Blogit

Tämän blogin lisäksi yhden näkymän Helsingin Sanomien kehitykseen saa liittymällä HS.fi:n kehitystiimin faniksi Facebookissa.

Fanisivulta saa tiedon uusimmista julkaisuista ja pääsee myös itse osallistumaan palvelukehitykseen.

Esimerkiksi kehitystiimin fanit olivat tärkeässä roolissa silloin, kun HS.fi-sivustolle liitettiin mukaan mahdollisuus suositella uutisia eli Facebookin OpenGraph-tuki.

Alun perin valitsimme käsitteen ”tykkää”, mutta kysyttyämme asiaa faneilta saimme varsin yksimielisen palautteen vaihtaa termi ”suositteluksi”. Yleisön kuunteleminen noteerattiin jopa blogeissa.

Tapaamisiin myös Facebookissa!

Liity tästä HS.fi:n kehitystiimin faniksi.

Esittelin lauantaina Helsingin Sanomien iPad-demoa Expert Expo -messuilla. Kunnioitukseni messuammattilaisia kohtaan kasvoi merkittävästi, kun kolmen tunnin ajan vastailin haastaviin kysymyksiin, kerroin tulevista suunnitelmista sen mitä voin ja näytin miten lukeminen sovelluksessa käytännössä tapahtuu. Sen jälkeen ääntä ei enää irronnut ja takki oli tyhjä.

iPad-testausta Expert Expossa

Tietysti demon ensiesittely suurelle yleisölle oli jännittävä totuuden hetki: toimiiko homma vai ei. Onneksi palaute oli sekä positiivista että rakentavaa. Selailu tuntui onnistuvan luonnostaan ja käyttöliittymän perusajatukset tuntuivat tarpeeksi tutuilta. Monet toivotut parannukset, kuten HD-tasoiset kuvat, ovat työn alla ja mukava valmiissa versiossa.

Lisäksi katsomalla ihmisten ensikäyttöä huomasimme heti muutaman asian, jotka demoversiosta korjaamme (mm. alalaidan osastovalikon toiminta ja kuvanäkymän sulkeminen).

Mukavaa oli myös, että kautta linjan ymmärrettiin, että iPadin Helsingin Sanomat on nimenomaan koko päivän lehti eli täysin eri asia kuin mainosrahoitteinen HS.fi. Monilla olikin kiinnostusta iPad-lehden tilaamiseen paperilehden oheen ja osa paperilehdestä luopuneista innostui ajatuksesta, että pelkän digiversionkin voisi tilata.

Niin moni pyyteli mahdollisuutta saada ennakkoversiota omalle iPadilleen, että aloimme suunnitella betaohjelmaa tosissamme. Kiinnostuksensa voi ilmaista laittamalla postia osoitteeseen hs.mobiili@sanoma.fi.

Yksittäinen paras hetki jäi myös esittelijän mieleen. Nuori isä selaili hetken iPad-lehteä ja sanoi sitten pojalleen: ”ei oo totta. Täähän onkin tosi magee.”

Sunnuntaina sovellusta messuilla esitteli kehityspäällikkö Kaisa Aalto.

HUOM! Kiitos kaikille betaohjelmaan ilmoittautuneille! Kiinnostus on ylittänyt kaikki odotuksemme. Ikävä kyllä emme enää ota ilmoittautumisia vastaan. Betaohjelma on pyörähtänyt käyntiin ja nyt keräämme arvokasta palautetta käyttäjiltä. Tulemme kehittämään sovellusta edelleen palautteen pohjalta.

Hesarin sähköinen lukulaiteversio Applen iPadille on kokeiltavissa viikonlopun ajan Expert Expo 2010 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kyseessä on beta- eli testiversio, jota kehitämme jatkuvasti. Siksi palautteellasi ja ideoillasi on meille erityisen tärkeä merkitys.  

Löydät Hesarin osaston osoitteesta 1C11. Molempina päivinä paikalla on Hesarin lukulaitekehityksen avainhenkilöitä. Lauantaina klo 13-15 voit tavata kehityspäällikkö Lassi Kurkijärven ja sunnuntaina klo 12-15 kehityspäällikkö Kaisa Aallon. He kertovat mielellään lukulaitemaailman uusista mahdollisuuksista. Keskustelu jatkuu tässä blogissa.

Messuille on ilmainen sisäänpääsy. Tervetuloa!

Esimerkki 1 – Hesarin etusivu iPad-protossa. Sivu jatkuu vierittämällä näkymää alaspäin.

Esimerkki 2 - alanavigaation avulla voi liikkua osastojen avaussivujen välillä.

Esimerkki 3 – Kuluttaja-sivun näkymä.

Vuosikymmen vierähtää nopeasti kuin ohikiitävä uutispäivä. Keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta Hesarin ensimmäisestä julkaistusta online-uutisesta. Itse verkkopalvelu avattiin vuonna 1996.

Kun mennyttä aikaa vilkaisee taaksepäin, näkee suuren muutoksen toimituksen päivärytmissä. Aamu, päivä, ilta ja yö ovat sulautuneet yhdeksi suureksi uutissykliksi, jonka aikana uutisia tarjoillaan verkkoon, radioon ja painettuun lehteen monin eri painotuksin.

Verkon online-toimittaminen on uutistoimistomaista työtä, jossa deadline on joka hetki. Aamun lehti on puolestaan uusia näkökulmia tarjoava syventävä kokonaisuus, joka katsoo eteenpäin alkavaan uutispäivään. Kaikki kanavat täydentävät toisiaan, siksi emme julkaise samoja juttuja sellaisenaan verkossa ja lehdessä.

Monesti on kysytty, heikentääkö kiihkeä uutisrytmi journalistista laatua. Näin ei mielestäni ole. Eri kanavat tarjoavat toimitukselle mahdollisuuksia tehdä rikkaampaa sisältöä. Esimerkki takavuosilta:

Pommit ryskyivät viiden kilometrin päässä Kosovon vihreille rinteille, kun sotilasliitto Naton koneet pommittivat serbijoukkojen ilmatorjunta-asemia keväällä 1999. Seurasin ulkomaisten toimittajakollegoiden kanssa  räjähtelyä kommunistiaikaisten bunkkereiden takaa Albanian puolella. Samaan aikaan albaanievakot yrittivät päästä rajan yli pakoon, henkihieverissä. Oli pääsiäinen, eikä Helsingin Sanomien paperilehti ilmestynyt kahteen päivään. Ei ollut kanavaa, jonka kautta raportoida viimeisimmistä käänteistä ja tunnelmista. Jälkikäteen tuntuu, että uutissyklin osalta elettiin melkein kivikautta.

Mitä silloin jäi uupumaan? Jos tilanteen siirtäisi nykypääsiäiseen, suoran online-raportoinnin avulla voisi päivittää tietoja niin verkkoon kuin mobiiliin. Paikan päältä voisi lähettää satelliittipuhelimella kuvia, videoita ja ääntä niin pommituksista kuin pakolaisten kertomuksistakin. Online-deski voisi tuottaa alueelta interaktiivisen kartan, jonka avulla raja-alueen satelliittikuvaa on mahdollista zoomailla. Toimitus voisi kysyä verkkokeskustelijoilta, mistä asioista reportterin ja muun toimituksen toivoisi tekevän jatkojuttuja. Mahdollisuuksia on lukemattomia.

Siispä onnittelut kymmenvuotiaalle. Historia ei lopu tähän. Kerro meille, miten kehittäisit HS.fi:n verkkouutisointia alkavalla uudella online-vuosikymmenellä!

Katselin Lassin maistiaisia edellisestä postauksesta ja vähän muidenkin lehtien kokeiluja. Sivujen ulkoasu eli taitto on ratkaistu varsin eri tavoin.

Jäin miettimään uutisten hierarkiaa eli sitä, miten toimitus on arvottanut uutisen.  Painetussa lehdessähän se menee karkeasti näin: tärkeät uutiset - leveä otsikko ja iso kuva, sijainti sivun ylälaidassa, pienet uutiset – pienempi otsikko, sijainti reunassa tai alempana.

Tarvitseeko sähköinen lehti uutishierarkiaa? Pitääkö uutisesta ensi silmäyksellä heijastua sen tärkeys, kiinnostavuus tai dramaattisuus (toimituksen tulkintana)? Kuinka pitkälle sähköisen lehden kannattaa kopioida painetun lehden taittomalleja? Voiko pelkkä kuva tai video olla uutinen?

Kuinka dynaamisesti uutisen elämä – uutisen kasvaminen tai kutistuminen – voisi näkyä sähkösovelluksesssa? Tässä palataan päivittämiskeskusteluun.

Peruskysymys lienee siinä, hakeeko sähköisen lehden lukija tuttuutta vai uusia ratkaisuja vai niiden yhdistelmää. Lukija on yleensä viisas ja hylkää toimimattomat ratkaisut.

Toisaalta  tiedetään, että painetussa lehdessäkin kiinnostavimmaksi uutiseksi voi paljastua yhden palstan juttu jossain reunapalstalla.

Pääsiäisviikonloppuna julkaistua Applen uutta iPad-laitetta on povattu mullistukseksi meidän kaikkien mediankäyttötavoissa. Isolla kosketusnäytöllä pyörivät elokuvat, YouTube-videot, iBooks-kaupasta ostetut kirjat, nettisivut – ja myös sanomalehdet.

Yhdysvaltain julkaisussa olivat heti mukana maan johtavat sanomalehdet. Niinpä vilauksen eri näkemyksistä tulevaisuuden lehdistä saa menemällä amerikkalaiseen App Storeen.

USA Todayn lukusovellus näyttää saaneen eniten kiitosta. Siinä osastoille (Money, Sports, Life) on omat perinteiset etusivunsa, juttuja luetaan palstoihin taitettuna ja iPadin näytöstä otetaan enemmän irti koko ruudun valokuvilla (Day in Pictures).

Itse sovellus on ilmainen, mutta näyttäisi siltä että oikeus sen käyttöön sallitaan pian vain tilaajille.

Tähän malliin on lähtenyt myös Wall Street Journal sovelluksellaan. Peräti puolet sovelluksen käyttäjiltä saamista arvioista on kuitenkin yksi tähti viidestä. Hinnoittelulla on selvästi väliä: ”kaksi kertaa painetun lehden hinta!?”, ”kalliimpi kuin lehti+verkko -tilaus”, raivoavat käyttäjät.

Eurooppalaisista Le Monde myy sovellustaan 0,79 euron hintaan. Saman verran joutuu maksamaan päivän lehdestä. Monde.fr:n Premium-tilaajat saavat lukea lehteä tilaajatunnuksillaan.

iPadin leviämisaikatauluista muualle maailmaan odotellaan yhä vahvistettuja päiviä, mutta meillä kehitystiimissä alkaa nyt kiivas testaaminen: mitkä asiat toimivat muiden sanomalehtien sovelluksissa, mitkä eivät?

Tähän asti kehitystä on tehty paperiprototyypeillä, seinätauluun piirtämällä ja iPad Simulator -ohjelmistolla. Seuraavaksi nähdään, oliko ideoissa päätä tai häntää.

Toivomme tietysti että kaikki suomalaiset iPad-intoilijat, jotka laitteen ovat jo hankkineet tai pian hankkivat, kertovat meille suosikkinsa. Ties vaikka jossain vaiheessa kutsuisimme asiantuntijoita myös Sanomataloon katsomaan, mitä omassa laboratoriossamme kehitellään…

Puolitoista vuotta sitten Helsingin Sanomat oli mukana järjestämässä koodareille suunnattua HS.fi Material Challenge -demokilpailua. Alternative Party –tapahtumaan osallistunut taitava nörttijoukko väänsi yötä myöten Kaapelitehtaan kaikuisessa hallissa ohjelmia, joissa HS.fi:n uutiset ja -kuvat pyörivät ruudulla kolmiulotteisina, musiikin tahdissa, anarkistisesti.

Näkymä oli – ja on edelleen – kiehtova. Ei ole yhtä oikeaa tapaa lukea Hesaria. Joku nauttii sanomalehdestä aamiaispöydässä, toinen lukee tilattavan digilehden läppärillään. Osa selaa kännykällään uutispäivitykset bussimatkan aikana ja tutkii päivän mittaan HS.fi:n sisältöjä pöytäkoneellaan. Variaatioita on lukemattomia.

Uusi teknologia mahdollistaa journalististen sisältöjen lukemisen ja kokemisen uudella tavalla. Video antaa esimakua siitä, millainen tulevaisuuden sähköinen HS voisi olla.

Tähän blogiin kirjoittaa joukko hesarilaisia, jotka suhtautuvat intohimoisesti laatujournalismin ja teknologisen kehityksen yhteisiin mahdollisuuksiin. Postausringissä ovat Nyt-liitteen esimies Ville Blåfield, HS.fi:n kehityspäällikkö Lassi Kurkijärvi, päätoimittaja Reetta Meriläinen, toimittaja Jussi Pullinen, toimituspäällikkö Reetta Räty sekä allekirjoittanut.

Viisaus ei kuitenkaan tiivisty lasitaloon. Siksi toivomme Sinulta ajatuksia, kommentteja sekä kiintoisia bongauksia asioista ja aiheista, jotka voivat olla muovaamassa Helsingin Sanomien tulevaisuutta.

Aloitetaan videosta. Millaista sähköistä Hesaria haluaisit lukea?

Tervetuloa katsomaan ja kommentoimaan videota Helsingin Sanomien sähköisestä tulevaisuudesta!