Helsinkiläisvaltuutettu Matti Enroth jatkaa taisteluaan graffiteja vastaan. Hänen silmätikukseen ovat nyt joutuneet nuorisoasiainkeskuksen järjestämät graffitikurssit.
”On verovarojen väärinkäyttöä, että kaupunki ensin edistää graffitien tuotantoa ja joutuu sitten vielä käyttämään verovaroja näin synnytettyjen graffitien poistamiseen. On kaupunkilaisten edun vastaista, että verovaroilla synnytetään graffiteja, jotka veroja maksavat kiinteistöt joutuvat omalla kustannuksellaan poistamaan”, Enroth perustelee ensi keskiviikkona käsiteltävää valtuustokysymystään.
Enroth tivaakin, että mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä, ” jotta nuorisoasiainkeskuksen graffitistien jälkikasvun ja graffitien tuotannon turvaamiseen johtava toiminta ja verovarojen ja veronmaksajien rahojen haaskaaminen saadaan lopetetuksi”.
Enroth teki jo viime kuussa talousarvioaloitteen, että nuorisoasiainkeskuksen määrärahoista pitäisi poistaa graffitikurssien rahoittamiseksi tarkoitetut noin 10 000 euroa.
En löytänyt nuorisoasiainkeskuksen nettisivuilta mainintaa graffitikursseista, joten en tiedä tarkkaan, minkälaisista kursseista on kyse. Epäilen kyllä vahvasti Enrothin logiikkaa.
Kukaan ei varmasti töhryjä rakasta, mutta tuskinpa nuorisoasiainkeskuksen kursseilla töhrintää opetetaan – arvelisin että pikemminkin päinvastoin. Luulisi myös olevan kaikkien edun mukaista, että graffiteista kiinnostuneet voivat toimia avoimesti ja valvotusti, eikä heitä pakoteta menemään maan alle.
Enrothin logiikalla nuorisoasiankeskuksen pitäisi lopettaa myös painikurssit. Mistä sitä ikinä tietää, mitä harrastajat tekevät molskin ulkopuolella? Entäs mopokurssit sitten? Tiedä mitä virittelevät iltaisin.
16. huhtikuuta 2006 kello 12.58
Minusta kaupungin rahojen tuhlausta on se, että betonitunneleita hiekkapuhalletaan viikottain ja yksityisille vartiontiliikkeille maksetaan ei minkään jahtaamisesta. Ei ole vähäänkään töhrinnän kannalla, mutta voin vain todeta että graffitit kuuluvat jatkuvanan kuvavirtana kaupunkiin, siinä missä mainokset, flyeriet ja kaikki muukin katsojaa provosoiva visuaalinen materiaali.
Valtuusto saisi ymmärtää, ettei Helsingistä tehdä metropolia jos se ei ala sallia kaupungin kaikkia ilmiöitä. Vierailu vaikka Berliinissä voisi avata silmät – turhia töhryjä ei näy, mutta kaikki rappiolla olevat kiinteistöt ja yksitotiset junamaisemat on maalattu. Kyllä kuvat kuuluvat kaupunkiin, hyvä jos nuorisoasiainkeskus valmentaa nuoria tulevaisuuden tielle.
16. huhtikuuta 2006 kello 14.44
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ei järjestä graffiteihin liittyviä kursseja. Näin on tehty kylläkin joskus -80 ja -90 luvulla.
Tällä hetkellähän tilanne on aivan totaalisen kurja. Jo aiheesta keskustelua katsotaan paheksuttavasti. Ei ihmekkään, kun vääränlaista tietoa on liikenteessä.
16. huhtikuuta 2006 kello 15.14
Onkohan ensi vuodeksi sitten ehdotettu määrärahaa graffitikurssiin? Täytyypä ottaa selvää.
17. huhtikuuta 2006 kello 7.12
Minusta olis tosi hyvä, jos nuorille järjestettäisiin graffitikursseja ja tarjottaisiin samalla paikka purkaa luovuuttaan. Mieluusti graffiteja voisi myös laittaa sopiviksi katsottuihin paikkoihin esimerkiksi tunneleihin.
Kotilähiössäni Espoossa nämä villit ja vapaat graffitit eivät kuitenkaan herätä myönteisiä tunteita, kun kyse on alapääsanoja ja murrosikäisten uhoa pursuvasta sotkusta. ”se-ja-se on homo”, opettajat on mulkkuja” tai muuta vastaavaa.
Minusta olisi oikein nähdä näiden teinirikollisten vanhemmat pesemässä seiniä. Ehkä sen jälkeen voisi myös kiinnostaa mitä jälkikasvu liiman imemisen ja viinanjuonnin ohella tekee julkiselle omaisuudelle. Tavallisella kansalaisella ei ole kuitenkaan mahdollisuutta vetää näitä sankareita turpaan, siinä saa itse syytteen.
17. huhtikuuta 2006 kello 12.14
Kuulostaa hyvin erikoiselta, että herra valtuutettu pitää tärkeämpänä betoniseinien ”puhtautta” kuin tekemistä vailla olevien nuorten pois pitämistä kaduilta opettamalla heille taidetta. Kaupunkilaisten edun mukaista on se, että lapsista ja nuorista pidetään huolta. Heille tarjottavan ohjelman ja kurssien tulisi olla mahdollisimman monipuolisia, jotta jokainen saisi mielekästä tekemistä ja seuraa kehittyäkseen.
Nuoret ovat niitä jotka tulevat aikuisina vaikuttamaan tähän kaupunkiin ja kaupunkilaisiin. Kehityksen monipuolisuus edesauttaa tämän kaupungin ja yhteiskunnan kehitystä. Runsaslukuisempina, tulevat aikuiset vaikuttaisivat tähän kaikkeen saamillaan tiedoilla, taidoilla ja maksamillaan verorahoilla.
En tiedä, kuuluuko tuollaisten valtuutettujen pohtia asioita vain yksipuolisesti betoniseinien näkökulmasta, kaupungin esteettisyyden kannalta, vai kaupunkilaisten todellisen hyvinvoinnin kanalta, moniuloitteisesti ja paneutua oikeasti tärkeisiin asioihin?
Kun miettii, että nuoret, jotka eivät halua toteuttaa itseään kankaanpainantakurssilla tai leipoen, pääsisivät ammattilaisen oppiin maalaamaan graffiteja, pysyisivät poissa pyörimästä toimettomana kaduilta ja mahdollisesta pahanteosta, niin mikä osa tässä kuviossa ei ole kaupunkilaisten edun mukaista? Ja kun keskitytään seinien maalaamiseen kurssien myötä graffitit todella olisivat graffiteja herjaavien töherryksien ja tagien sijasta. Graffiteille voitaisiin suoda tilaa kaupungin harmaista lähiöistä, tunneleista ja betoni-aidoista.
Niin kuin Mäki (16.4.06 klo.12.58) kirjoittaa, turhempaa verorahojen kulutusta ei ole kuin graffitien hiekkapuhaltamninen pois.
Verrattaessa hiekkapuhallutukseen ym. graffitien vastaiseen työhön ja nuorisoasiainkeskuksen järjestämiin kursseihin käytettävien verovarojen hyödyllisyyttä, kummasta näistä olisi järkevämpää nipistää se arvioitu 10 000 euroa? Kaupunkilaisten edun mukaista olisi että tämän valtuutetun palkkaan kuluvat verorahat sijoitettaisiin nuorisoasiainkeskuksen työhön, joka vaikuttaa positiivisesti kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin ja sitä kautta verorahojen oikeaan hyödylliseen käyttöön.
17. huhtikuuta 2006 kello 15.21
Keskustan Töölöönlahden ( mm. musiikkitalon) rakentamisen tieltä puretaan piakkoin VR:n vanhat makasiinit. Säästetään pari seinää ja kääntää ne Mannerheimintien suuntaisesti kohti Eduskuntataloa. Annetaan graffiittiharrastelijoille määräaikainen paikka jossa on valaistus ja kamaravalvonta sillä muuta ympäristöä ei saa sotkea. Näihin poistoseiniin voi sitten ” teostella ” vaikka joka päivä jotain uutta. Kansanedustajien ja muiden ohikulkijoiden iloksi ?
18. huhtikuuta 2006 kello 10.46
No täytyyhän sedän päästä pätemään, ja kun itse on jo tämmöistä pappa sukupolvea, niin nuorempien ja ilman äänioikeutta olevina puolustuskyvyttömien potkimisella on paljon helpompi päteä kuin ryökyttämällä jotakin joka voi potkaista takaisin.
18. huhtikuuta 2006 kello 13.38
Graffitit herättävät yleensäkin suuria tunteita. Edellisessä johtamassani nuorisolautakunnassa graffiteista keskusteltiin paljonkin, sekä lennokkaasti että tasokkaasti. Ne todettiin (laillisina) urbaaniksi taiteeksi.
Kun kaupunki muutoinkin toimii melkoisena kulttuurimesenaattina ostamalla taidetta, niin eikö ole kannatettavaa tukea taidetta ja sen tekemistä nuorten keskuudessa? Nuorisoasiainkeskus on sen verran vastuullinen taho, että se taatusti kertoo, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Eikä edes vahingossa kannusta laittomuuksiin.
Tosin jotkut ihmiset eivät millään usko, että taidetta on tehty Edelfeltin jälkeen ja kaikki muut kuin muotokuvat ovat haihattelua.
En ole mikään innokkain kulttuurinedistäjä, mutta minusta on harvinaisen perusteltua, että nuorten toimintaa oli se graffitin tekemistä, skeittaamista tai polittista järjestötoimintaa pyritään tukemaan olemassaolevien resurssien puitteissa.
18. huhtikuuta 2006 kello 18.09
Kaupunkiin pitää mahtua kaikenlaista kulttuuria – ei vain isoveljen hyväksymää. Helsinki on vielä kaukana metropolista, jossa erilainen kaupunkikulttuuri kukoistaa ja tekee kaupungista viihtyisän.
Kaupunkikulttuuri ja perinteinen taide löytävät uusia rajapintoja koko ajan. Kiasma järjestää vuosittain URB-festivaalin, joka tarjoaa yleisölle katutanssia, hip hop -teatteria, graffitia, runoutta, elokuvia ja konsertteja. Viime vuonna Kiasmassa esillä ollut ”Ensin valtaamme museot” -näyttely avasi varmasti monen silmät näkemään graffitien osan elävässä kaupunkimaisemassa.
Kaupunginvaltuustossa on toisena kyselytuntikysymyksenä käsittelyssä valtuutettu Helistön aiheellinen kysymys siitä, millä oikeudella Kallion kirjasto poisti Oikeutta eläimille -yhdistyksen valokuvanäyttelyn tiloistaan Suomen Turkiseläinten kasvattajien liiton vaatimuksesta.
Sensuuristahan tässä on kyse. Ja siitä kenellä on oikeus ääneen.