HS testaa lisää vaalikonekysymyksiä – Auta vastaamalla

| Julkaistu 14. 6. 2012 17:01

Testasimme toukokuun puolivälissä vaalikoneen kysymyksiä lukijoiden avustuksella. Saimme erittäin paljon vastauksia ja kommentteja, joiden perusteella valitsimme kahdeksan kysymystä vaalikoneeseen. Ne löytyvät täältä.

Saamamme palautteen perusteella ja omien pohdintojemme jälkeen olemme laatineet parikymmentä kysymystä lisää. Pyydämme jälleen apua: vastaamalla oheisiin kysymyksiin autat meitä näkemään, miten kysymykset todellisuudessa toimivat.

Nämä kysymykset koskevat vielä koko maata. Pääkaupunkiseudun kuntia koskevia kysymyksiä on tulossa lisää myöhemmin.

[iframe: src="https://docs.google.com/spreadsheet/embeddedform?formkey=dGpNY0phMm1kbEo5UFFKeFdtSko5WGc6MQ" width="560" height="2643" frameborder="0" marginheight="0" marginwidth="0"]

9 vastausta artikkeliin “HS testaa lisää vaalikonekysymyksiä – Auta vastaamalla”

  1. Aarno Karjalainen kirjoittaa:

    Rääkkylän kuntaa ei voi käyttää esimerkkinä koko maan terveyskeskuspalvelujen täysin yksityistämiselle.
    Rääkkylän tapauksen hyväksyn, koska tiedän tilanteen siellä erittäin hyvin samoin taustoja asiaan, yleisesti ottaen en. Kunnan nimi kysymyksestä on otettava pois. Tai yleensä kaikista yleisemmistä kysymyksistä viittaukset yksittäistapauksiin.
    Eri asia on tietenkin sitten, kun tulee esim. kotikaupunkiani Tamperetta koskevia kysymyksiä vastatavaksi tamperelaisille ehdokkaille.

    Muut ihan ok noin pika pikaa arvioituina!

  2. Karri Halonen kirjoittaa:

    Joukkoliikennekysymys on epäonnistunut. Tulisi kysyä miten joukkoliikenteen osuutta (laskenut jatkuvasti) saadaan nostettua. Tämä on isompi asia koko liikenteen kannalta mm. Heijastuen väylien infrainvestointitarpeisiin.

    Kiistelyähän käydään siitä tulisiko ennemmin kehittää palvelutasoa vai onko lippujen hintoja laskettava. Molempiin tuskin on varaa. Kysehän on ennen kaikkea siitä miten autoilijoita saadaan vaihtamaan joukkoliikenteeseen.

    Toinen asia on että palveluiden tuotantotavoista tulisi kysyä. Lakihan säätää kyllä velvoitteen tarjota mutta ei määrää tapaa tuottaa. Tämä on myös poliittinen ja ideologinen kysymys.

    Asumisesta olisi hyvä kysyä halutaanko enemmän omistusasuntoja, kaupungin tukemaa tuotantoa (hitas, asumisoikeus) vai valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Tämäkin toisi eroja ehdokkaiden kesken.

    Samoin pysäköintipolitiikka olisi hyvä ottaa esille.

  3. Hanna H kirjoittaa:

    Miten olisi kysymys asuntotilanteesta? Esim. “Kotikuntaani tulee rakentaa/kaavoittaa enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja”. Tämä on kaikkia suuria kaupunkeja, opiskelijakaupunkeja eritoten, koskettava ongelma.

    Katuvalokysymys kuulostaa aika triviaalilta, mutta kysymys kansanäänestyksistä on hyvä. Samoin ostoskeskusten kaavoittaminen taajamien ulkopuolelle on mielestäni hyvä ja ajankohtainen kysymys.

  4. Esa Mäkinen kirjoittaa:

    Vuokra-asunnot lienevät vain isojen kaupunkien kysymys, ei ihan pikkukuntien. Voisi harkita Helsingin ja muiden isojen kaupunkien kysymyksiin.

  5. martti kirjoittaa:

    Vuokra-asuntotilanne on koko Suomen yhteinen ongelma. Niin myös täällä Vaikka isosta kaupungista ei ole kyse.

  6. Mikko Laaksonen kirjoittaa:

    Lipun hinta ei liene joukkoliikenteen osalta yksiselitteisesti oleellisin kysymys.

    Useimmilla kaupunkiseuduilla ensi valtuustokauden aikana keskeisimmin sitä, järjestetäänkö joukkoliikenne uudella tavalla (PSA:n mukaan) . Useilla alueilla on todennäköisesti harkinnassa, parannetaanko joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi nykyiseen verrattuna, kun siirtymäkauden liikennöintisopimukset päättyvät 2014-2019 välillä-

    Lukuunottamatta HSL-aluetta sekä Tampereen ja Turun sisäistä liikennettä, nillä kunnilla, jotka kuuluvat toimivaltaisiin joukkoliikenneviranomaisiin, on ensi valtuustokaudella ensimmäistä kertaa yksiselitteinen oikeus päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta, palvelutasosta ja lipunhinnoista.

  7. Anna kirjoittaa:

    Joukkoliikennekysymys tuntuu todella epätarkoituksenmukaiselta sellaisille paikkakunnille, joissa kunnan sisäinen joukkoliikenne rajoittuu aamun ja iltapäivän koulukuljetuksiin ja yhteen arkipäiväiseen kaukoliikenteen linja-autoreittiin, joka kulkee tiettyjen kunnan kylien kautta. Olisiko mahdollista laajentaa kysymystä jotenkin niin, että se käsittelisi liikenneteemaa laajemmin, esimerkiksi Matkahuollon ja VR:n toiminta huomioiden? Mikäli ei, niin vastausvaihtoihin voisi lisätä mahdollisuudet valita, että joukkoliikennettä ei tarvita, tai että joukkoliikennejärjestelmä tulisi luoda.

  8. Timo Riitamaa kirjoittaa:

    “Mitä mieltä olet lain säädetyistä sitovista henkilöstömitoituksista vanhustenhoidossa?”

    Kysymys on kunnallisvaalien kannalta epäoleellinen koska laista ei päätetä kunnissa, vaan eduskunnassa. Samoin kysymys luokkien oppilasmäärien ylärajasta on eduskunnan käsissä.

    Kaksi ensimmäistä kysymystä ympäristöstä ovat päällekkäisiä, mutta jälkimmäinen tulee olemaan ehdokkaiden vastausten suhteen paljastavampi. Kaikillehan ympäristönsuojelu on tärkeätä, paitsi silloin kun siitä on jotain vaivaa tai kustannuksia.

  9. Erika Granfelt kirjoittaa:

    Mielestäni lakiin liittyvät kysymykset ovat todella turhia, koska kuntatasolla ei päätetä lakien sisältöä.

    Mielestäni HS:n pitäisi olla lehti, jonka voisi olettaa olevan perillä siitä, millä tasolla mitäkin päätöksiä tehdään. Vaalikoneessa pitäisi kysyä vain sellaisista asioista, joihin kunnanvaltuutettu voi oikeasti vaikuttaa.

Kommentoi



HS in English