Ilosaarirock on pantu pakettiin. Pähkinänkuoressa voisin sanoa, että festari onnistui todella hienosti niin esiintyjävalintojen, keikkojen tason kuin säätilan ynnä muiden puitteiden saralla. Perjantaina tosin satoi rankasti, mutta silloinhan katseltiin keikkoja sisätiloissa. Toivottavasti Esteri ei tehnyt telttailijoiden maastosta aivan totaalista mutavelliä koko viikonlopuksi.
Ilosaarirockiin kuuluu pieniä henkilökohtaisia perinteitä, joista mainitsinkin jo Levy-Eskoissa ja Wanhassa Jokelassa vierailun. Tähän täytyy ehdottomasti listata myös Punkkikukkulana tai Punkkimettänä tunnettu mäennyppylä, jolla istuksii usein säästä riippumatta sekalainen joukko alakulttuuri-ihmisiä. Jos koen tarpeelliseksi pitää taukoa bändien katselussa, menen yleensä mieluummin Punkkikukkulalle kuin backstagelle – tunnelma on vapautuneempi ja rennompi, vaikka lavantakainen aluekin on Ilosaaressa tavanomaista leppoisampi ja kauniilla näköalalla siunattu.
Ruokapuoli on Ilosaaressa hienoissa kantimissa. Tuskassa esimerkiksi kasvissyöjille löytyi noin kahta erilaista ruokaa, joista molemmat olivat lisäksi ravintoarvoiltaan naurettavia. Ilosaaressa saattoi sen sijaan nautiskella jos jonkinnäköisistä herkuista tofupurilaisista muikkuihin perinteisten kebabien lisäksi.
Lauantaina näin PMMP:n keikalla yleisömeren joukossa Riistettyjen hc-veteraanien puivan iloisina nyrkkiä ja laulavan biisejä mukana. Jos pitäisi valita koko viikonlopun kiteyttävä hetki, se olisi tämä.
Jos jotain täytyy valittaa, niin en ehtinyt missään välissä uimaan, vaikka keli olisi ollut siihen varsin houkuttava.
21. heinäkuuta 2009 kello 13.00
Missä välissä perjantaina sato vettä? Ei ainakaan mistään Esteristä, koska jäi huomaamatta koko vesisade.
22. heinäkuuta 2009 kello 9.30
Suvi, varmaankin vitsailet tai sitten olet ollut melkoisessa humalassa?
Perjantain rankkasateesta sai kärsiä vielä sunnuntainakin, sillä ainakin Ravirata oli perjantain sateiden seurauksena koko viikonlopun yhtä mutavelliä. Tästä syystä tulikin vietettyä normaalia vähemmän aikaa teltoilla. Lisäksi kuivan (lue: paikan, jossa veden ja mudan määrä ei yltä nilkkoihin) oli melkoista etsimistä perjantai-iltana.
Mutta hauska rokki oli ja muuten tuo sadekaan ei haitannut tippaakaan, sillä pahin oli jo ohi kun Joensuuhun itse saavuimme. Loppuillan pienten kuurojen aikana istuttiin sitten teltassa ennen Sulo-klubille siirtymistä.