Syysviisu

| Julkaistu 13. 9. 2009 21:16

Kässäsin tään ihan äskettäin / ääsmarketin kahvaa rynkyttäin / on syssy taas saapunut kaupunkiin / ne säppiin löi kaupat, siis ukset kii / ja nyt sullon oltava infoa / tota uksee ei tiiä wikipedia.

Noh, eteenpäin asialadulla / ei hiihelly paljaalla kadulla / ees Mansku heteromäeltä / kun tulossa oli käeltä / ja anteeks nyt vaan sinä maalainen / soitapas Heli Laaksosel / paskat tää mitään murretta oo / tää on lyyristä keksittyy fiktioo / ja jos täällä mainitaan marsalkka / eräs Mauri keksi sen kakalla.

Mutta kuten kaikella taiteella / myös tällä on sulle sanoma / voit sitä keskenäs arvailla / mut se kestää tuhat tuntia. Ei tehä tästä vaikeeta / ei viittiis enää vehata / vaikka tyhjänpäiväinen jankutus / on laiffin syvin tarkotus.

Kun päivät tänne saakka kulki / tää blogi meni sulki sulki / ja jes, oikee arvaus! / tää on blogin viimeinen postaus.

Et kiitti jengi ja anteeksi / ja toi anteeks oli tarkotettu tsoukiksi.

Instituutio ajattelee

| Julkaistu 11. 9. 2009 13:43

Krööh, örh, börp, krröh. Oottakaas hetki. Kröh kröh brööööh.

No niin. Mä oon siis suomalainen instituutio, ja me instituutiot ollaan siitä kliffassa asemassa, että aina kun me horistaan jotain, niin joku on paikalla muistilehtiön kanssa, minkä takia me luullaan, että meidän keloissa on jotain järkeä.

Eihän nää mun ajatukset nyt Matti Nykäsen aforismien tasolle yllä, mut tällaista tuubaa musta irtoaa neljän quattrokonjakin jälkeen:

Alkoholi. Sitä tulee juotua paitsi silloin kun ei huvita.

Kyllä mun alkoholia tekee mieli ja silloin mä otan konjakkia, joka on viinaa.

Suhteet menee niin, että kun tulee ero, sen jälkeen saattaa tulla uusi ihmissuhde.

Tupakka on sellainen valkoinen pötkylä, niitä mä tykkään syödä.

Se on muuten hyvän makuista se tupakka.

En halua mitenkään korostaa omaa erinomaisuuttani erotididiikan alueella, mutta mä kyllä tiedän, mikä clifters on.

Ja kyllä mä muistan, millä kohtaa albumilistaa se sijaitsee, vaikka onhan siitä parikymmentä vuotta aikaa.

Olin kova poika hörnimään kuuskytäluvulla. Siinä monen naisen viikset vaan vipatti.

Ai jaa, eikö naisilla ole viiksiä? Varmana on. Vai olikse Danny?

Tuurin lait

| Julkaistu 7. 9. 2009 11:43

Tuurin lakien mukaan on ihan ok, että yksisarvisten keisari voi lennättää itselleen tyttöystävän kehitysmaasta, antaa tytölle viikkorahaa ja syyttää sitten varkaudesta, kun irtsikkapussin hinnan ja viikkiksen erotus jäi palauttamatta.

Ja ilmeisesti myös Tuurin Säästöpankilla on ihan omat lakinsa. Niiden mukaan nuorten ulkomaalaisten naisten pankkiasioista on aina soitettava Vesa Keskiselle, koska jos on jäbä, joka pystyy omistamaan ihmisiä ja helvetin ison hevosenkengän, täytyyhän sen tietää, mitä jengi hänen kylänsä pankissa oikein duunailee.

Epäloogisen ajattelun perusteet

| Julkaistu 6. 9. 2009 18:28

Se ei nimittäin ole niin helppoa kuin luulisi.

1) Halveksi omaa sukupuoltasi, mutta toisaalta myös korosta sitä.

2) Kerro huono läppä, ja kun kukaan ei naura, ilmoita, että sinä olet ainoa, jolla on huumorintajua.

3) Loukkaa ihmisten henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia ja ole aivan äimänä, kun he loukkaantuvat.

4) Kommentoi lähinnä asioita, joista sinulla ei ole mitään kokemusta, kuten esimerkiksi päivähoitoa, yleisurheilua ja 1930-luvun Saksaa.

5) Tee kotoasi tosi-tv-ohjelma, jossa koko perheesi esiintyy, ja ilmoita sen jälkeen, että julkisuudessa et puhu omasta elämästäsi.

6) Esitä evoluutiobiologisia faktoja, kuten “nykynaisten huumorintajuttomuus ja kritiikinsietokyvyttömyys” sulkien kuitenkin itsesi näiden ulkopuolelle.

7) Vastusta tasa-arvoa, koska sitä ajavat vain feministit, jotka haluaisivat leikata miehiltä pallit ja liimata ne itselleen, koska se olisi ässää.

8) Paitsi ai niin, eihän miehillä ole enää mitään palleja, koska naisten syömät e-pillerit ovat vesijohtoveden kautta surkastaneet ne.

9) Tämä ei tietenkään koske sinun miestäsi.

10) Kiitä Luojaa siitä, että teillä on oma porakaivo.

"Munan ominaisuudet löytyvät myyntijohtajasta"

| Julkaistu 2. 9. 2009 21:34

Sarjassamme “Puhutaas kaikkien päät täyteen reikiä” käsittelemme tänään aihetta “Millainen on hyvä autoliikkeen myyntijohtaja”.

- Hyvää myyntijohtajaa lähestytään berberiosastosta päin. Mitä kookkaampi berserakki on suhteessa päähän, sitä varmemmin aivot eivät ole työnteon esteenä.

- Myyntijohtajan pätevyys lasketaan kaavalla ikä=älykkyysosamäärä. Mikäli yhtälö ei täsmää, kandidaatti soveltuu paremmin johonkin ajattelua vaativaan tehtävään.

- Tuloksia tekevässä myyntijohtajassa on munan elikkäs mulkeron ominaisuudet. Se on päälaeltaan sileä, sen pinta on valkoinen ja sen sisällä on hedelmätöntä hyytelöä.

- Jos myyntijohtajalla on alle 1,5 promillen naula päässä, hän menettää uskottavuutensa.

- Mikäli myyntijohtaja kieltäytyy lyömästä typeryyden maailmanennätyksiä julkisuudessa, voidaan karrikoidusti sanoa, että työsuhde vetelee viimeisiään.

Suomen BB 2009

| Julkaistu 30. 8. 2009 19:35

Yleisön pyynnöstä BB-analyysi.

Esa: Jäbän quuppa kilisee yhtä paljon kuin mäyräkoiran pahvikääre, jonka sisällön romanialaiset palautti Alepaan jo kolme kuukautta sitten.

Vesa: Tässä on kiintiöedustaja mahdollisimman hapettoman ja mutaisen järven pohjassa viihtyvästä lajista, joka käyttää ravinnokseen muista eliöistä irtoavaa hilsettä. 

Niso: Toimisi muuten lasten muoviämpärinä, mutta vaikka sitä kuinka hakkaa, tuloksena on joka kerta paha kakku.

Mökö: Vähän niin kuin muffinssi: näyttää kivalta, mutta sisällä on pelkkiä reikiä, jotka ovat täynnä ilmaa.

Tolle: Voisi luulla, että pahvisaapas on valmistusmateriaalinen mahdottomuus, vaan eipä ole.

Märja: “Ja sillä aikaa, ku mä olin sammuneena sen sohvalla, sen koira järsi mun hiustenpidennykset ihan pilalle.”

Tiinu: Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suksi, miu mau mädzaina, näittekö sen harakan?

Elli: Kyllä siihen sähköä tulee, mutta ei ihan sinne ylimpään kärkeen saakka.

Tessu: Isona siitä tulee smetanavastaava Turengin Valiolle, koska maito happanee heti, kun se lämäisee henkilökunnan parkkiksella Nissanin oven kiinni.

Mada: Toivotaan, että se erottuu ensi kaudella, kun sen takana oleva seinä on vaihdettu eri väriseksi.

Kiintiömuori: Lapset, ottakaa vapaaehtoinen eläkevakuutus.

Analyysi: On kyllä. Voi että. Tämmöstä. Ihan että semmosta. Mitä Kekkonenkin tähän sanoisi. Tai Santeri Alkio. Onneksi Mannerheim ei tiedä tästä mitään.

Hätävalheita asunnossani sijaitsevista esineistä

| Julkaistu 28. 8. 2009 13:37

Lenkkarit. Varmaan edelliseltä asukkaalta jääneet. Itsehän en käytä minkäänlaista urheilua.

Televisio. Otin sen mukaani, koska luulin sen olevan dvd-takka.

Alkoholijuoma. Kyllä minulle silloin tällöin lasillinen maistuu, vaikken olekaan mikään alkoholisti. Ja silloin yhdellä kerralla se johtui hormonikierrosta ja matalapaineesta, ja silloin yhdellä toisella kerralla stressistä ja jostain mystisestä sairaudesta.

Aikuisviihdelehdet. No siinä kävi niin, että olen tilannut ihan perhelehtiä kotiini, mutta jotenkin posti jakaa niiden mukana tällaista pöyristyttävää materiaalia. 

Thaimaalaiset dvd-levyt. Ehkä hei tartten mun dvd-takkaan jotain poltettavaa! 

Poliittisen ajattelun uhat ja uhat

| Julkaistu 26. 8. 2009 15:28

Derwe! Meizzi on tässä vähän meditoinut talousasioita, koska mähän kierrän maailmaa gerbiilinäyttelyissä, mulla on deebitkortti ja mä oon myös Suomen Nestlen hyvän pulloveden lähettiläs.

Mun ööga on nimittäin nähnyt kansainvälisissä verenimijäpiireissä, että jengi käyttää Nokian kännyköitä! Siis muutkin kuin nokialaiset, tamperelaiset tai valkeakoskelaiset. Vielä 15 vuotta sitten suomalaisilla oli vain Nokian kumisaappaita!

Täähän ilmiönä tarkoittaa sitä, että ihmiset haluaa käyttää kännyköitä. Niitä myydään ulkomailla ihan kännykkäkaupoissa. Mun mielestä tätä ilmiöitä voi verrata ihan vaikka siihen, että jos ihmisellä on kello, hän diggailee tietää, paljonks tiuku repii.

Mä ehdottaisinkin, että tämmöisessä taloustilanteessa Suomen valtion olis korkea aika painattaa sellasia t-paitoja, joissa lukee “Nokia” ja myydä niitä ulkomaille. Sitten voisi myös teettää Kiinassa sellaisia söpöjä pehmoporoja, joilla olisi Suomen lippu paidassa. Alkaisi vähän valtion kassa kilahtaa!

Ihan hyvää hyvyyttäni oon tällaisia gelaillut, koska mulla on hyvä pimeänäkö ja jyrsijäbussissa aikaa hiffailuun.

Tämmöttis matkavinkei

| Julkaistu 23. 8. 2009 20:58

Mää matkustelisisin tämmöttis paikois.

Turkku. Siel on kaikkee. Siel on joki, siel on tää puol jokkee, siel on tuo puol jokkee, siel on Hese, siel on drive-in Hese ja sit siin Eerikinkadullaki on Hese.

Oobu. Seki on ihan kiva paikka. Se on siin rannalla ja siin on Östersöö aivan vieres.

Raisio. Siel on risteys, siel on Mylly, siel on markariinitehas, kaikki nää naatit, sokerijuurikkaat ja semmottis.

Kupittaa. Hieno asia. Idän ja lännen mikroaaltouuni. Lähet Turusta junaan, ping, sää olet Kupittaalla. Kävisin useemmin, mutko sinne on kuiteski sitä matkaa. 

Kaarina. Mää oon naimisissa ja heilastelen mun vaimoni kanssa, jonka kanssa oon avioliitossa, että mää en mittään Kaarinaa astu jalallakaan.

Hyväksi urheilutoimittajaksi

| Julkaistu 21. 8. 2009 12:30

Urheilutoimittajuus on vajonnut syvään taantumaan, josta kiivetään noususuhdanteeseen ainoastaan kivuliaan murroksen kautta. Taustaksi urheilutoimittajuuden kehityksen vaiheet voidaan esittää yksinkertaistetussa kronologisessa mallissa näin:

Vaihe 1) “Miltä nyt tuntuu?”  

Vaihe 2) “Tää sun tulos oli 801.”

Taantumaan urheilutoimittajuus on ajautunut vaiheessa 3, jossa toimittajat ovat ryhtyneet esittämään urheilijoille oikeita kysymyksiä, ja kaikista röyhkeimmät ovat myös uskaltautuneet esittämään mielipiteitään urheilusta.

Semmoinen ei nimittäin vetele. Toimittajan on syytä pitää turpansa kiinni, ja se turpa pidetään kiinni objektiivisesti. Ja nyt jos olisi kansakoulupohja taustalla, tähän voisi vielä vetäistä termin etiikka, mutta antaas nyt olla, jokuhan siellä voi vaikka tietää, mitä se tarkoittaa.

Urheilutoimittajan etiikka nääs tarkoittaa sitä, että urheilijalta kysytään miellyttäviä, oikeanlaisia kysymyksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi: “Siis mikä jätkä! Sähän pystyt tosta vaan hyppäämään kaheksan metriä, en mä pystyis.” Tai: “Sä oot maailman 12:s paras, se on todella hieno saavutus.” Tai: “Noi ihan varmaan mittas väärin. Ainaskin tolla kreikkalaisella oli mun oman tuulimittarin mukaan liikaa myötätuulta.”

Oikein hyvä suomalainen urheilutoimittaja ei mene urheilijan lähellekään mikkinsä kanssa sähläämään. Hän istuu lehdistöhuoneessa läppärin edessä ja tsekkaa urheilijan tuloksen Reutersin sähkeestä.