Hyviä kysymyksiä
19. 4. 2006 kello 8:47Helsingin kaupunginvaltuuston kiinnostavimpia kokouksia ovat ne, joissa järjestetään valtuutettujen kyselytunti. Niissä päättäjät tivaavat kaupungin virkamiehiltä eli käytännössä kaupunginjohtajilta vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Osa kysymyksistä käsitellään kokouksessa, osaan annetaan kirjallinen vastaus. Päätöksen julkisesta käsittelystä tekee valtuuston puheenjohtajisto.
Esimerkiksi tänään keskiviikkona julkisen käsittelyn saavat Matti Enrothin nuorisoasiainkeskuksen graffitikursseja ja Kimmo Helistön Oikeutta eläimille -yhdistyksen valokuvanäyttelyä koskevat kysymykset.
Kirjalliseen vastaukseen saa sen sijaan tyytyä Outi Alanko-Kahiluoto, joka ihmettelee uusien vakinaisten koulunkäyntiavustajien työsopimukseen kuuluvaa 30 päivän kesäkeskeytystä. Kesäaikana koulunkäyntiavustajille ei ole tarjolla töitä, joten heille ei myöskään makseta palkkaa. Koulunkäyntiavustajia kehotetaankin hakemaan kesäkeskeytyksen ajaksi esimerkiksi kaupungin normaaleja kesätöitä.
Vaikuttaa siltä, ettei kaupunki kovin paljon arvosta koulunkäyntiavustajien työtä. Kuinkahan moni alasta kiinnostunut etsii töitä muualta, kun kuulee työsopimuksen ehdot? On mielenkiintoista kuulla, kuinka apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund perustelee käytäntöä.
19. huhtikuuta 2006 kello 9.23
Tietääköhän kaupunki, että tuo 30 päivän keskeytys on käytännöllisesti katsoen tulotonta aikaa koulunkäyntiavustajalle? Jos työsopimus on määräaikainen ja se kestää 11 kuukautta. Tästä kertyy vuosilomapäiviä kaksi päivää kuukautta kohden, ainakin tietääkseni. Se tarkoittaa siis, että lomapäiviä on 22 päivää eli juuri yhden kuukauden ajan. Mikäli koulunkäyntiavustaja menee heti työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, kela laskee, että koulunkäyntiavustaja on lomalla määräaikaisen työsuhteen jälkeen loman ajan (22 päivää) ja tämän jälkeen on vielä viikon karenssi. Päiväraha alkaa siis vasta viisi viikkoa työsopimuksen päättymisen jälkeen. Sosiaalivirasto taas ottaa huomioon kolmen aiemman kuukauden tulot, mikäli sieltä lähtee hakemaan toimeentulotukea. Niinpä luultavasti koulunkäyntiavustajan tulot ylittyvät siten, että toimeentulotukeenkaan hän ei ole oikeutettu. Toisaalta mikäli tietoni ovat oikeat, saa koulunkäyntiavustaja kesäkuussa lomarahat. Silloin hän siis saa hieman normaalia isomman palkan. Hänen täytyy vain jo valmistautua siihen, että niillä tuloilla täytyy elää kaksi kuukautta yhden kuukauden sijasta.
En ole ollut kunnan puolella töissä, joten edellisessä päättelyssä saattaa olla aukkoja. Kirjoitin vain kokemuksesta yksityiseltä puolelta.
Jos koulunkäyntiavustaja on sinkku tai hänen puolisollaan on kohtuulliset tulot, luultavasti hän ei tilanteesta paljon kärsi. Mutta jos on lapsia tai jos hän on yksinhuoltaja tai jos puolisollakin elämäntilanne vaihtelee samalla tavalla (ikävimmässä tilanteessa hänkin on koulunkäyntiavustaja samoilla ehdoilla), niin silloin tuo yksi kuukausi vuodessa saattaakin olla vuoden stressaavin kuukausi sen sijaan, että se olisi mukava lomakuukausi.
19. huhtikuuta 2006 kello 10.43
Helsinkiläisenä pidän käytäntöä törkeänä hyväksikäyttönä. Onkohan tuo edes laillista jatkaa määräaikaista sopimuta vuosi vuoden jälkeen kuukauden tauoilla. Sama asia tosin koskee koulunkäyntiavustajien lisäksi myös esimerkiksi lastentarhanopettajia.
Miksi lastemme kasvattajia kohdellaan näin huonosti ja ajetaan ahdinkoon? Samaa asiaa taivastellaan vuodesta toiseen, mutta kukaan ei tee mitään mikä todella muuttaisi asioita. Minkälaisesta rahasummasta edes puhutaan jos palkataan vielä yhdeksi kuukaudeksi? Kunpa nyt edes Helsinki pitäisi opettajista paremman huolen ja näyttäisi esimerkkiä. Tänne olisi enemmän ihmisiä tarjolla, joista voitaisiin valita parhaat opettamaan omia lapsiamme. Se on varmasti sijoituksen väärti.
19. huhtikuuta 2006 kello 13.28
Tässä valtuustokysymykseni kokoniasuudessaan:
“Helsingin opetustoimen palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa 324 vakinaista koulunkäyntiavustajaa. Koska kouluissa ei ole tarjota
työtehtäviä kesäaikana, on vuodesta 2004 lähtien vakinaiseen
palvelussuhteeseen otettavien koulunkäyntiavustajien työsopimukseen ohjeistettu merkitsemään 30 vrk:n kesäkeskeytys.
Kesäkeskeytyksen ajalta vakituisessa työsuhteessa oleva kk-avustaja ei saa palkkaa, mutta ei myöskään liiton tai Kelan päivärahaa. Jos kyseessä olisi lomautus, kk-avustaja olisi oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Kk-avustajalla on mahdollisuus työllistyä kesäkeskeytyksen ajaksi kaupungin muihin töihin. Käytännössä tämä on vaikeaa. Kk-avustajien edellytetään hakevan kesätyötä varsinaisen työnsä ohessa. Toiseksi kk-avustajan on vaikea saada työtä 30 vrk:n ajaksi, kun kesätyöntekijän tarve on useissa työpaikoissa 3 kk. Koulutettu kulunkäyntiavustaja joutuu kilpailemaan kesätöistä opiskelijoiden ja koululaisten kanssa, eikä palkkaus kesätyössä ole koulunkäyntiavustajan ammattipätevyyden mukaista.
Kk-käyntiavustajan toimeentulon näkökulmasta lomautus, joka on käytössä muissa kaupungeissa, olisi 30 vrk:n kesäkeskeytystä oikeudenmukaisempi. Millaisiin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä koulutettujen kk-avustajien tilanteen parantamiseksi ja kesäkeskeytyksen kumoamiseksi?”
Itse olen sitä mieltä, että palkka pitäisi maksaa koko vuodelta, minkä lisäksi kk-avustajien viikkotuntimäärän pitäisi olla sellainen, että palkalla voisi elää.
Palkan maksaminen koko vuodelta edellyttäisi hieman yli miljoonan euron lisäystä opetustoimen budjettiin.
19. huhtikuuta 2006 kello 13.59
Keskeytyssoppa syntyy siitä, että vakituisen 38,5 h /viikossa työskentelevän kk-a:n työsuhteen katsotaan olevan työsopimuslain mukaan osa-aikatyötä koskeva sopimus, kun taas työttömyysturvalain mukaan kyseessä EI ole osa-aikatyö. Ja totuus on, ettei sillä, onko perhettä vai ei, ole toimeentulon kannalta mitään merkitystä. Työstä tulee saada sellainen palkka, jolla elää ja ettei, tarvitse etsiä keskeytyksen ajalle muuta työtä oman työn ohessa. Nämä säästöt kohdistuvat jälleen kerran pienituloisimpiin. Myös eriarvoisuus, jota tämä menettely aiheuttaa on kyseenalaista kun puhutaan Suomesta tasa-arvoisena, demokraattisena hyvinvointivaltiona.
19. huhtikuuta 2006 kello 15.22
Olen kyllä eri linjoilla tuosta perheen merkityksestä Minna Sallisen kanssa. On erittäin suuri merkitys toimeentulon kanssa sillä, minkälainen perhe on tai onko sitä lainkaan.
Mikäli on puoliso, jolla on nettotulot vähintään 3.000 euroa kuukaudessa (usein miehiltä voi löytyä suurempiakin tuloja, mutta otin esimerkiksi suhteellisen pienet “korkeat” tulot), niin silloin ei ole kovin paljon merkitystä, mikäli kerran vuodessa 1.200 euron tulot häviävät. Varsinkin mikäli kka:n palkkaan liittyy lomaraha, jonka saa edellisessä kuussa. Varsinkin jos tähän kertaluontoiseen tulojen pienenemiseen joka vuosi henkilöt osaavat varautua. Tällöin tulojen pienennys harmittaa ja se tuntuu epäreilulta, mutta mihinkään köyhyysloukkuun se ei vie.
Jos taas puoliso on työtön, jolla on tuloina vain peruspäiväraha, 1.200 euron pudotus tuloissa on valtava. Varsinkin, kun tämä kuukauden tulon pienennys ei johda minkään muun tuen saamiseen, vaan tulojen pienennys on totaalinen. Se aiheuttaa ns. lumipalloefektin: joku lasku jää rästiin ja sen seurauksena kertyy seuraavalle kuukaudelle lisää rästiä ja siitä sitten tuleekin iso velkakierre.
En muuten tiedä kka:n palkkaa, tuon 1.200 euroa vetäisin vain hihasta. Työn kuva vaikuttaa siltä, että palkka ei suuren suuri ole.
19. huhtikuuta 2006 kello 17.54
Keskustelua sivusta seuranneena voin kertoa, että keskeytys on epäreilu. Kesälomapäiviä ei saa käyttää työnkeskeytykseen vaan 30 päivän keskeytys tulee lisäksi. Miten voi maksaa kahden kuukauden vuokra ym menot yhden kuukauden palkalla? Kuukauden tulojen säästäminen minimipalkasta on täysi mahdottomuus.Ei kaikilla ole puolisoa jonka palkkatuloja/työttömyyskorvauksia törsätä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat usein suhteessa suuremmat yksineläjillä, palkansaaja ei aina saa asumistukea tai muuta tukea. Ymmärrän toki lapsiperheiden tilanteen, mutta he saavat muitakin tukia, puolison palkat lapsilisät,jne. mutta sinkuilla ei muita tuloja ole. Olen käsittänyt että työssäkäyvänä ihmisenä minun ei tarvitsisi tukeutua sosiaalitoimen piiriin, mutta tämäkin tuntuu olevan väistämättä sula mahdottomuus.Eikö asian ydin kuitenkin ole se, että vakituisessa työssä oleva ihminen joutuu edes miettimään moista kuukauden työkatkoa? Helppoahan tämä olisikin, jos lomat voisi säästää tätä katkoa varten. Mutta siitä on tehty mahdotonta, täytyy siis koulunkäyntiavustajan itsensä hankkia kuukauden kesätyö jopa aloilta joista ei ole mitään kokemusta ja se, joka kutsuu tätä ihanaksi vaihteluksi, on tervetullut kokeilemaan mitä se käytännössä on.
19. huhtikuuta 2006 kello 19.44
Oikeastaan ongelma tuossa katkossa on se, että melko varmasti edes toimeentulotuki ei tule kysymykseen. Sosiaalitoimistolla on omat tapansa laskea tuet ja ne eivät yleensä kohdistu tilanteeseen, missä tulee lyhytaikainen tulojen notkahdus ja toisaalta he eivät maksa tuon notkahduksen takia tulleita rästejä, esim. vuokrarästejä. Siksi yhden kuukauden täysin tuloton kausi voi olla katastrofi kka:n perheelle.
20. huhtikuuta 2006 kello 8.06
Taustatiedoksi vähän faktaa:
Tässä lyhyesti koulunkäyntiavustajien lukumääristä 31.12.2005:
- toistaiseksi otettuja suomenkielisiä 324 ja ruotsinkielisiä 28
- määräaikaisia suomenkielisiä 224 ja ruotsinkielisiä 52
- edellä mainitut yhteensä 628, joista toistaiseksi otettuja 352 ja määräaikaisia 276
Kesäkesketyksestä
- käytännössä kesäkeskeytys koskee osaa toistaiseksi otetuista (siis ei pääsääntöisesti 276 määräaikaista)
- kesäkeskeytys oli sovittu 105 suomenkielisen avustajan kanssa, joista 25 halusi kesäajaksi töihin (tiedustelu keväällä 2006); kaikille halukkaille kyettäneen järjestämään kesäajan työ yhteistyössä muiden virastojen kanssa
- kesäkeskeytys oli sovittu 25 ruotsinkielisen kanssa, joille kaikille tarjoutunee halutessaan kesätyömahdollisuus
- yhteensä kesäkeskeytyksen piirissä olevia on 130, joista halukkuutensa ilmoittaneille arvioidaan voitavan tarjota kesätyö virastojen yhteistyönä.
Eli johtopäätös: vaikka järjestelmä periaatteessa ei ole tyydyttävä, niin käytännössä kuitenkin kesätyö pystytään kaikille halukkaille tarjoamaan.
21. huhtikuuta 2006 kello 11.53
Miten on mahdollista tämän päivän Suomessa, että ammattiin kouluttautunut, työhönsä motivoitunut henkilö joutuu hakemaan itselleen KESÄTÖITÄ? Kamppailemme siis koululaisten ja opiskelijoiden kanssa samoista kesätyöpaikoista. Koulunkäyntiavustajan (varsinkin erityisopetuksessa) työn kuva on vaativa ja vastuullinen; ihmisen kasvun tuki, avustaminen sekä ohjaaminen ovat vain osa työtämme. Lisäksi toimimme moniammatillisen verkoston pienenä mutta tärkeänä osana. Kesäajaksi meiltä tulisi siis vielä löytyä taitoa muiden ammattilaisten töihin, kuten esim; vanhustyö, posti, erilaiset konttorityöt, puistotyöt ym. ym.
Kuinka moni muu ammattikunta olisi valmis tällaiseen nöyryytykseen???
Ihmettelemme miten tällaisiin sopimuksiin on päästy ja ketkä näitä ovat olleet rustaamassa!
Koska kaikki tiedämme ettei kesäksi riitä kkavustajan työtä, niin silloinhan LOMAUTUS kesäkuukausiksi on ainoa todellinen vaihtoehto tällä hetkellä. Miksei meitä siis lomauteta???
T: Kyykkyn kypsytetyt
21. huhtikuuta 2006 kello 13.52
Kysymys I-C Björklundille: Kommentista löytyy paljon potentiaali-muotoja. Mikäli kesätöihin haluava ei saakaan töitä, voiko hän ottaa johonkin elimeen yhteyttä ja vaatia, että hänelle kesätyö järjestetään? Onko tilanne sama, mikäli on vain yksi työtön halukas vai vaikuttaako järjestelemishalukkuuteen se, mikäli näitä työttömiä työhalukkaita on useita?
Mielestäni tilanne muuttuu huomattavasti, mikäli kaikkien kanssa, joita asia koskee, on keskusteltu. Kuitenkin nimimerkin Kyykytetyt kommentista saa sen kuvan, että hän on yksi niistä, jota asia koskee ja hänen kanssaan ei kuitenkaan asiasta ole keskusteltu. Mikä on siis totuus?
24. huhtikuuta 2006 kello 7.06
Koulujen lomien ollessa vuosittain n. 10 viikkoa kesällä, talvella muutaman viikon joululoma, viikon hiihtoloma sekä syysloma aiheuttaa sen, että avustajien lomapäivät kuluvat jo ennen kesälomia, joten myös muut kuin kesäkeskeytyksen ( n. 105 hlöä) piirissä olevat kk- avustajat joutuvat hakemaan palkatonta lomaa kesäksi tai taistelemaan samoista kesätyöpaikoista kuin kyykytetyt. Ei näitä töitä oikeasti kukaan tajottimella anna, niitä on haettava ja oltava aktiivinen samalla kun raataa omassa raskaassa ammatissaan.
Tämä asia koskee siis käytännössä oikeasti KAIKKIA kk- avustajia, lähes kaikki avustajat joutuvat jokatapauksessa pitämään palkattomia lomia kouluvuoden aikana.
Mihin I-C Björklund olet piilottanut tilastoissasi kaikki nämä ihmiset??!?
26. huhtikuuta 2006 kello 13.39
Miksi eri kunnissa sovelletaan lakia eri lailla? Miten on mahdollista että esi. Posiolla (Motiivi 5/06) kk-avustajat lomautetaan toukokuun lopulla ja lomautus kestää syyslukukauden alkuun ja Helsingissä lomautusta eivät saa edes halukkaat. Kesätyöpaikkojakin jäisi enemmän niitä haluaville. Voisiko joku selittää tämän asian?