkeella. Loistava setti! Mozzarellan sijaan itsestäänselvä vaihtoehto salaattiin olisi paistettu tai savustettu lohi, mutta kokeile myös fetaa.

Lisukesalaattina tämä toimii mainiosti myös pelkkään avokadoon ja soijapapuun nojaten. Esteetikko haluaisi huomauttaa, että salaatti on tuolloin myös hurjan kaunis, sillä kaikki raaka-aineet toistavat vihreän eri sävyjä… Lue koko artikkeli »

Kahden raaka-aineen ihmepannarit (ja yhden raaka-aineen ihmepehmis)

| Julkaistu 2. 4. 2013 15:46

Vietin pääsiäisen varsin vääräoppisesti. Mämmien, pashojen ja lampaiden sijaan söin lähes yksinomaan… banaania.

Olen nimittäin löytänyt kaksi yksinkertaisuudessaan suorastaan hämmästyttävän nerokasta reseptiä. Tiedän, nämä ovat leijailleet blogosfäärissä jo vuosia, mutta kai tästä voi sitten syyttää omaa a) skeptisyyttään b) saamattomuuttaan (ovat muuten vaarallinen pari yhdessä), että näitä tuli kokeiltua vasta maaliskuussa 2013. Monelle juttu saattaa siis jo olla ihan tuttu, mutta varmasti siellä ruutujen takana lymyää edes muutama kaltaiseni epäilevä tuomas tai tynnyrissä kasvanut yksilö, joka ei ole näitä taikatemppuja vielä kokeillut.

Jonkinlaisesta taikuudesta tässä on pakko nimittäin olla kyse. Eihän banaanista ja kahdesta kananmunasta voi syntyä pannukakkua? Ja vielä vähemmän pelkästä banaanista kermaista pehmistä? No, kyllä vaan voi. Uskottava se on, mutta varmuuden vuoksi olen tarkistanut asian nyt jokaisena iltana kolmen päivän ajan. Ja tehnyt vielä varmistuksen varmistuksen ottamalla santsikipollisen.

pitkaperjantai (1 of 2)

En aio harjoittaa valheellista markkinointia: eivät nämä varmastikaan korvaa aitoa jäätelöä tai aitoja pannareita. Mutta eipä minusta tarvitsekaan, kermajätskiä ja vehnäpannareita kun voi mielestäni ihan hyvin syödä silloin tällöin ilman minkäänlaisia omantunnontuskia.

Nämä ovat vain terveellisempi ja mahtavan helposti syntyvä vaihtoehto. Sopivat niin maito- kuin gluteeniherkillekin, ja meille kaikkiruokaisille ovat hyviä arkijälkkäreitä, jos tuhteja kerma-sokeri-vehnäjauhopommeja ei tohdi ihan joka päivä syödä. Näitä nimittäin tohtii! Lue koko artikkeli »

Caesar-salaatti lehtikaalista

| Julkaistu 28. 3. 2013 15:16

Kitinämme on näemmä kuultu, sillä lehtikaalia on löytynyt marketin hyllyltä melkein koko talven. (Paitsi tietysti juuri sinä päivänä, kun olisimme tarvinneet sitä Hesarin ruokakuvauksissa.)

Näin jokunen aika sitten kaverini Instagram-kuvan lehtikaaliin tehdystä caesar-salaatista, ja ajatus on vainonnut minua siitä saakka (tattista vaan, Inke!). Sain vihdoin ja viimein tällä viikolla tehtyä salaatista oman versioni ja kyllä vaan, loistavasti toimii!

plaaplaa (1 of 2)

Koska olen tänään julmalla tuulella, sanon tämän nyt ääneen – tai siis kirjoitan tänne blogiin: caesar-salaatti ei ole terveysruokaa, vaikka sen nimessä onkin sana salaatti. No, tuskin tässä nyt kenenkään kupla puhkesi. Kyllähän te sen sisimmässänne tiesittekin, ette vain halunneet myöntää.

Lehtikaalilla annos muuttuu hivenen ravinteikkaampaan suuntaan, mutta ennen kaikkea siitä tulee vähän ronskimpi ja robustimpi. Vähän kuin siirtyisi kauniilta, mutta kiikkerältä puutarhatuolilta istumaan jykevälle puupenkille. Lue koko artikkeli »

Täydellinen munakokkeli (melkein) Hestonin tapaan

| Julkaistu 13. 3. 2013 6:36

Heston Blumenthal on varmasti ruokaharrastajille tuttu nimi, vaikka hän ei Suomessa olekaan samanlainen julkkis kuin Gordon Ramsay tai Jamie Oliver. Mutta siinä missä Jamie heittelee rennosti vasurilla yrttejä mortteliin, Hestonin kokkaus on usein grammantarkkaa kemiaa.

Olen itse ehdottomasti rennon kokkauksen kannattaja, mutta silloin tällöin on ihan hauskaa ja virkistävää vähän pipertää – tai oikeastaan katsella, kun muut pipertävät.

Blumenthalilla oli joitakin vuosia sitten telkkarissa hauska sarja, In Search of Perfection, jossa metsästettiin täydellistä tapaa valmistaa esimerkiksi hampurilainen, risotto tai pizza.

munakokkeli

Blumenthalin reseptejä voi periaatteessa valmistaa missä tahansa kotikeittiössä, mutta itselläni ne ovat usein vaatineet vähän soveltamista. (Esimerkiksi viime viikolla meillä tehtiin Hestonin fish’n'chipsiä, mutta ei sitten kuitenkaan kaadettu puolta litraa vodkaa leivitystaikinaan…)

Ohjeiden soveltaminen tietysti vesittää täydellisen ohjeen idean, mutta aika hyvään lopputulokseen niillä pääsee kuitenkin.

Yksi vakkarikalustooni jäänyt In Search of Perfection -ohje on Hestonin munakokkeli, joka on täydellisyydestään huolimatta yksinkertainen ja helppo. (Toisin kuin Hestonin hampurilaispihvi – takana taitaa olla sivullinen ohjeistusta siinä vaiheessa, kun päästään paistamaan.) Lue koko artikkeli »

Helpot ja hyvät haukipullat

| Julkaistu 22. 2. 2013 16:33

Sain eilen kotona niin hyvää ruokaa, että piti mankua oikein resepti talteen.

Kyseessä oli kovinkin perinteikäs juttu: haukipullat ja pottumuusi!

Armas asuinkumppanini on alkanut käymään kalassa, ja meidän pakkasessa on nyt läjäpäin kotimaista kalaa. Sehän sopii, koska olenkin potenut vähän huonoa omaatuntoa lohen syömisestä… Jos teidän perheestä ei löydy kalamiestä tai -naista, kannattaa ostaa haukifilettä kalatiskiltä, on edullista ja ekologista.

haukipullat (1 of 1)

Haukipullat syntyvät tosi helposti. Tarvitaan vain tehosekoitin tai yleiskone, jolla hauen saa hienonnettua. Voit toki tehdä nämä muustakin vaalealihaisesta kotimaisesta kalasta! Lue koko artikkeli »

Aivammiälenvikast vohvelii

| Julkaistu 14. 2. 2013 13:29

Sain kaveriltani pitkäaikaishoitoon vohveliraudan. Tapahtui hurahdus. Vohvelihurahdus.  En ole koskaan ollut mikään suuri vohvelifani, mutta nyt ymmärrän. Tänään siis jaossa kaikkien aikojen paras vohveliohje, jos minulta kysytään. Ja vaikka ette kysyisi, jaan sen silti.

Meillä on aina kotona ollut sellainen sydämenmallisia vohveleita paistava rauta, jolla tulee käytännössä vain lötköjä lettuja. Tämä lainarauta sen sijaan tekee belgialaismallisia, paksuja neliövohveleita. Koska paistopintaa on enemmän, vohveleista tulee väkisinkin vähäsen rapsakampia.

Neliöraudalla vohveleista tulee myös paksuja, lähes vähäsen leipämäisiä. Tämän vuoksi korostuu se, että myös taikinan on oltava huippuhyvänmakuinen.

vohvelit

Aikaisemmin olen tehnyt vohvelit ihan tavalliseen lettutaikinaan, mutta enpä tee enää. Vohveliohjeita googlaillessani törmäsin Food Networkin ohjeeseen, joka kulkee melkoisen houkuttelevalla nimellä Waffles of Insane Greatness. Vapaasti turuksi käännettynä täällä Samppalinnan kupeessa syötiin siis aivammiälenvikast vohvelii.

Muokkasin hieman Food Networkin ohjetta mm. käyttämällä taikinassa spelttijauhoja. Väitän, että se oli veto, jolla aivammiälenvikasen hyvästä vohvelitaikinasta tuli vieläkin parempi.  Lue koko artikkeli »