Blogit

Helsingin Sanomien toimittajia voi seurata ja tavata myös sosiaalisessa mediassa. Tähän merkintään on koottu HS:n työntekijöiden profiileja Facebookista ja Twitteristä.

Sosiaalisen median tuottaja Jussi Ahlroth
Facebook: www.facebook.com/jussiahlrothHS
Twitter: @JussiAhlroth

Vastaava päätoimittaja ja kustantaja Mikael Pentikäinen
Twitter: @jmpe64

Toimituspäällikkö Paula Salovaara
Twitter: @SalovaaraPaula

Kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen
Twitter: @EsaMakinen
Facebook: https://www.facebook.com/esa.makinen

Uutispäällikkö Jussi Pullinen
Facebook: www.facebook.com/JPullinen
Twitter: @JussiPullinen

Taloustoimittaja Elina Kervinen
Twitter: @elinakervinen

Kairon-kirjeenvaihtaja Jukka Huusko
Twitter: @juhuus
Facebook: www.facebook.com/pages/HS-Kairo/232719000108046

Washingtonin-kirjeenvaihtaja Tuomas Niskakangas
Twitter: @TNiskakangas
Facebook: www.facebook.com/hswashington

Pekingin-kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen
Facebook: https://www.facebook.com/pages/HS-Peking/211771778885700

Lappeenrannan-toimittaja Juhani Saarinen
Twitter: @juhanisaarinen
Facebook: www.facebook.com/JSaarin

Tuottaja Ville Vihermaa
Twitter: @vaillou

Kaupunkitoimittaja Teppo Moisio
Twitter: @TeppoMoisioHS
Facebook: https://www.facebook.com/teppomoisiohs

HS:n toimituksilla on myös omia Facebook-sivujaan

HS.fi https://www.facebook.com/helsinginsanomat
Politiikan toimitus https://www.facebook.com/HSfiPolitiikka
HS.fi DEV https://www.facebook.com/HSfiDev
Nyt-liite https://www.facebook.com/nytliite
Kuukausiliite https://www.facebook.com/Kuukausiliite
Oma kaupunki: https://www.facebook.com/omakaupunki

Kello oli hieman yli puolenyön tammikuussa, kun kansainväliset uutistoimistot kertoivat, että Haitille oli iskenyt valtava maanjäristys. Oli selvää, että tuho oli valtava.

Olin sinä yönä lehden yövuorossa kokoamassa uutisetusivua. Järistyksestä koottiin ne tiedot, jotka vielä oli mahdollista saada painoon. Aamun lehdessä järistyksestä oli pieni uutinen etusivulla ja hieman laajempi kahden palstan uutinen ulkomaansivuilla.

Loput hoitaisi HS.fi ja seuraavan päivän lehti, kunhan tietoja tulisi lisää.

Mutta miten järistys olisi hoidettu lukulaitteessa?

Jos lukulaitteen julkaisu on kuin lehden yksittäinen numero, Haiti-uutinen olisi ollut digihesarin etusivulla pieni seuraavaan iltaan saakka. Arviot tuhoistakin olisivat olleet vielä pitkään alustavia.

Siksi Haiti-jutun olisi pitänyt lukulaitteessa päivän mittaan kasvaa. Se olisi paisunut täyttämään koko etusivun, kun toimitus olisi aamupäivällä saanut valmiiksi järistystä kuvaavaa grafiikkaa ja taustoittavia juttuja.

Kaikki uutiset eivät kuitenkaan voi lukulaitteessa kasvaa näin. Verkon uutissivustolla ykkösuutiseksi voi hetkeksi nousta kolari Tuusulanväylällä. Lukulaitteessa tämä tuntuisi oudolta. Tarvitaan Haitin kokoinen jättiuutinen, että etusivu menisi uusiksi.

Rauhallisempi päivitystahti antaisi toimitustyöhön aikaa pureksia sisällöt pidemmälle kuin nyt verkkouutisia tehdessä on monesti mahdollista. Illalla julkaistu uutinen voisi elää lukulaitteessa vielä aamuun.

Uusimmat uutiset voitaisiin noteerata pienemmin. Esimerkiksi the New York Timesin kehutussa Times Readerissa uusimmat otsikot ilmestyvät pieninä välähdyksinä ruudun ylälaitaan.

Toimitustyön kannalta lukulaite voisi siis olla kuin digilehti, johon voitaisiin päivän aikana tehdä tärkeimmät päivitykset.

Kuinka usein itse haluaisit lukulaitteeseessa pyörivän lehden päivittyvän?

Kun sanomalehtijuttu tehdään lukulaitteeseen, pitäisikö esimerkiksi kansantaloutta käsittelevää artikkelia voida kommentoida suoraan jutun alla, kuten nyt lehtien verkkosivuilla?

Verkkolehtien keskustelut ovat nyt usein painetun lehden mielipideosaston kirjoituksia värikkäämpiä, osaksi verkon nimimerkkien antaman suojan vuoksi.

Painetussa lehdessä lukijoiden mielipiteet on eristetty omalle mielipidesivulleen, kun taas verkossa ne elävät suoraan jutun yhteydessä.

Kun tulevaisuuden lehteä kehitetään, on pakko pohtia, kumpaa lukulaitteen uutistuote muistuttaa enemmän: paperista sanomalehteä vai ainakin osin moniäänistä uutissivustoa.

Ajatus lukulaitteesta paperilehden korvaajana puolustaisi mielipiteiden säilyttämistä paperilehden mallissa. Voisi kuitenkin olla myös outoa, jos jatkuvassa verkkoyhteydessä olevassa laitteessa ei olisi nykyisen kaltaisia keskusteluja lainkaan.

Pitäisikö siis mielipidekirjoittelun tapahtua lukulaitteessakin paperilehden tapaan omalla nimellä erillisellä osastolla, vai sopiiko laitteeseen myös värikäs, ehkä anonyymikin verkkokeskustelu?