Sipoon poliitikot päättivät eilen, ettei kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljeströmin toiminnassa ole ollut huomauttamista Helsingin kanssa käydyissä rajaneuvotteluissa. Äänestyksen tuloksessa ei ollut mitään uutista. Mihinkäs susi karvoistaan pääsee.
Tyhmempi voisi tietysti kysyä, kenen johdolla Sipoo on ajautunut nykyiseen riitaisaan patti- ja pakkotilanteeseen Helsingin kanssa. Tyhmempi voisi myös kaivella Liljeströmin vanhoja Helsinki-vastaisia lausuntoja, muttei niissäkään ole mitään uutista.
Sipoo päätti eilen senkin, ettei Uudenmaan liiton jäsenyyttä haeta vielä. Joskus vuosien päästä sitten. Tyhmempi voisi tietysti kysyä, minkälaisen viestin päätös lähettää valtiovallan suuntaan. Mutta mihinkäs sitä susi karvoistaan.
Sipoolaisten kannattaisi käydä tutustumassa arkkivihollisensa Jan Vapaavuoren nettisivuihin. Sieltä voisi etsiä vaikka kolumnin nimeltä Pari sanaa Sipoo-kysymyksen moraalista. On Helsingin ja Sipoon yhteisen neljän koplan sondeerauksista mitä mieltä hyvänsä, kirjoituksen perustelut ovat asiaa.
19. syyskuuta 2006 kello 9.09
Hmm…,
Kyllä kai mistä tahansa perusteluista voi aina olla eri mieltä. Mitä esimerkiksi Vapaavuoren ympäristöperusteluihin tulee, niin on esitetty, että liikenne saadaan järjestettyä tehokkaimmin (=vähiten ympäristökuormitusta) n. 20 000-50 000 asukkaan yhdyskunnissa, ei suinkaan miljoonakaupungeissa, joissa joudutaan liikkumaan paljon eri osakeskusten välillä. Eli jos asetetaan kyseenalaiseksi, onko Helsingin seudun kasvattaminen ylipäänsä järkevää, niin ei kai Vapaavuoren perustelut ole paljon mistään kotoisin.
Eli pliis, arvon toimittaja, vähän kriittisyyttä.
Haluaisin myös kovasti, että tietyt herrat pantaisiin vastaamaan muutamaan kysymykseen:
1. Vapaavuorelta saisi kysyä, miten on mahdollista, että Helsinki voi rakentaa sataman Vuosaareen, jos tonttimaasta on niin kova pula. En millään usko, että niin läheistä sijaintia (Helsingin keskustaan) kannattaa haaskata toimintoihin, jotka aivan hyvin voisivat sijaita hieman kauempanakin. Satama haiskahtaa minusta enemmän valtapolitiikalta kuin ”yhteisen edun” huomioonottamiselta.
2. Jos Vapaavuori ja Pajunen tosiaan ehdottivat, että Sipoo luovuttaa joko vapaaehtoisesti 25 neliökilometriä tai Helsinki ottaa väkisin tuplasti enemmän, niin olisi nyt sitten kiva tietää, että kumpi alue on ”tarkoituksenmukaista yleisen edun kannalta”.
3. Tietyiltä keskustaministereiltä haluaisin puolestaan vastauksen siihen, että jos tätä rajansiirtoa nyt sitten kannatetaan täysin ehdoitta, niin onko sama ”yleisen edun periaate” voimassa myös muilla alueilla, joissa esim. keskusta on pienemmän kunnan valtapuolue.
19. syyskuuta 2006 kello 9.39
Huomenta.
Tutustuin äsken suosittelemasi Jan Vapaavuoreen kolumniin.
Onnistuin kaivamaan ainoastaan kaksi argumenttia tekstistä (sen liskäksi että se on ”helsingin edun mukaista” ja ”kehitystä” yms.) miksi osa Sipoosta pitäisi liittää Helsinkiin: toimenpide alentaisi Helsingin tonttihintoja ja vähentäisi ruuhkia.
Helsingin ruuhkien aiheuttaja on mielestäni olematon keskustatunneli. Ajaessa länsi-sipoosta helsinkiin ruuhkat pahentuvat kun moottoritie lähetyy loppuaan. En näe miten suurempi automäärä vaikuttaisi tähän vähentävästi.
Tonttihintojen suhteen Sipoo on jo Helsingin hinnoissa. Ei neliömetriltä, mutta tontittain. Helsingin omistuksessa tontit todennäköisesti pienentyisivät (sipoosa min. 5000m^2), mutta uskon että hinta/ tontti pysyy ennalaan, eikä vaikuta Helsingin keskimääräiseen tonttihintaan merkittävästi.
Voisitko ystävällisesti tarkentaa mitkä kirjoituksen perusteluista ovat asiaa?
19. syyskuuta 2006 kello 10.23
Itse asiassa kolumni on oikeastaan tiivistettynä Helsingin valtuuston ottama kanta Sipoo-liitokseen. Sen voi tietysti kyseenalaistaa ihan hyvin perustein, kuten professori Kaarlo Tuori on tehnyt lausunnossaan (päivän Hesari). Olen kylläkin samaa mieltä Vapaavuoren lähtökohdan kanssa (”Hallinnollisten rajojen tulisi olla järkevän toiminnan apuvälineitä, ei itseisarvoja sinänsä”)
19. syyskuuta 2006 kello 11.05
Ongelma lienee se että Sipoon arvokkaimpien maiden, suurimpien veronmaksajien ja lähes ainoan teollisuuden (Ingman) poistaminen kunnasta ei tunnu olevan universaalia järkevää toimintaa.
”Hallinnollisten rajojen tulisi olla **Helsingin** järkevän toiminnan apuvälineitä, ei itseisarvoja sinänsä” kuvaa paremmin todellisuutta.
19. syyskuuta 2006 kello 12.44
Näin minäkin sen näen, kuten Konsta.
Ei Sipoosta vain voi ottaa nyt kaavailtua aluetta, ja jättää loppu kitumaan. Jos oikeasti halutaan saada aikaan ”järkevä” kuntauudistus, niin tässä tapauksessa pitäisi sitten valmiiksi miettiä miten loputkin Sipoosta pilkotaan muille ottajille. Ja tämä pitää siis tehdä ennenkuin Helsinki saa omansa, ettei vain vahingossa tehdä rajaa ”järkevyyden” kannalta väärään paikkaan.
Toinen asia on, että ilman muuta hallinnollisilla rajoilla on myös itseisarvoa. Muun väittäminen on aika naivia. Kyllähän esim. Suomen valtion hallinnollisia rajoja on puolustettu jopa sodan keinoin, vaikka isomman osapuolen näkökulmasta rajansiirto (vielä tapahtunutta isompi) olisi varmasti ollut ”järkevää”.
Kunnanrajoissa on kyse mm. ihmisten identiteetistä, eikä se ole mitenkään merkityksetöntä. Miksi esimerkiksi kansantalouden promillen kasvu olisi automaattisesti tärkeämpää kuin sipoolaisten halu pysyä sipoolaisina? Ei tällaiseen arvottamiseen ole olemassa mitään absoluuttisen oikeaa vastausta.
19. syyskuuta 2006 kello 22.28
Minä oikeasti luulin, ettei susi enää luottaisi poliitikkoon, joka uhmakkaasti pyllistää suuremmalle uhkaajalleen. Vuositolkulla. Umpikuurona. Poliitikkoon, joka tammikuussa sanoo ettei Sipoolla ole varaa laajentua Helsingin haluamaan tahtiin, kesäkuussa istuu tarmoa puhkuen Harrikan selässä ja väittää Sipoon hartioiden kestävän 40 000 asukkaan asuttamisen vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa!
Onhan tuossa pyllistelyssä tietysti ihailtava annos munaa. Minä en uskaltaisi nakkikioskilla noilla voimasuhteilla. Tai sitten se on itsemurhaviettiä. Jatketaan pyllistelyä, päädytään suden pesästä krokotiilin kitaan.
Sipoo ei vaihtanut neuvottelijoita, Helsinki alkoi siivoilla kun jäi kiinni kyseenalaisista keinoista housut nilkoissa. Niin naisellista. Ja luottaa edelleen neuvottelijoihinsa. Ei tarvinnut edes äänestää.
Jos pääkaupunkiseutu vaatii erityistoimia, valtiovalta voisi määritellä koko pääkaupunkiseudulle kaikkia osapuolia sitovat tavoitteet liikennejärjestelyille, maan käytölle, yhteisten palvelujen järjestämiselle ja kaikelle muulle metropolialueen ja maan kannalta tärkeäksi katsotulle . Ei tarvitsisi ensimmäiseksi riidellä rajoista. Tai siirretään sitten kaikki rajat. Helsinki, Vantaa, Espoo. Kauniaisiin ei puututa, se jätetään ikään kuin inhimillisyyden osoituksena kauneuspilkuksi kartalle. Sipoo pilkotaan ympärillä oleville kunnille. Eikä anneta sen parhaita paloja Helsingille ja jätetä raatoa kitumaan kunnes muut haaskansyöjät tulevat hakemaan omansa.
Ei pitäisi Helsingilläkään olla mitään valtiovallan määräyksiä vastaan. Onhan metropolialueen luominen ja Sipoon siihen liittäminen koko Suomen kannalta aivan älyttömän välttämätön. Eihän viulukotelo-kopla kuvittele, että Perhe hoitaa jo Suomenkin asioita? Eihän? Ei edes rakentavassa hengessä.
Toivottavasti tästä riidellään pitkään ja hartaasti. Saan mahdollisimman pitkään nauttia Sipoon luonnosta, rauhasta, inhimillisyydestä ja turvallisuudesta. Piilossa kvartaalitaloudelta, tehokkuudelta, metropolilta, maan edulta, bruttokansantuotteen kolmannekselta, kilpailukykyvyltä ja muilta tämän päivän kirosanoilta. Pää pensaassa, tyhmänä kuin emu.
20. syyskuuta 2006 kello 12.17
En ole Jan Vapaavuoren äänestäjä, enkä tule olemaankaan. En ole myöskään ajatustenlukija, joten ota kantaa siihen ohjaavatko Vapaavuoren toimintaa hänen esittämänsä moraaliset perustelut vai joku muu. Kuitenkin ne ovat sangen pitävät. Koko moraali-kysymys on nousut esiin sen takia että tietyt tahot vetoavat Sipoon itsemääräämisoikeuteen. Tämä on yläastetason argumentaatiota: aivan samoin kuin mielipidevapaudella ei voi perustella mielipidettä, niin itsemääräämisoikeudesta ei seuraa että itsemäärätty politiikka on määritelmällisesti oikeaa.
Pääkaupunkiseudulla on kova ja kasvava pula rakennusmaasta, joka näkyy tonttien ja asuntojen hinnoissa. Mitä tiivimpää kaupunkirakenne (samalla asukasmäärällä) on, sen vähemmän ruuhkia ja saasteita. Nämä ovat faktoja. Siitä tuleeko kaavoitettu maa tarpeeksi nopeasti käyttöön ja jos ei niin miksi, onko se alunperinkään oikein kaavoitettu, ja ylipäänsä kenen vika, voidaan olla perustellusti monta mieltä. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa että lisäkaavoitus on pomminvarma tapa lisätä rakennusmaata, ja yleensä lisääntynyt tarjonta laskee hintoja.
Näin ollen Sipoon politiikka on yksinkertaisesti väärää. Ainoa kuulemani perustelu kaavoituskammolla on Christel Liljeströmin myötähäpeää aiheuttanut selitys Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Sipoo tekee osansa tarjoamalla pääkaupungille ulkoilualueita. Et me pidetään puistot ja te pidätte toimistot, asunnot ja liikenteen. Tätä kutsutaan vapaamatkustamiseksi. Tai kerman kuormiseksi, niin kuin Soininvaara sen ilmaisi viimeisimmässä Kuvalehdessä. Juuri tälllaisen takia meillä on kuntahallintoa korkeampi aste: valtioneuvosto ja eduskunnalla. Niillä ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus puuttua asiaan, Vapaavuorta mukaillen.
Toinen yleinen vastaväite on että pääkaupunkiseudun kasvu on noin yleensä pahasta. Itse en usko että kasvun rajoittaminen on käytännössä mahdollista tai toivottavaa, mutta se ei liity tähän Sipoon kysymykseen: Pääkaupunkiseudun kasvun poliittinen rajoittaminen on valtakunnan tason asia, johon sipoolaiset ja muut suomalaiset voivat vaikuttaa äänestämällä vaaleissa. Toiseksi, jos joku on sitä mieltä että pääkaupunkiseutua ei tule kasvattaa, se ei anna Sipoolle mitään eri vapautta olla osallistumasta kasvuun. Jos uudisrakentaminen pääkaupunkiseudulla pitää käytännössä lopettaa, niin sitten se lopetetaan koko seudulla eikä vain itä-nurkassa.