Lenkkarit. Varmaan edelliseltä asukkaalta jääneet. Itsehän en käytä minkäänlaista urheilua.
Televisio. Otin sen mukaani, koska luulin sen olevan dvd-takka.
Alkoholijuoma. Kyllä minulle silloin tällöin lasillinen maistuu, vaikken olekaan mikään alkoholisti. Ja silloin yhdellä kerralla se johtui hormonikierrosta ja matalapaineesta, ja silloin yhdellä toisella kerralla stressistä ja jostain mystisestä sairaudesta.
Aikuisviihdelehdet. No siinä kävi niin, että olen tilannut ihan perhelehtiä kotiini, mutta jotenkin posti jakaa niiden mukana tällaista pöyristyttävää materiaalia.
Thaimaalaiset dvd-levyt. Ehkä hei tartten mun dvd-takkaan jotain poltettavaa!
28. elokuuta 2009 kello 16.32
Kukaan pikajuoksija tuskin käyttää clenbuterolia – sehän on erinomainen rasvanpolttaja niille, jotka haluavat olla rantakunnossa ja rasvattomia. Ei se ketään auta juoksemaan nopeammin. Mutta kyllä nuo puhelinhaastattelun kommentit aika onnettomia ovat. Korvat punaisena myötähäpeää tuntien niitä voi kuunnella: http://www.radiorock.fi/podcast/player.asp?podID=1829.
31. elokuuta 2009 kello 9.05
Kiitos, Teme, linkistä! Vaikuttaa tosiaan siltä, että Make on juossut joskus paljon lujempaa kuin tiedämmekään – ajatus ei ole tavoittanut miestä sen lenkin jälkeen enää lainkaan. Vai mitä voimme päätellä ex-printterin päätöksestä juosta auton eteen puolitoistavuotias lapsi sylissään?