Keskustan kansanedustaja Mari Kiviniemi on ottanut kantaa Helsingin ja Sipoon väliseen rajakonfliktiin:
”Keskustan tavoitteena on, että nykyinen hallitus päättää asiasta. Parasta olisi, että liitos tapahtuisi Helsingin esittämässä alkuperäisessä laajuudessa.”

Kiviniemi on nykyään Helsingin kaupunginvaltuutettu, jos se on joltakulta päässyt unohtumaan. Ei pidä hävetä, jos valtuutettu Kiviniemi on unohtunut: sen verran matalalla profiililla hän on valtuustossa toiminut. Profiiliaan Kiviniemi nosti lähinnä silloin, kun töölöläinen kiipesi puhujapönttöön vastustamaan Töölön tulevaa asunnottomien palvelukeskusta.
Keskustan johtoon kuuluvan Kiviniemen kannanotto Sipoo-kiistassa on kiinnostava, koska hän käyttää samoja perusteluja kuin Helsingin johto.
Voisiko keskustavetoinen hallitus päättääkin liittää Sipoosta Helsinkiin isomman kaistan kuin selvitysmies Pekka Myllyniemi ehdottaa? Hallituksella lienee siihen täysi valta ja ilmiselvästi joidenkin keskustalaisten johtohenkilöiden tuki.
Julkisuudessa ei ole tullut esille se, että kuntaministeri Hannes Manninen viestitti torstain tiedotustilaisuudessa kuin ohimennen, ettei rajansiirroissa ole mitään kummallista: nykyinen hallitus on tehnyt jo neljä vastaavaa siirtoa. Manninen myös nosti oma-aloitteisesti esille pääkaupunkiseudun asuntojen korkeat hinnat.
Toistaiseksi Helsingin poliittisesta kärjestä vain demarien Maija Anttilalla on ollut kanttia arvostella julkisesti Myllyniemen ehdotusta liian varovaiseksi. Juttelin asiasta taannoin Anttilan kanssa, ja hän muun muassa ihmetteli sitä, ettei suuri Granön saari kuulu Myllyniemen esityksessä Helsingille. Kysymys on hyvä, koska Helsinki omistaa Anttilan mukaan saaresta yli puolet.
Mahtaako Myllyniemen esitys olla sittenkään riittävä vaikuttaakseen Helsingin asuntojen hintoihin ja paljon puhuttuun yhteiskuntarakenteen eheyttämiseen? Ja jos ei ole, niin mitä järkeä on vesittää hanke, jota kuvataan valtakunnallisesti tärkeäksi?

Hannes Manninen luovuttaa Pekka Myllyniemen selvityksen Sipoon valtuuston puheenjohtajalle Kristiina Lyytikäiselle, Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajaselle ja Helsingin hallintojohtaja Eila Ratasvuorelle.



3. joulukuuta 2006 kello 15.58
Kiviniemen aatos on kiinnostava.
Kun lähdetään siitä, että valtion on pakko kohta tulla hätiin avaamaan kaupunkirakenteen tulppa Helsingin itäpuolella, mutta se pitäisi tehdä niin ettei synnytetä uutta ongelmaa eli kituvaa ja grynderien repimää, poliittisesti hajonnutta uus-Sipoota, on oikeastaan nähtävissä kaksi etenemistietä. Joko pieni liitos nyt ja toinen jonkin ajan perästä, tai sitten koko Sipoon liittäminen pääkaupunkiseutuun kerralla.
Koska keskustelu pienenkin palan kohdalta on jo kovin kärjekästä, miksipä tätä tuskaa enää pitkittämään? Sanonpahan kuin koulukonsultti: parempi kertarutina kuin jatkuva kitinä.