Datajournalismiin keskittyneitä toimittaja-koodaajia on Suomessa vielä vähän, vaikka taitoa ja dataa on runsaasti.
Yksi syy on se, että datajournalismin ostaminen ja myyminen on niin jäsentymätöntä. Kun toimittaja myy Hesarille tekstin ja kuvaaja kuvan, tekstin mitta ja hinta on suunnilleen tiedossa. Datajournalismissa vakiintuneita käytäntöjä ei ole.
Siksi ehdotan, että Datajournalismin perusyksikkö on artikkeli-app: 560×400 pikselin sovellus Iframessa, josta maksetaan X euroa per kertajulkaisu artikkelin yhteydessä.
KOKO
560×400 pikseliä on se koko, jonka pohjalle olemme perustaneet HS Open sovelluskilpailun.
Artikkeli-appseja etsivän kilpailun ideana on, että datajournalismin pitäisi olla upotettuna artikkeleihin, ei erillisenä sivuna. Näin teksti ja grafiikat tukevat toisiaan, ja käyttökokemus on miellyttävämpi.
Artikkeli-appsin leveys 560 pikseliä on HS.fi:n artikkelin leveys. Appsin korkeus voi olla jotain muutakin kuin 400 pikseliä, jos siihen on joku syy.
Ajatuksena koon määrittämisessä on se, että saataisiin keskustelun pohjaksi yksi koko.
HINTA
Ehdotan, että artikkeli-appsin julkaisusta maksetaan X euroa per kertajulkaisu.
Kertajulkaisu on tässä olennainen sana. Se tarkoittaa, että HS:n ostamasta artikkeli-appsista maksettaisiin X euroa aina, kun julkaisemme sen yhden artikkelin yhteydessä kaikissa kanavissamme (digilehti, mobiili, iPad, HS.fi, jne.). Artikkeli-appsin käyttämä data kuitenkin muuttuisi julkaisujen välillä.
Esimerkki: Artikkeli-apps kuvaa kerran kuussa julkaistavaa työttömyystilastoa. HS maksaa artikkeli-appsin julkaisusta aina, kun teemme uuden artikkelin työttömyystilastosta. Toimitus päivittää appsiin datan, eikä uudelleenjulkaisu vaadi tekijältä työtä.
Korvauksen suuruus on vielä auki, mutta kertajulkaisusta summa tulisi todennäköisesti olemaan melko pieni. Oletuksena on, että yhtä artikkelia ja artikkeli-appsia katsoo noin 20 000 lukijaa.
Kertajulkaisusta korvaus on pieni, mutta toiveena onkin, että tämä malli kannustaisi kehittämään vaadittavalta työmäärältään yksinkertaisia ja uudelleenkäytettäviä grafiikoita.
Kun työttömyystilaston on visualisoinut kerran, uuden datan syöttämisen pitäisi olla todella helppoa – niin helppoa, että toimitus voi sen tehdä sopivalla bäckendillä. Jos grafiikka julkaistaan kymmeniä kertoja, korvaus alkaa olla jo järkevä. Tekijä voisi myydä samaa sovellusta myös muille tiedotusvälineille.
Tämä ehdotus ei tarkoita, etteikö muitakin tapoja ostaa ja myydä datajournalismia olisi. Räätälöidyt diilit ja tilaustyöt ovat yhä olemassa.
Kuulisin mielelläni kehittäjien ajatuksia. Kuulostaako tämä järkevältä ja mahdolliselta mallilta? Kannattaako artikkeli-appsia tarjota julkaistavaksi näillä ehdoilla? Mikä olisi sopiva kertakorvaus, jotta tällaista toimintaa kannattaa tehdä?
