Kaupunkitoimituksen sähköpostiin tupsahti viesti Etelä-Helsingin vihreiltä. He toivottavat asunnottomat tervetulleiksi Töölön Hietaniemenkadulle. Kyse on siis Hietaniemenkadulle suunnitellusta asunnottomien palvelukeskuksesta, josta kirjoitin taannoin.
Vihreiden jäsenyhdistyksen puheenjohtajan Ville Ylikahrin ja hallituksen jäsenen Maria Haanpään allekirjoittamassa tiedotteessa korostetaan, että Etelä-Helsingin vihreät eivät voi hyväksyä Töölö-Seuran perusteluita hankkeen vastustamiseksi.
En ihmettele.
”Seuran puheenjohtaja Hannu Haukanhovi on mm. sanonut, että alkoholistit eivät sovi Töölön kulttuuriympäristöön”, tiedotteessa kerrotaan.
Jäin vain miettimään, että minkälaiseen kulttuuriympäristöön alkoholistit Haukanhovin mielestä sitten oikein sopivat?
5. huhtikuuta 2006 kello 22.10
Hyvä toimittaja Huhtanen,
Kysymys ei ole kulttuuriympäristöstä. Kun keskustelu edellisellä, siis ”taannoin”-palstallasi, ehti jo asia-argumentteihinkin, olisi ollut hienoa, jos uusi palsta olisi voitu aloittaa ryhdikkäämmin. Jo heti alkumetreillä voidaan siis jättää sivuun Haukanhovin puheet kulttuuriympäristöstä – ja keskittyä puhumaan itse asiasta.
Tässä Sinulle taustatiedot: Hietaniemenkatu 5:n ensisuojaa vastustavat erityisesti ne, jotka asuvat ja toimivat kyseisen rakennuksen vieressä. Kukaan näistä ihmisistä ei ole huolissaan kulttuuriympäristöstä. Kaavaillun ensisuojan vieressä on 4 metrin päässä vanhusten palvelutalo. Siinä asuu 60 ikäihmistä, keski-ikä kuulemma lähemmäs 90 v. Kaupungin omat virkamiehet ovat vastaavassa kohteessa todenneet hankkeen sisältävän palovaaran. Mitä mieltä toimittaja on useiden sänkyyn sidottujen ihmisten kotien saattamisesta palovaaraan?
Aivan vieressä on myös lasten päiväkoti Leppäsuo, lapset iältään 6 kk alkaen. Jos vaivautuu paikan päälle katsomaan, huomaa, mikä puistoista tulisi olemaan piikittäjien kokoontumispaikka: päiväkodin leikkipuisto. Siitä pääsee suoraan myös kahden koulun yhteiseen pihaan. Lasten vanhemmat ja koululaiset ovat syystä huolissaan.
Jos Hietaniemenkatu 5:ä ei olisi v. 1907 kaavoitettu ”asuntolarakennusten tontiksi”, kenellekään ei olisi tietenkään tullut mieleenkään ehdottaa, että päihderiippuvaisten vastaanottokeskus laitettaisiin juuri siihen. Itse asiassa, tämä ”kulttuuriympäristössä” ollut talo toimi pitkään sairaanhoitajien asuntolana. Eli toiminta oli varsin kaukana ihmisistä, joista kaikkia sosiaalityöntekijätkään eivät uskalla lähestyä ilman kahden vartijan läsnäoloa. Näitä samoja ihmisiä ollaan nyt tuomassa puolustuskyvyttömien lasten ja vanhusten keskelle.
6. huhtikuuta 2006 kello 6.19
TÖÖLÖÖN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ei sovi … !
Jos / kun en asioita ymmärrä pyrin kysyymään tai niin kuin nyt turvaudun sanakirjaan josta luen kultuuri (lat.) = viljely, puhtaaksiviljely, henkinen viljely, jalostus, hienostaminen, sivistys.
Niin että…
Olisi mielenkiintoista saada tietää moniko Töölöön asukkaista on alueen Seuran puheenjohtajan lausuntojen tukena. Pientä rakoiluja tiivistymisen sijasta on jo näkyvissä.
6. huhtikuuta 2006 kello 7.00
Nyt tätä keskustelua yritetään taas johtaa harhaan. Ensinnäkin, kysymys Hietaniemenkatu 5:n kohdalla ei ole oikeasti asunnottomien asuntolasta, vaan asiantuntijoiden omien sanojen mukaan ”arvaamattomasti käyttäytyvien” huumeiden, alkoholin ja sekaongelmakäyttäjien ensisuojasta ja päiväkeskuksesta. Näitä henkilöitä sosiaalityöntekijätkin voivat tavata vain kahden vartijan kanssa. Heidänkin pitää saada hoitonsa, mutta ei sitä pidä järjestää vanhustentalon pihalla lasten leikkipuiston ja koulujen vieressä. Hietaniemenkatu 5:n ympärillä pyörii päivittäin myös satoja koululaisia. Jos joku ei usko, voi tulla puolen päivän maissa toteamaan itse tilanteen.
Kovasti hämmästyttää, kun kaupungilla on tosiasiallisesti myös vaihtoehtoja tälle ratkaisulle. Kaupungin virkamiehet eivät vain halua kuullakaan niistä. Virkamiehet myös kieltäytyvät systemaattisesti selvittämästä keskuksen ympäristövaikutuksia Hietaniemenkadulla, vaikka muiden vaihtoehtojen kohdalta tällaiset selvitykset on tehty.
Jokin tässä valmistelussa mättää – ja pahasti.
6. huhtikuuta 2006 kello 8.23
Miten asiaa ja suunnittelua viedään eteenpäin Hietaniemenkatu 5 osalta?. Nopeasti ja lehdistössä positiivisesti todeten, että ”opiskelijat ovat toivottaneet ko. joukon tervetulleiksi kadulle. Jopa Helsingin Kaupungin uusi sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen toteaa Kauppalehti Pressossa(1.4) asiaa luovana ja onnittelee virkamiehiä operaatioon lähdöstä. Pöyristyttävää.
Asioita on katsottava lasten näkökulmasta. Hietaniemenkadun läheisyydessä on valtava päiväkoti sekä Etu-Töölön ja ylä-asteen koulu sekä vanhuksia. Lähellä on myös Taivalahden Peruskoulu, jossa on erittäin paljon erityislapsia. Kysymys on normaalin ja inhimillisen elämän tarjoamista lapsille ja nuorille. Kulttuurimaisema ja lasten turvallisuus on silloin kaukana toisistaan.
Asiaa on kovasti ajamassa Paula Kokkonen – toivoisinkin häneltä asiaan vastausta ja vastuuta siitä, miten aikoo varmistaa alueen turvallisuuden ja rakentavan kehittämisen. Kohtalaisen iso vastuu naisen harteille- miksi ei myös miehen?
6. huhtikuuta 2006 kello 11.42
Virkamiehet, poliitikot… ja tietenkin myös toimittaja Huhtanen: Tervetuloa Töölöön, tutustumiskierrokselle Hietaniemenkadulle! Kannattaa aloittaa yleissilmäyksellä paitsi Hietaniemenkadulle myös Perhonkadulle: asuintaloja on paljon, ja niissä asuu ihan tavallisia helsinkiläisiä.
Sitten kannattaakin siirtyä yksittäisten kohteiden tarkasteluun. Hyvä aloituspaikka on Hietaniemenkatu 5:n pihanpuoli eli kohta, josta käsin liikenne päihderiippuvaisten vastaanottokeskukseen ja sieltä ulos on tarkoitus ohjata. Paikalta näkee hienosti, miten vanhusten palvelutalo suorastaan ympäröi suunnitellun ensisuojan – etäisyyttä 4 metriä, yhteinen piha ja kaikki.
Samasta paikasta näkyy hyvin myös päiväkodin leikkipuisto. Koska matkaa ei paljon ole, kannattaa kävellä leikkipuistoon ihan omin jaloin. Leikkipuistosta johtavat portaat koulujen pihalle. Oppilaita on kouluissa yli 700.
Hietaniemenkatu 5 tiedottamisesta vastaava virkamies on ilmoittanut, ettei lähiympäristölle aiheutuvia haittoja tulla selvittämään. Sen sijaan kaupunki aikoo kyllä käydä läpi, millaisia palveluja vastaanottokeskuksen asiakkaille on alueella tarjolla.
6. huhtikuuta 2006 kello 11.53
Huumeiden käyttäjien ja alkoholistien ympäristöongelmat ovat todellisia. Ei vain kultturia. Asukkaat pelkäävät oikeasti tulevia ongelmia.
6. huhtikuuta 2006 kello 14.06
Ihmettelen, että kukaan Hietaniemenkadun asuntolahanketta kannattavista poliitikoista ja virkamiehistä ei enää uskalla puolustaa kantaansa. Faktoja hankkeen vaarallisuudesta ympäristölle on ilmeiseti esitetty niin paljon, että niitä ei voida kiistää. Yhteisten asioiden hoitamiseen, mitä politiikka käsittäkseni on, kuuluu muun muassa avoin keskustelu. Tähän keskusteluun eivät poliitikot näemmä uskalla ryhtyä.
Maamme suurin sanomalehti on myöskin ansiokkaasti vältellyt eri näkökantojen esiin tuomista asiassa. Kyllä kai kaupunkisivuilla kaupungin asukkaiden ääni sietäisi tulla kuulluksi.
6. huhtikuuta 2006 kello 19.01
Pitkän harkinnan jälkeen päätimme jatkaa asumista Etu-Töölössä pienten lastemme kanssa alueen viihtyisten puistojen, merellisen ympäristön, moninaisten palvelujen ja läheisen tulevan koulun takia. Järkytykseksemme suunnitellaankin ensisuojaa Hietaniemenkatu 5:een aivan kotimme läheisyyteen. En halua tulevaisuudessa pelätä lasteni turvallisuuden takia, mm arvaamattomien opioidirippuvaisten ensisuojan asiakkaiden vaellellessa lähikaduilla ja puistoissa. Onko tämä oikea ja järkevä tapa yrittää pitää lapsiperheet kaupungissa??
6. huhtikuuta 2006 kello 20.32
Uusi sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen oli Pressossa innostunut itse asiassa siitä, että ansisuoja on tulossa ”Hietalahdenkadulle”. No, onhan sekin sentään Helsingissa, mutta ei lähelläkään kaavailtua asuntolan sijaintia. Toivottavasti kukaan Hietalahdenkadun asukas ei ole vielä menettänyt yöuniaan.
Moni muukin, joka ei tiedä mitä Hietaniemenkadulla on, on jo kiirehtinyt onnittelemaan virkamiehiä hienosta ja ”vastuullisesta” hankkeesta. Tosiasia kuitenkin on , että sekä poliitikot etta virkamiehet ovat istuneet asunnottomien asian päällä vuosikausia tekemättä mitään.
Nyt kun on tullut kiire, sijaintikriteeriksi on riittänyt pelkkä kaavamerkintä. Homma yritetään viedä läpi kovalla tahdilla. Jos hankkeesta jouduttaisiin keskustelemaan asia-argumenteilla, seinä tulisi vastaan heti.
Ihan vaan ajatusleikkinä… Mitä sanottaisiin poliitikolle, joka ehdottelisi: ”Laitetaan se päideongelmaisten vastaanottokeskus samalle tontille vanhusten palvelutalon kanssa. Ja löytyyhän sieltä vierestä leikkipuistokin, piikittäminen kun on palvelukeskuksessa kiellettyä.”
7. huhtikuuta 2006 kello 4.35
”Nyt tätä keskustelua yritetään taas johtaa harhaan.” Totta, mutta hieman toisella tavalla kuin kommentti antoi ymmärtää. Blogimerkintä on nimittäin innoittanut kahdeksan kommenttia, joista yhdessäkään ei sanallakaan vastata kommentoitavan merkinnän lopussa esitettyyn kysymykseen, minne asunnottomat alkoholistit sitten tulisi sijoittaa ellei Hietaniemenkadulle. En ollut tähän mennessä itse muodostanut mitään varsinaista kantaa tähän asuntolakysymykseen, mutta kommenttien lukeminen sai nyt kannan muodostumaan, ja se on hankkeelle myönteinen. Jos sen vastustajilla ei ole heittää peliin edes jotakin konkreettista kilpailevaa ehdotusta keskustelun pohjaksi, niin heidän vuolaasti maalailemansa ”piikittäjät”, ”sekaongelmakäyttäjät” ja ”arvaamattomat opioidirippuvaiset ensisuojan asiakkaat” sietävätkin ilmaantua heidän naapuriinsa.
Nyt ei eletä enää missään Kekkos-Suomessa, jossa Helsingin asunnottomat kiidätettiin kansainvälisten huippukokousten ajaksi poliisiautoilla pois keskustasta. ”Asukkaat pelkäävät oikeasti tulevia ongelmia” – ihan varmasti, samalla tavalla kuin minä pelkään näitä pelkääviä asukkaita, joiden asenteiden takia asunnottomien alkoholistien asema Helsingissä on sellainen kuin se on ja joiden mielestä se saisi ehkä olla mielellään vielä huonompikin.
7. huhtikuuta 2006 kello 8.15
Hei arvoisat blogin pitäjä ja keskustelijat,
Olen mahdollisesti entinen Helsingin Sanomien kestotilaaja. Syynä tähän on kaupunkitoimittajan asiantuntematon, subjektiivinen sekä puolueellinen näkemys asiaan. Olen aina tiennyt, että HS on kallellaan kokoomuksen suuntaan, mutta näin törkeätä ‘kotiinpäinvetoa’ harvoin nähdään.
Peräänkuuluttaisin toimittajalta hyvän journalismiin kuuluvien tekijöiden noudattamista. Mielestäni näihin kuuluvat vähintään asioista selville ottaminen, niiden selkeä ja romantisoimaton esittäminen sekä puolueettomuus. Kaikissa Jorma Huhtasen artikkeleissa kyseiseen asiaan liittyen puuttuvat nämä elementit.
Edelliselle kirjoittajalle (Sampo Teikari)vastaisin ystävällisesti, että kaupunki on itse löytänyt kyseiselle kohteelle lukuisia mahdollisia kohteita. En katso asiaa vastastunaiden henkilöiden tehtäväksi olla tietoisia kaavoitusasioista, jotka kuuluvat virkamiehille´.
7. huhtikuuta 2006 kello 9.05
No, jos kerran on niin, että ”kaupunki on itse löytänyt kyseiselle kohteelle lukuisia mahdollisia kohteita”, niin ei muuta kuin niiden katuosoitteet tähän – vaikka ihan muutama näin aluksi – niin keskustellaan niistä sitten. Itse en ole kuullut, että mitään tällaista olisi todellisuudessa tapahtunut, joten en voi ryhtyä keskustelemaan vaihtoehdoista, joita en tiedä olevan olemassakaan.
Häkellyttävä on myös väite, että olemalla samaa mieltä asuntolan sijoituskysymyksestä Jarmo (ei Jorma) Huhtasen kanssa antaa tukensa lehdelle, joka on ”kallellaan kokoomuksen suuntaan”. Itse äänestäisin Helsingin kaupunginvaltuustossa tällä hetkellä edustettuna olevista puolueista kokoomusta toiseksi viimeisenä. Mielenkiintoista on myös, että tuntemani kokoomuksen kannattajat ovat lähes kaikki sitä mieltä, että samainen lehti on johdonmukaisesti kallellaan SDP:n suuntaan. (Onkohan ylipäänsä ketään, jonka mielestä se olisi kallellaan hänen omaan suuntaansa?)
7. huhtikuuta 2006 kello 9.50
Mielestäni Sampo Teikari otti esille tärkeän kysymyksen, vaikka ei olekaan tutustunut asian taustoihin: Eli jos ei vastaanottokeskusta Hietaniemenkadulle, minne sitten? Vastaukset ovat olemassa, ja sen tietävät virkamiehetkin piinallisen hyvin.
Sosiaalialan asiantuntijat olisivat halunneet uudisrakennuksen. Se tekisi mahdolliseksi toteuttaa palvelut hyvin ja varmistaisi myös sekä työntekijöiden että asiakkaiden keskinäisen turvallisuuden.
Uudisrakennukselle oli suunnitelmissa esillä erityisesti neljä hyvää vaihtoehtoa: Viipurinkatu 20 (eli Linnanmäen huvipuiston parkkipaikka), Kivelän sairaala-alueen reunalla oleva tyhjä tontti, Mäkelänkatu 46 ja Herttoniemen teollisuusalueen eteläosa.
Jos ei ole vielä taustoihin tutustunut, kannattaa aloittaa asunnottomien palvelukeskusta selvittäneen työryhmän selvityksen (31.1.2006) liitteestä 2 (1.2.2006). Siinä on suorastaan historian siipien havinaa, siis aitoa 70-lukua.
7. huhtikuuta 2006 kello 18.26
Heti alkuun täytyy todeta, että myöskään minä en todellakaan haluaisi ensisuoja/asuntolaa aivan naapuriini. On mielenkiintoista kuiitenkin huomata, miten vastustajien argumenteissa taidetaan jättää mainitsematta keskeisin syy vastustaa asuntolaa. Miksi ei voi myöntää, että ei halua asuntolaa naapuriinsa, koska sillä voi olla dramaattinenkin vaikutus oman asunnon arvoon? Minä en ainakaan halua asuntolaa naapuriini juuri siitä syystä. Huoli oman asunnon arvon kehityksestä taitaa kuitenkin olla aidompi kuin huoli esim. vanhusten paloturvallisuudesta tai läheisen koulun oppilaiden huumevapaasta tulevaisuudesta.
7. huhtikuuta 2006 kello 21.51
Olen pöyristynyt Pekka Räsäsen väitteestä. Asunnon arvo ei onneksi kuitenkaan kaikille ole elämän suurin asia. Tietenkin meillä on vaihtoehtoja. Voimme viedä lapsemme päivähoitoon kaupungin muille alueille tai muuttaa pois koko kaupungista. Samoin voivat tehdä yläastelaisten ja lukiolaisten perheet. Jotta tällaiseen joukkopakoon ei kuitenkaan täytyisi ryhtyä, järjen käyttö olisi toivottavaa viranomaisten ja poliitikkojen taholta. Miksi tälle kohteelle ei voitaisi tehdä vastaavaa selvitystä kuin muille kohteille on tehty?
8. huhtikuuta 2006 kello 3.17
Kaksi asiaa tulee mieleen näitä lukiessa: Simpsonit-tv-sarjan pastorin rouvan Helen Lovejoyn vakiokirkaisu joka asiaan ”won’t you think of the children” sekä jo aiemminkin moneen kertaan kuultu kirjainyhdistelmä NIMBY (not in my back yard).
Se nyt on tiedetty iät ja ajat, että Töölö-Seuran olemassasolo perustuu kaiken mahdollisen vastustamiselle mitä hupaisimmin perustein (mm. Taka-Töölön Kulttuuritehdas Korjaamoa vastustettiin sillä perusteella, että tilat olisi pitänyt varata ”automuseaaliseen toimintaan”, vaikka juuri tällainen toiminta oli jo tehnyt tiloissa konkurssin vähäisten kävijämäärien vuoksi), mutta näistä kirjoituksista tulee jo oikeasti vähän surulliseksi.
Jotenkin kaikesta pirujen maalailusta paistaa läpi piittaamattomuus ja teennäisyys – ikään kuin yksi asuntola tms. jotenkin tuhoaisi koko seudun ja asettaisi kaikki lähitalojen asukkaat, koululaiset ja päiväkotilapset vaaraan. Mummotkin poltetaan ja lapset ajautuvat tämän vuoksi ties miksi huumeidenkäyttäjiksi. Ihan oikeasti, vähän itsekritiikkiä, kiitos!
Mitä Huhtasen alkiuperäiseen kysymykseen sijainnista tulee, ei yksiselitteistä vastausta varmasti olekaan. Tällaisetkin toiminnot on voitava sijoittaa siten, että kulkuyhteyden pelaavat ja palvelu kohtaisi asiakkaansa. Etu-Töölö on varmasti harkittu paikka ja monessa suhteessa perusteltu, mutta ei varmastikaan riittävä. Lisää varmasti tarvitaan ja tässä suhteessa hajauttaminen eri puolille kaupunkia on epäilemättä tarkoituksenmukaista.
Pidemmällä aikavälilla avainasemassa on varmastikin ennaltaehäisy, mutta patenttiratkaisun puuttuessa on hyväkin, ettei ongelmia pyritä liikaa lakaisemaan maton alle (tai pelkästään itäisten kaupunginosien asukkaiden niskoille, vaikka taitaahan vastaavankaltaisia palveluita olla Punavuoressa ja muuallakin keskusta-alueella, joten sikälikin tämä kohkaaminen tuntuu vähintäänkin ylimitoitetulta).
Hankkeen lähdettyä käyntiin ja yksityiskohtien alettua sujumaan kukaan ei edes muista, kuinka tätäkin aikoinaan vastustettiin. Niinhän se yleensä tuppaa menemään ja hyvä niin, mutta pitääkö joka kerta käydä sama ala-arvoinen keskustelu?
8. huhtikuuta 2006 kello 12.27
Vain etunimellään kirjoittava Petteri on sitä mieltä, että virkamiehet ovat varmastikin ”harkinneet” kun ovat keksineet ehdottaa ensisuojaa Hietaniemenkadulle. Samalla hän naureskelee erilaisille huolille, mitä paikallisilla on.
Hyvä Petteri, kaikki ne uhat ja vaarat, mitä tälläkin palstalla on ollut esillä, käyvät ilmi näiden samojen virkamiesten valmistelupapereista. Kun ensisuojalle kaavailtiin uudisrakennusta Kivelän sairaalan reunalla olevalle tyhjälle tontille, terveyskeskuksen arkkitehti tyrmäsi hankkeen vetoamalla sairaalan työntekijöiden ja potilaiden turvallisuuden vaarantumiseen. Lisäksi hän kirjautti työryhmäraporttiin huolensa rikollisuuden lisääntymisestä ja siitä, että palvelukeskuksen asiakkaat voisivat sytyttää sairaalan palamaan. Vielä hän sanoi vierastavansa ”erittäin heterogeenisen toimintakirjon” alueella avaamia ”tarpeettomia riskejä”.
Näin siis meni nurin se, että ensisuoja olisi voitu laittaa KIvelän sairaalan alueen reunalle. Palstatila ei taida riittää Jari Kivistön mainitseman ”liite 2″:n esittelyyn, mutta asiasta kiinnostuneethan voivat tilata sen kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Asun itse Hietaniemenkadulla ja meillä on pieni koululainen perheessämme. Me suhtaudumme vakavasti siihen riskiin, mikä seuraa siitä, jos naapurustoon kerättäisiin suuri joukko päihderiippuvaisia. Jokainen tietää, millaisista riskeistä on kysymys. Varmaa on myös se, että riskejä realisoituisi: Lapset ja nuoret joutuisivat tekemisiin narkkareiden ja heidän neulojensa kanssa. Jotkut niistä, jotka ovat kaikista puolustuskyvyttömimpiä, päätyisivät ryöstöjen kohteiksi.
En epäile sitä, etteivätkö virkamiehet varsin hyvin tietäisi, millaisia ihmisiä ovat Hietaniemenkadulle sijoittamassa. Samoista ihmisistä ollaan vaan nyt tekemässä harmittomia pyykinpesijöitä, kun sijoituspaikaksi on vanhan kaavamerkinnän takia keksitty Hietaniemenkatu.
8. huhtikuuta 2006 kello 19.39
Asutolaa ei olla sijoittamassa jonnekin Töölöön tai Etu-Töölöön, vaan aivan tiettyyn paikkaan Hietaniemenkadulle. Juuri tämän paikan vieressä sijaitsevat vanhusten palvelutalo, päiväkoti, leikkipuisto ja koulut.
Hankkeen yhteydessä on vedottu tavattoman usein rohkeuteen. Tämän blogin pitäjän, kaupunkitoimittajan Huhtasen mielestä kaikki tahot, mitkä kannatavat hanketta ovat rohkeitä. Hän myös perää päättäjiltä rohkeutta. Uuden sosiaalijohtajan mielestä HYY:n hallitus on rohkea, kun ei vastusta hanketta. Miksi rohkeita, miksi ei järkeviä? Onko niin, että järkisyillä asuntolaa ei voi sijoittaa Hietaniemenkatu 5:een? Jos otettaisiin mittanauha käteen ja järki käyttöön ja todettaisiin, että asuntola ei sovi suunniteltuun paikkaan.
11. huhtikuuta 2006 kello 6.01
Oli sitten demari, kepu, kokkari tai vihreä, yksi asia yhdistää: nimby-ilmiö (not in my backyard).
Minäkään en haluaisi kotini läheisyyteen alkoholi- ja huumeongelmaisten ensi- ja turvakotia. Voin myöntää, että kyse on asuntoni arvosta, mutta myös turvallisuudesta ja ympäristön siisteydestä.
Suomessa on paljon tilaa Kehä III:n sisälläkin. Onko ongelma-asukkaat pakko sijoittaa Suomen kalleimpiin neliöihin ja lasten tai vanhusten keskelle vain sen todistamiseksi, että osoitetaan rohkeutta?
12. huhtikuuta 2006 kello 0.01
Tarina elävästä elämästä Kalliosta: Kaveri huitaisi autonsa päälle jätetyn muovipussin maahan jossa ollut käytetty huumeneula pisti häntä käteen. Kaveri joutui odottamaan n. 4-6 viikkoa kunnes sai tiedon ettei ole saanut hepatiittia, AIDS:ia tms.
Totuus on että kukaan ei halua joutua tälläiseen tilanteeseen – ei omalla asuinalueellaan eikä muualla -NIMBY-.
13. huhtikuuta 2006 kello 1.04
Kiitokset hyvästä, itsekeskeisestä ja suppeasta keskustelusta.
Onko kukaan teistä koskaan nähnyt tai edes ajanut turvakodin ohi. Voin todella kertoa, että tilanne on todella todella jännittynyt. Kallion turvakoti tyhjennetään asiakkaistaan joka päivä muutamaksi tunniksi kokonaan jotta se voidaan painepesurein puhdistaa. Eli asukkaat sitten vain ulos kirmaamaan ja tappamaan aikaa.
Hietaniemenkadun asuntolasta tullaan tekemään keskitettynä niin suuri, että saatetaan puhua sadoista yöpyjistä ja tuhansista vuosittain kävijöistä. Töölön asukasluku ei kestä tätä eikä kestä kampinkaan.
Asuntola todellakin sotkee alueen hyvin kattavalla säteellä. Eli ongelma ei ole vain Hietaniemenkadulla ja siellä asuvilla ihmisillä. Se koskettaa niin Ruoholahden puistoja, kamppia, keski-töölöä. Asuntola toimii tavallaan magneettina ja kutsuu päihdeongelmaiset pidemmältäkin säteeltä kylään. valitettavaa käyttää nimeä päihdeongelmainen asunnottoman yhteydessä mutta tutkimuksien mukaan termit kulkevat vahvasti käsikädessä.
Itse olen huolissani virkamiesten kevyestä ja välinpitämättömästä tavasta tehdä pääkaupunkiamme koskevia ratkaisuja. Onko todella niin, että Helsingistä ei löydy mitään muuta vaihtoehtoa suojalle kuin ydinkeskustan kaavoitettu ratkaisu. Miksi haluamme tehdä ratkaisun joka ei ole kestävä tulevaisuutta ajatellen? Miksi päättäjät eivät välitä?
13. huhtikuuta 2006 kello 11.01
On mielenkiintoista että toimittaja Jarmo Huhtanen kirjoitti 23. 2. että:
” Asuntola ei näkyisi useimpien töölöläisten elämässä juuri millään tavalla.” ja Tero Taimenen mielestä taas: ”Asuntola todellakin sotkee alueen hyvin kattavalla säteellä”. Joko Jarmo tai Tero on väärässä. On toimituksellisesti valitettavaa jos Teron väite pitää paikkaansa ja toimittaja uutisoi asioita pelkkien mielikuvien varassa. Miten on ?
13. huhtikuuta 2006 kello 11.13
Näyttää olevan kaksi perusteltua mielipidettä vastakkain, ei siinä sen kummempaa. Blogi ei ole uutissivusto, pikemminkin kolumniin tai kommenttiin verrattava.
13. huhtikuuta 2006 kello 13.11
No mutta!
Lukaisin tässä juuri läpi koko puolesta/vastaan argumentoinnin, ja päädyin muutamaan johtopäätökseen.
1. Ymmärrän hyvin vanhempien huolen ympäristöstään (olen neljän lapsen isä)
2. En ikävä kyllä osta tätä tarinaa täysin. Itse olen, ex-kolleegani lainaten, syntynyt ns.”silkkipippeliosastolla, eli Munkkiniemessä, ja muuttanut sitten 60-luvun hektisinä rakennusvuosina itäiseen osaan Helsinkiä. Tämän seurauksena, olen itse vierestä seurannut erittäin monien ihmisten ajautumista tilaan, jossa ko. palvelutalon tarjoamaa ”hoitoa” tarvitaan. Voin todellakin taata, että lähiympäristössäni tapahtui kaikkea sitä, mitä nyt Etu-Töölössä pelätään. Mutta, kaikki lähtee kuitenkin omasta kodista. Mitä siellä istutetaan kasvavan nuoren päähän, ratkaisee lopputuleman. Yksikään meistä, samanikäisistä, lapsuuskavereista, ei ole ajautunut sille tielle. Siitä huolimatta, että erittäin monta samanikäistä on joko kuollut, tai viettää suurimman osan aikaansa Sörkassa (isolla alkukirjaimella, koska kyseessä on Helsingin keskusvankila).
3. Vanhin lapseni (toki vain 9 minuuttia vanhempi kuin kaksoissiskonsa) on ymmätääkseni juuri suoritunut Etu-Töölön lukiosta, joten saa sitten sen valkoisen kotsan päähänsä kesäkuun alussa. Olen saanut näiden kuluneiden kolmen vuoden aikana jo valmiiksi kommentteja seudulla ”pyörivistä” ihmisistä, joten on hirveän vaikeaa uskoa, että ”palvelutalo” oikeasti muuttaisi mitään, ainakaan radikaalisti.
4. Oman, ainakin mielestäni, mittavan kokemuksen perusteella sanoisin, että juttu menee näin: palvelutalon täytyy sijaita siellä missä asiakkaatkin ovat, eli erittäin keskellä stadia. Toki itse kukin meistä voi vierailla Stadikan tornissa ja nähdä faktat, eli metsää riittää kehä kolmoselle asti. Mutta, hörhöt ei liiku siellä, vaan stadin ytimessä.
Ja jos asiat ei ole klaarissa himassa, älä ala syyttämään ulkoisia tekijöitä…!!!
T: …E
13. huhtikuuta 2006 kello 17.38
Erinomainen kirjoitus Tero Taimenelta. Ei siihen ole paljon lisättävää. Niin se on!
13. huhtikuuta 2006 kello 19.09
Tervetuloa elämään, Juhani ja Tero!
Voi vinde, onhan se tietysti perin ikävää, että nämä ”syrjäytyneet” kansalaiset astuu teidän maailmaanne. Mutta, samanaikaisesti avautuu mahdollisuus tehdä ihan oikeasti tuttavuutta näiden ihmisten kanssa, olettaen tietysti että laskette ko. populaation ihmisiksi lainkaan, joka sitten taas saattaa avata joitain uusia näkökantoja elämään yleensä. Ja tämä taas on jotain, mitä itse olen painottanut aina, kun keskustelen nuoremman sukupolven kanssa. Voi olla että olen ääriliberaali, mutta vastaanotto on vaikuttanut aika pirun hyvältä (ainakin tähän asti)…!
14. huhtikuuta 2006 kello 15.37
Kiitos täällä ja muualla käydyn keskustelun, että oma statukseni helsinkiläisenä on noussut monta pykälää. Kun olen itse yrittänyt nostaa sitä kertomalla tutuille, että asun Etu-Töölössä, niin minut on armotta pudotettu maanpinnalle toteamalla, että se Perhonkatuhan on kyllä niitä Kampin syrjäisiä reuna-alueita. No nyt ei enää ole niin. Ulkoministeri Tuomiojan ylläpitämän blogin mukaan olen paikallinen kellokas ja monen muun kirjoituksissa minut on korotettu etu-töölöläiseksi hyväosaiseksi, joka asuu umpiossa ja joka lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi todellisuuteen. Mukavaa paistatella hyväosaisuuden auringonpaisteessa.
Asian kääntöpuoli on se, että tässä Hietsu 5:n ympäristössä asuu paljon porukkaa pääasiassa yksiöissä ja pienissä kaksioissa, joten nämä talot eivät ole oikein houkutelleet ketään isokenkäisiä tai oikeasti varakasta väkeä, joiden sana saattaisi painaa kaupungin päätöksenteossa. Kun ensisuojasta on lopullisesti tehty myönteinen päätös, niin meistä alueen asukkaista tulee taas tavallisia Kamppi-Töölön reuna-alueen asukkaita. Tämä on sitä Irakin sodasta tutuksi tullutta retoriikkaa, jota Tuomiojakin on ihan asiallisin perustein kyseenalaistanut.
Mietin, että mihinkähän todellisuuteen minut halutaan toivottaa tervetulleeksi, kun viime sunnuntaiyönä pyysin kolmea Perhonkatu 5:n ullakkotasanteelle majoittunutta kaikkein vähäosaisinta siirtymään ulkotiloihin. Senkin tein vasta sitten, kun yksi heistä päätti käyttää rapputasannetta käymälänä ja lorina alkoi kuulua oveni takaa. Tämä ei ole mitenkään tavatonta Perhonkadulla. No asuntolahan varmasti poistaisi tämän ongelman. Ensisuojaanhan mahtuvat aina kaikki halukkaat humalan asteesta ja tilasta riippumatta – vai mahtuvatko?
Kyse on kahdesta asiasta ensinnäkin itse ensisuojasta ja toiseksi demokratiasta. Olemme (siis me, jotka tässä lähellä asumme) pyytäneet vain yhtä asiaa kaupungilta: Tehkää tästä alueesta puolueeton ympäristökartoitus, kuten on tehty muistakin vaihtoehdoista, pankaa vaihtoehdot plussineen ja miinuksineen peräkkäin ja esitelkää vaihtoehdot poliittisille päättäjille. Jos tämän jälkeen Hietsu 5 on edelleen paras vaihtoehto, niin sitten pitää vain toivoa, että kaupungilta todella löytyy rahaa riittävän henkilökunnan palkkaamiseen viisikerroksisen talon pyörittämiseen, neulojen päivittäiseen keräämiseen, säännöllisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen naapuruston kanssa, ensisuojan asukkaiden ohjaamiseen lähiympäristössä, reaaliaikaisen palautejärjestelmän ylläpitämiseen ja lähiseudun asukkaiden turvallisuudesta huolehtimiseen (HS 14.4.). Huh. Pääasia ettei tämäkin olisi vain sitä retoriikkaa.
16. huhtikuuta 2006 kello 0.35
Tässä keskustelussa on nähtävissä tiettyä ehdottomuutta, valitettavasti myös kaupunkitoimittaja Huhtasen puolelta. Ns. asunnottomien asuntola näyttää olevan kannattajiensa puolesta tärkeysjärjestyksessä niin korkealle, että sen aiheuttamia haittoja ei tarvitse, eikä edes pidä erityisesti käsitellä.
Kaikki henkilöt, jotka uskaltautuvat kysymään, josko keskuksen ympäristölleen aiheuttamista turvallisuusriskeistä olisi syytä keskustella, leimataan välittömästi suvaitsemattomiksi ja pyritään vaimentamaan tai leimaamaan NIMBY-tyypin edustajiksi. Samanlaista ehdottomuutta ja oman asian ehdottoman oikeutuksen puolesta puhumista on kaiketi nähty Suomessa viimeksi vain Taistolaisuuden aikoihin.
Tosiasia on, että ao. palvelukeskus ja eritoten sen ensisuojatoiminnot ovat sijainniltaan ja suunniteltulta kapasiteetiltaan poikkeukselliset Suomen mittakaavassa. Koko Helsingin keskustan liike-, palvelu- ja asuintoimintojen kannalta lienee perusteltua kysyä, miksi vastaanottokeskuksen turvallisuus- ja ympäristöseikkoja ei haluta selvittää asianmukaisesti?
Koska kyseessä olevat toiminnot aiheuttaisivat vakavan tulipaloriskin, neulaongelman ja turvallisuusongelman (arvaamattomasti käyttäytyvien sekäkäyttäjäasiakkaiden taholta) muissa mahdollisissa sijoituskohteissa, niin miksi samat riskit eivät aiheuta keskustelua kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä, jossa tämän kohenneen uhan vaikutuspiiriin joutuvat myös muiden kaupunkien asukkaat, naapuruston päiväkotilapsista, koululaisista ja vanhuksista puhumattakaan? Sosiaaliviraston kyseiseen selvitykseen voi tutustua esimerkiksi osoitteessa: http://koti.welho.com/mniemin3
On hyvä mieltää, että Hietaniemenkatu 5:ssä sijaitseva talo on ainoastaan 400 metrin päässä mm. uudesta Kampin keskuksesta. Helsingin kaupungin mahdollinen päätös sijoittaa ao. toiminnot kyseessä olevaan osoitteesseen aiheuttaa siis huomattavan turvallisuusriskin myös Espoolaisille ja muille Kampin keskuksen käyttäjille.
Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota Helsingin kaupungin jo vuonna 2002 tekemään selvitykseen, jossa todetaan, että ”Ensisuojan välittömässä läheisyydessä ei tulisi olla lasten päivähoito-, koulu- tai leikkipaikkoja”. Nyt kuitenkin tämä periaate pyritään tietoisesti sivuuttamaan, vaikka erityisesti tässä sijaintipaikassa päiväkotilapset, koululaiset ja jopa vanhukset joutuvat keskuksen välittömään vaikutuspiiriin. Keskuksen välittömässä vaikutuspiirissä (0-150 metrin säteellä) tulisi olemaan päivittäin lähes 1000 päiväkotilasta, koululaista ja vanhusta. Tällaista keskittymää ei löytyne mistään muusta mahdollisesta sijoistuspaikasta.
Kaikenkaikkiaan on perusteltua pyytää Helsingin kaupunkia tekemään
puolueeton selvitys kyseessä olevan keskuksen aiheuttamista pääkaupunkilaisten turvallisuuteen vaikuttavista riskeistä ja tämän jälkeen arvioida mahdollisimman puolueettomasti kaikki mahdolliset sijoituskohteet (yli 40 kpl) käyttäen samoja kriteereitä.
16. huhtikuuta 2006 kello 11.40
Keskustelussa on kokonaan jätetty huomioimatta hankkeen esteettiset ja henkiset vaikutukset. Olen täysin samaa mieltä Töölö-seuran puheenjohtajan kanssa siitä, että Töölö ei ole kulttuurisesti sopiva paikka asunnottomien asuntolalle. Töölöä voi kulttuurisesti luonnehtia sanoilla klassinen, korkeakulttuurinen ja henkinen. Fyysisesti tätä ilmentävät varsinkin vanhat jugend yms. talot. Miksi halutaan tuhota tälläinen ainutlaatuinen henkinen ja esteettinen ympäristö asunnottomien asuntolalla? Asuntola sopii varmasti paremmin sellaiselle alueelle, jossa ollaan totuttu esteettisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Sopiva alue voisi olla vaikka Kallio-Vallila alue tai Itä-Helsinki, joissa on jo muutenkin paljon erilaisia alkoholi ja huume yms-tukipalvelupaikkoja, joten näillä alueilla on totuttu niiden tuomiin ongelmiin. Ja näillä alueilla asuntojen hinnoissa on jo otettu huomioon, että mukana tulee myös sosiaalisia ongelmia.
16. huhtikuuta 2006 kello 13.44
Mielestäni Pekan (sukunimi puuttuu) mainitsemat näkökulmat voidaan ihan hyvin tässä keskustelussa jättää marginaaliseen asemaan. Kaikkia Helsingin alueita pitää kohdella tasapuolisesti. Töölö ei tietenkään ole minkäänlaisessa erityisasemassa.
Ja tasapuolisesta kohtelusta – tai oikeastaan sen puuttumisesta – ensisuojahankkeessa juuri on kysymys. Hietaniemenkatu 5:n vieressä ovat lasten päiväkoti, vanhusten palvelutalo ja koulut. En usko, että tällaista lasten, koululaisten ja vanhusten erittäin tiivistä keskittymää edes löytyy miltään muulta alueelta. Tuskin ainakaan päihderiippuvaisten vastaanottokeskuksen vierestä.
Marko Niemisen mainitsema virkamiesselvitys vuodelta 2002 on hätkähdyttävää luettavaa. Tosiaankin: ”Ensisuojan välittömässä läheisyydessä ei tulisi olla lasten päivähoito-, koulu- tai leikkipaikkoja”. Ei voi muuta sanoa kuin että viranomaisajattelu on neljässä vuodessa rajusti muuttunut. Tai sitten päihderiippuvaisista on tullut vaarattomia.
16. huhtikuuta 2006 kello 14.02
Pekka – kuka sitten lieneekään – on ensisuojahankkeen ilmeisenä kannattajana valinnut mielenkiintoisen lähestymistavan. Kun kirjoittaa anonyymisti ikään kuin hankkeen vastustajana voi heidän suuhunsa panna mitä villeimpiä stereotypioita ja asenteita.
Kulttuurisesti asunnottomien keskittymä tuskin istuu se huonommin Kallion puoleiseen ydinkeskustaan kuin Kamppi – Töölöönkään. Mielenkiinnolla edelleen odottelen hankkeen ajajien konkreettisia vastauksia tällä blogilla esitettyihin asiallisiin ja selkeisiin kysymyksiin.
16. huhtikuuta 2006 kello 19.23
Marko Niemisen kirjoitukseen oli huomaavaisesti liitetty linkki, josta pääsee lukemaan asunnottomien palvelukeskusta selvittäneen työryhmän ehdotusta. Itse tutustuin ehdotukseen ensimmäistä kertaa ja kiinnitin huomiota siihen, että kaupunkisuunnitteluvirasto vastusti molempia työryhmän erinomaisina pitämiä vaihtoehtoja: Viipurinkatu 20 ja Kirvesmiehenkatu 2.
Kaupunkisuunnitteluviraston kanta Herttoniemen yritysalueen (Kirvesmiehenkatu 2) osalta pistää miettimään mitä kätkeytyy lausunnon taakse: ” yritystoiminnan kehittäminen on kaupunkisuunnittelun painopisteitä. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan yksittäisten tonttien varaaminen alueelta muuhun kuin yritystoimintaan tai sitä palveleviin tarkoituksiin ei ole mahdollista.” (oheinen lainaus työryhmän ehdotuksesta)
16. huhtikuuta 2006 kello 21.43
Ei ne asunnottomat mitään alempaa rotua ole. Asunnottomaksi voi sitä paitsi aivan hyvin päätyä tavallinen ja kunnollinen ero-isä, jolla käy huono säkä. Asunnottomat tarvitsevat vähäiset palvelunsa. Aivan hyvin kaupunki voi toimia suunnitelmansa mukaan.
Suvaitsevaisuutta ihmiset, suvaitsevaisuutta. Pikkumaisuus ei kaunista.
18. huhtikuuta 2006 kello 18.19
Asuntolahanketta käsittelevä dokumentaatio Markon nettisivuilla on kyllä valaiseva. Vaihtoehtoja on, mutta näistä ajetaan läpi virkamiesten kannalta helpointa, eli paikkaa jossa on valmis kaava, vaikka paikka muuten ei ole sopiva.
Mutta hetkonen: Palataanpa aivan alkuun. Miksi meillä edes keskustellaan tästä hankkeesta? Miksi yht’äkkiä on niin turkasen kiire ratkaista asiaa? Asuntolahan on jo olemassa! Sahaajankadulla on asuntolalle kaavoitettu tontti, jossa on 1300 neliötä ihka aitoa yksitasoista, kauniin sinistä asuntolaa sopivasti teollisuusalueen kainalossa, jossa ei ole lastentarhaa tai vanhustentaloa vieressä.
Syy on se, että palomääräykset sanovat, että kyseinen rakennus voi olla paikallaan enää vuoteen 2008 asti. Mutta kuten Sosiaalivirasto toteaa ”Tontti on asuntolatontti ja soveltuu erittäin hyvin valvottuihin asumispalveluihin.” Viimeaikaisesta uutisoinnista selviää lisäksi, että kaupungilla on 6,1 miljoonaa euroa tälle hankkeelle.
Maalaisjärjellä tuntuisi järkevältä ja kustannuksiltaan tehokkaalta remontoida nykyinen asuntola palomääräysten mukaiseksi. Hietaniemenkadulle varatulla 6,1 miljoonalla (HUOM lähes 37 miljoonaa markkaa!) puolestaan jo rakentaa tilalle uudenkin rakennuksen. Arvioisin rakennuskuluiksi 3000 eur/m2, jolla saadaan tuolla summalla n. 2000 neliötä, eli yli 50% lisää tilaa nykyiseen asuntolaan.
Olisi se ainakin järkevämpää kuin yrittää tuoda ensisuoja-asuntolan yli kahtasataa päivittäistä käyttäjää aivan ydinkeskustaan lastentarhan yms. täällä blogissa jo luetellun toiminnan viereen.
Ainoaksi ongelmaksi jäänee se, että selvityksessä todetaan ”Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan yksittäisten tonttien varaaminen alueelta muuhun kuin yritystoimintaan tai sitä palveleviin tarkoituksiin ei ole mahdollista”. Se on aika rohkea toteamus, sillä alueella on jo kaava, jossa sanotaan tontilla jo olevan asuntolan olevan ihan oikeasti asuntola.
19. huhtikuuta 2006 kello 12.24
Ongelman alkuperä saattaa löytyä enemminkin kaupunkisuunnitteluviraston toteamuksesta: ”yritystoiminnan kehittäminen on kaupunkisuunnittelun painopisteitä”.
Yritystoiminta ja ensisuoja ei välttämättä ole kovinkaan toimiva malli yhdessä. Näin ainakin rivien välistä olisi luettavissa.
19. huhtikuuta 2006 kello 12.50
Paul,
Ihan ok pointti, niinpä taisi teksti sanoa. Tiesitkö, että Etu-Töölön/Kampin alueella 150 yrittäjää on jo ilmaissut mielipiteensä tätä hanketta vastaan? Alueella sijaitsee mm. Kampin uusi liikekeskus, joka lienee, ei pelkästään Helsingin, vaan koko Suomen mittakaavalla keskeisimpiä liike- ja yritystoiminnan / julkisen liikenteen painopisteitä.
Edelleenkin: Mitään juridista estettä asuntolan nykyiselle jatkamiselle ei ole esitetty.
19. huhtikuuta 2006 kello 13.28
Kampin liikekeskus myytiin viime viikolla ulkomaiselle sijoittajataholle, joten se ei liene enää rasite kun kaupunki miettii ensisuojan perustamista alueelle. Herttoniemen yritysalueelle tulevista järjestelyistä olisi kiva tietää enemmän. Saattahan sinne olla tulossa sellaista yritystoimintaa joka ei sovi ensisuojan yhteyteen.
21. huhtikuuta 2006 kello 11.24
Paul,
Olet täysin oikeassa. Nyt kun Kamppi myytiin, niin eipä se näytä painavan päätöksenteossa. Tiedustelin asiaa kaupunkisuunnitteluvirastosta, ja heidän kantansa on se, että Herttoniemen teollisuusalue on nyt fokuksessa. Hassua sinänsä, itse luulin kyllä aiemman uutisoinnin perusteella Kampin keskuksen olevan jotenkin painavammassa asemassa. Sehän on tosin vain pieni paikallinen liikenteen solmukohta verrattuna kansainvälisiin firmoihin, kuten UPM ja DK-Group, jotka pitävät lautatarhaa ja rautakauppaa Herttoniemessä asuntolatontilla nykyään toimivan ensisuoja-asuntolan vieressä.
Lautatarhasta tuli mieleen lastentarhat. Satuitko Paul katsomaan Markon sivuilta http://koti.welho.com/mniemin3/ löytyvistä dokumenteista, että vuonna 2002 Ensisuojatyöryhmä (joka on koostunut sosiaalialan ammattilaisista) on ykskantaan todennut ”Ensisuojan välittömässä läheisyydessä ei tule olla lasten päivähoito-, koulu- tai leikkipaikkoja”. Hietaniemenkadulla ovat kaikki nämä. Lisäksi työryhmä erikseen vielä tähdentää ”Ensisuoja- ja asuntola ei sovi lapsille, moniongelmaisille nuorille ja vanhuksille suunnattujen palveluiden lähinaapuriksi”. Hietaniemenkadullahan on lisäksi vielä vanhusten palvelutalo samalla tontilla kaavaillun ensisuojan kanssa.
Nämä tosiasiat muuten näyttävät herättäneen poliitikot: Sosiaalilautakunta jätti hankkeen 20.4. pöydälle. Sosiaaliviraston Töölöstä ja Lauttasaaresta vastaava päivähoitojohtaja kommentoi HBL:ssä 20.4., että lapset pitää sulkea lukollisen pleksi/panssarilasiaidan taakse. Ehkä sosiaalivirasto haluaa heistä viihdykettä alkoholisteille, jotka voisivat lasin takaa seurata pikkuisten tepastelua.
On meno mennyt sairaaksi, kun tällaista on kehdattu edes suunnitella.
22. huhtikuuta 2006 kello 15.41
Siihen, mitä Saku ihmettelee, oli syynä se, että vuoden 2005–2005 työryhmältä loppui aika kesken. Sosiaalivirasto olisi halunnut uudisrakennuksen, kaupunkisuunnitteluviraston edustaja kuitenkin torppasi kaikki parhaat kohteet loppumetreillä pois – argumenteilla, jotka olivat vähintäänkin puolivillaisia (”palvelukeskus ei ole tervetullut naapuri” jne jne).
Hietaniemenkatu 5 sitten jäi ns. ainoana jäljelle, ympäristö jäi kokonaan selvittämättä. Ja vielä maaliskuussa hankkeen tiedottaja ilmoitti oikein virallisesti, ettei ympäristölle aiheutuvia haittoja edes tulla selvittämään. Tiedottaja sanoi, että vain se selvitetään, millaisia palveluja päihderiippuvaisille on Hietaniemenkadulla tarjolla.
Pääsiäisen jälkeen sosiaalivirastossa on sitten iskenyt paniikki. Lasten päivähoidosta vastaava virkamies ilmestyi julkisuuteen ehdottamaan panssarilasia Hietaniemenkadun lasten suojaksi. Tietääkö kukaan toista lastentarhaa, joka olisi aidattu panssarilasilla? Tämähän kelpaisi oikein vientituotteeksikin.
Luulisi, että aikuiset ymmärtäisivät, milloin on tullut tehdyksi virhe. Ehkä sosiaalivirastossa olisi aika ymmärtää, että nyt pitää palata lähtöruutuun. Kaikki ylimääräinen harhailu on poissa niiltä ihmisiltä, joiden asiaa yritetään hoitaa.
24. huhtikuuta 2006 kello 6.07
Minunkin postiin tupsahti tuo vuoden 2002 mietintö. Siinä samat virkamiehet, jotka neljä vuotta sitten pitivät ensisuojaa sopimattomana lasten ja vanhusten naapuriksi, pitävät Hietaniemenkatu 5:ttä nyt erinomaisena sijaintina. Omituista, haluasin tietää, mikä on tämän mielipiteen muutoksen todellinen syy?
Yhteiskunta ei ole muuttunut neljässä vuodessa niin radikaalisti, että päihteiden ongelmakäyttäjien ensisuojan ja asuntolan sijoittaminen päiväkodin, koulujen, leikkipuiston ja vanhusten talon viereen olisi tänään sen hyväksyttävämpää kuin muutama vuosi sittenkään.Pelkät kaava, sijainti ja kiire eivät voi olla todelliset perusteet kaupungin virkamiesten hankkeelle. Takana täytyy olla muutakin, mutta mitä? Sen haluaisin tietää?
Virkamiehet eivät ole tehneet ympäristöselvitystä Hietaniemenkatu 5:n alueesta. Työryhmän 13.4.2006 hankeraportissa ei edes mainita päiväkotia, kouluja tai vanhustentaloa. Sosiaalilautakunnan 20.4.2006 kokouksen uusitussa esityslistatekstissä oli jo päiväkoti ja vanhustentalo mainittu. Päiväkoti ja vanhustentalo (niitä on muuten alueella kaksi) ovat ”löytyneet” mutta kouluja ei vieläkään huomioida.
”Turvatoimet”, joita virkamiehet esittävät, ovat lapsellisia.Vanhukset aidan ja lapset panssarilasin taakse – ja hoitohenkilökuntaa partioimaan. Vanhukset ja lapsetko tässä ovat uhka ympäristölle. Milloin aidataan meidät kansalaiset ja yrittäjät?
Miten kaupunki luulee, että muutama poloinen hoitohenkilökuntaan kuuluva voi tehdä yhtään mitään ensisuojan ja päiväkeskuksen kilometri joka suuntaan ulottuvalla vaikutusalueella, kun tällaiseen tehtävään ei pysty poliisikaan. Sitäpaitsi, hoitajien valtuudet loppuvat kynnykselle.
Nyt ei tunnuta tajuavan tämän hankkeen suuruusluokkaa. Sen volyymi on vähintään 25.000 yöpymistä vuodessa. Tästä paketista riittää vaikutusta niin Kampin keskuksen sisälle ja metroaseman ympärille kuin laajalti Etu-Töölöön ynnä keskikaupungille saakka.
27. huhtikuuta 2006 kello 12.10
Miksi muuten ensisuoja halutaan keskustaan, nämä veijarithan haluavat asua monesti teltoissa ja metsissä juuri siksi, ettei tarvitse katsella toisia?
29. marraskuuta 2009 kello 21.57
Nyt on tiedossa että sosiaalivirasto on epäonnistunut surkeasti Hietaniemenpalvelukeskuksen ympäristön turvallisuuden takaajana. Poliisin ja Securitaksen hälytys ja rikos tilastoissa on ollut jyrkkää nousua keskuksen avaamisen jälkeen.
Lähityöhanke on todellakin jäänyt hankkeeksi.
Suosittelen lukemaan Helsingin sosiaaliviraston Asunnottomien palvelut/Hietaniemenkadun palvelukeskuksen muistion 23.9.2009. Muistio on todella dramaattista luettavaa. Helsingin kaupungin viralliset muistiot ovat vapaasti kaikkien saatavilla vaikka sosiaalivirasto ei niitä mielellään levittelekkään julkisuuteen. Tässä muutamia otteita muistiosta:
Lähipoliisin raportointi
Lähipoliisin edustaja Pertti Haapiainen esitteli numerotietojen ja pylväsdiagrammien avulla rikostilastoja palvelukeskuksen lähiympäristöstä. Esityksessään Haapiainen vertasi rikostilastoja sellaiseen ajanjaksoon, jolloin palvelukeskuksen toiminta ei ollut vielä alkanut. Yleisenä havaintona Haapiainen toi esille, että kesä-, heinä- ja elokuussa 2009 oli tapahtunut huomattavaa nousua poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa alueella. Rikosnimikkeittäisessä tarkastelussa Haapiainen mainitsi, että ”nousua” oli tapahtunut huumausainerikollisuudessa ja petoksissa. ”Huomattavaa nousua” oli tapahtunut näpistyksissä ja vahingonteoissa sekä poliisilain mukaisissa kiinniottamisissa. Haapiainen mainitsi, että varsinaisten kesäkuukausien jälkeen oli kuitenkin tapahtunut selkeätä ympäristön siistiytymistä ja julkisen juopottelun vähenemistä. Haapiainen mainitsi, että poliisin jalkapartiointia on alueella jonkin verran lisätty.
Valintatalon edustajien raportointi
Valintatalon myymäläketjua edustava Juha Kirjonen totesi, että ennen palvelukeskuksen toiminnan alkamista kesäkuun alkupuolella 2009 Lapuankadun Valintatalosta ei ollut tullut lainkaan hälytyksiä. Tilanne oli kesällä muuttunut dramaattisesti. Tuoreimpien tilastojen mukaan yksinomaan elokuussa hälytyskäyntejä oli ollut 35. Syyskuussa lukema on toistaiseksi ollut 16. Kirjonen mainitsi, että koko myymäläketjun osalta Lapuankadun Valintatalo on noussut hälytyskäyntien määrän mukaan mitattuna tilastoissa Helsingissä toiselle sijalle, heti Mäkelänkadun Valintatalon jälkeen.
Kirjonen toi esille vakavia huolenaiheita Lapuankadun Valintatalon työntekijöiden työturvallisuuden osalta. Jopa työntekijöiden henkeä on uhattu. Yksi työntekijä oli mennyt väliin, kun palvelukeskuksen asiakas oli ollut anastamassa tavaraa myymälästä, mistä oli ollut seurauksena, että työntekijä oli joutunut usean viikon pituiselle sairauslomalle. Kirjonen mainitsi, että Valintatalossa on lisätty vartiointiliikkeen palvelujen käyttöä. Kirjosen mukaan työntekijöiden työturvallisuudesta halutaan huolehtia, mutta sitä vartiointipanostusta, jota tältä osin tarvitaan, ei voida kauan jatkaa, jos pyrkimyksenä on säilyttää myymäläliiketoiminta kannattavana.
Suomen Lähikauppa Oy:n puolesta paikalla ollut Securitas Oy:n Sami Kantelinen kertoi, että Lapuankadun Valintatalo on kesän 2009 aikana noussut kaikkien Securitas Oy:n hälytyskohteiden osalta koko Suomen mittakaavassa jo kolmannelle sijalle. Vakavimpana tietoonsa tulleena yksittäisenä tapauksena Kantelinen toi esille sen, että eräs Valintalossa asiakkaana ollut henkilö oli nähnyt eräällä henkilöllä ampuma-aseen tämän ollessa kaupassa. Kantelisella ei ollut tarkempaa tietoa, miten asian käsittely oli sittemmin jatkunut ja oliko asia saatettu esimerkiksi poliisin tietoon.
Kantelinen selvitti yleisellä tasolla myös sitä, millaiset ovat vartiointiliikkeen vartijan toimivaltuudet lain mukaan. Esillä oli se, että vartija voi suojata ainoastaan kohdetta (kuten Valintatalon myymälää), mutta hänellä ei ole minkäänlaisia erityisiä toimivaltuuksia kohteen ulkopuolella, esimerkiksi jalkakäytäväalueella, joka on julkista tilaa. Vartija ei voi toimia yleisenä järjestyksen pitäjänä alueella.
Leppäsuon päiväkodin raportointi
Leppäsuon päiväkodin johtaja Eija Kärkkäinen mainitsi kuulleensa, että toisen lähialueella sijaitsevan päiväkodin, Kampin päiväkodin, lähettyviltä oli löytynyt huumeruisku. Kärkkäinen toi esille, että aikaisemmin vastaavia löytöjä ei ollut siellä tehty. Kärkkäinen mainitsi, että Leppäsuon päiväkodin remontti valmistuu loppuvuodesta 2010, jolloin tämä päiväkoti jälleen palaa jatkamaan toimintaansa Hietaniemenkatu 9:ssä.