Archive for 2008

Flow: Juhlittu

Tiistai, Elokuu 19th, 2008

Tämän vuoden Flow on juhlittu. Tehdään nopea yhteenveto.

Musiikillisesti en kokenut mitään järisyttävää. Eniten nautin tunnelman aistimisesta, ihmisistä ja alueen kauneudesta.

Pirteimmän vaikutuksen esiintyjistä teki kotimainen tyttökolmikko Le Corps Mince de Françoise, jolla oli taidekoulusta lainatun kokonaistyylin jatkeena mainioita biisejä ja sopivan häpeämätön, reipas meno. Yhtye julkaisee ensinglensä lähiaikoina New Judas -lafkan (Huoratron, Pets on Prozac) kautta. Kuulinpa myös, että kolmikko olisi tehnyt sopimuksen brittiläisen levyjätin kanssa. Oho.

Pidin Múmin kauniista elektroakustisesta paisuttelusta, The Rootsin takuuvahvasta jamittelusta sekä CSS:n herätyksen lailla toimineesta pöhkökaahauksesta. Cut Copy ei ollut vieläkään elävänä levyjensä veroinen.

Crystal Castlesin vaarallista ja yleisön villiksi lietsonutta elektromekastusta oli hauska seurata myöhästelystä ja teknisistä ongelmista huolimatta. Olen kuullut ainakin puoli tusinaa eri tarinaa keikan myöhästymiselle. On totta, kuten Johanna kommentoi, että järjestäjän olisi ollut kohteliasta ilmoittaa asiasta kolme varttia kuumassa teltassa aamuyöllä hikoilleelle yleisölle.

Järjestelyt pelasivat lopulta hienosti, vaikka kuulin perjantaina olut-, ruoka- ja vessajonoissa kosolti ärräpäitä. Telttalava oli liian pieni. 

Oli myös hienoa olla viikonloppuna kalliolainen. Kaupunginosan kaduilla ja puistoissa – kuten Juska kommentoi – vallitsi liki ainutlaatuinen tunnelma. Omassa rapussani ainakin parissa kämpässä taisi olla Flow-vieraita.

Flow’ssa vieraili järjestäjien mukaan kolmen päivän aikana 22 000 ihmistä. Komea määrä. Esitän kauniin kiitokseni järjestäjille.

 

 

 

Flow: Missä aurinko?!

Sunnuntai, Elokuu 17th, 2008

Jostain kumman syystä eilen loppuunmyytynä ja sumuisena lauantaina kaikki pelasi Flow’ssa avausiltaa paremmin musiikkia myöten. Hyvä meno.

The Roots oli hersyvä ja vakuuttava, räimeä CSS aika ihana. Ranskalaisen kutupopin perinteitä jatkava rasvainen euroviisusetä Sébastien Tellier taas aika väsynyt.

Tapasin CSS:n keikan jälkeen takahuoneen virkaa tekevässä työmaaparakissa. Björk-kostyymikilpailuun osallistunut iloinen laulaja Lovefoxxx kertoi, että hän operoi nykyisin Englannista käsin. Niin, nehän seukkaa sen Klaxons-laulajan kanssa.

Yhtye vaati minua kirjoittamaan paperille Nolla-baarin osoitteen. Pohjoisen Rautatiekadun Nolla näyttelee sikäli merkittävää roolia yhtyeelle, että se kirjoitti Nollan viime marraskuun dj-keikan hirmubileistä laulun uudelle levylleen.

Yhtye riemastui ja vaikutti epäuskoiselta, kun kerroin, että Left Behind on ollut Radio Helsingin soitetuimpia kappaleita viime aikoina. Donkey-albumi floppasi Britanniassa, kun levy oli julkaisuviikollaan vasta albumilistan 32. sijalla. Suomessa levy avasi sijalla 22.

Jos joku näki eilen Helsingissä eksyneen oloisen tai pöydillä tanssineen, pääosin kiharatukkaisista naisista koostuvan brassijoukkueen, laittakaa raporttia.

Ja mitä ihmettä! Tänään piti paistaa ja olla helteistä. Lempöä piisaa, mutta ainakin Kalliossa äsken satoi. Vaadimme aurinkoa, koska meillä on Flow-brunssi ja koska kohta soittaa Five Corners Quintet, José James ja Cut Copy. Where’s the partee?

Flow: Pullonkauloja ja purnausta

Lauantai, Elokuu 16th, 2008

Tiedän. Toimivan festivaalin järjestäminen on hankalaa sokkeloisella entisellä teollisuuspihalla kaasukellojen ja tiivistämöiden – mitä ne ikinä ovatkin, kukaan ei tuntunut tietävän – lomassa.

Se on hankalaa etenkin silloin, kun alueella hoipertelee 8000 arvonsa tuntevaa helsinkiläistä nuorta aikuista, jotka samaan aikaan haluavat nähdä samoja ihania bändejä, hakea sopivan tauon aikana luomukaritsapastaa ja cavaa tai käydä vessassa. Huutoa ja valitustahan siitä tulee. Onneksi myös hyvien ihmisten iloisia kohtaamisia ja kelvollisia musiikkiesityksiä.

Pitkä pinna oli tarpeen eilisessä Flow-festivaalin avauksessa, jonka musiikillisen annin arvion voi lukea kulttuuriosiosta.

Pari tallentunutta purnausta eiliseltä. (more…)

Flow: Riski kannatti

Keskiviikko, Elokuu 13th, 2008

Perjantaina se alkaa. Kotimaan festarikesän pakolliseksi muodostunut päätös Helsingin Suvilahden urbaanilla teollisuuspihalla, 1909 valmistuneen voimalan syleilyssä.

Flow-festivaalia järjestävää osuuskunta Nuspirit Co-Operativea voi onnitella kasvamisesta kansainvälisessä vertailussa pärjääväksi ja jopa ainutlaatuiseksi tapahtumaksi. Hyvillä suhteilla ja maulla järjestäjät ovat kiinnittäneet tälle vuodelle artistikattauksen, joka tarjoaa jokaiselle kolmesta illasta umpikiinnostavia kansainvälisiä indie-, kone- ja rytmimusiikin nimiä sekä kotimaisia esiintyjiä.

Flow’n artistikiinnityksistä ja taiteellisesta linjasta vastaavat Nuspirit-päämies Tuomas Kallio, dj:nä tunnettu Toni ”Lil’ Tony” Rantanen sekä joukko apureita.

Ohjelmiston lisäksi Flow kiinnittää huomiota visuaaliseen ilmeeseen, arkkitehtuuriin ja ravintolapalveluihin ulottuvaan kokonaistyyliin. Lopputulos vaikuttaa varsin maukkaalta. Flow’hun kannattaa tulla kauempaakin.

Ulkomaista yleisöä on kuulemma saapumassa tänä vuonna etenkin Virosta Tallinnassa järjestetyn ennakkoklubin houkuttelemana. Ulkomaisista musiikkilehdistä tapahtumaa saapuvat tarkastelemaan brooklynilainen Wax Poetics, saksalainen Intro ja brittiläinen The Wire. Ulkomaisia päivälehtiä saapuu ainakin Sydneystä ja Chicagosta.

Flow otti riskin viime vuoden hyvän lipunmyynnin kannustamana ja kolminkertaisti festarialueen pinta-alan. Myös esiintyjiä on enemmän ja ne ovat suurempia nimiä kuin aiemmin. Alue levittäytyy nyt koko Suvilahden voimala-alueelle. Samalla päiväkohtainen yleisökapasiteetti on noussut 8000:een viime vuoden 5000:sta.

Riski kannatti. Flow’n kolmen päivän liput on myyty loppuun. Myös lauantai on kokonaan loppu. Yhden päivän lippuja on jäljellä perjantaille ja sunnuntaille järjestäjien mukaan joitakin satoja.

Flow’ssa yhteistyökumppanit ovat näkyvässä roolissa. Artek kalustaa tapahtuman viime vuosien tapaan. Kruununhakalaisen laaturavintola Kuurnan Antto Melasniemen operoima 600 neliömetrin ravintolamaailma kohoaa UPM:n ympäristöystävällisestä jalostelaudasta.

Sponsoreiden osuus tapahtuman budjetista on 15 prosenttia. 10 prosenttia tulee myyntituloista kuten ravintolamyynnistä. 70 prosenttia Flow’n rahoituksesta nojaa lipputuloihin. Viisi prosenttia on julkista, kaupungin ja valtion tukea.

Suvilahden voimala-alue on siirtynyt Kaapelitehdasta johtavan Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintaan vuoden alusta. Alueesta kasvaa ensi vuosina Kaapelitehtaan kaltainen eri kulttuurin lajeja yhteen kasaava keskus.

Järjestäjien mukaan Flow on löytänyt viimein kodin, josta tapahtuma ei halua poistua. Myös kasvun rajat ovat tulleet tilojen puolesta vastaan, sillä alueen yleisökapasiteettia ei voi järjestäjien mukaan nykyisestä juuri kasvattaa.

Ulkolavojen paikkoja on muutettu ja kokonaan uusi lisäys on Tiivistämö-klubi. Viime vuonna aivan liian ahdasta Telttalavaa on muutettu siten, lavalle näkee nyt myös teltan ulkopuolelta, järjestäjät lupaavat. Alueen sisäänkäynti on siirtynyt Kalasataman metroaseman puolelle yleisön liikkuvuuden helpottamiseksi. Ymmärrettävä päätös.

Viime vuoden Flow keräsi arvostelua pahasti ruuhkautuneesta rannekkeenvaihdosta sekä liian vähäisistä wc- ja anniskelupisteistä. Järjestäjien mukaan samanlaisia ongelmia ei nyt tule.

Mennään odotuksiin. (more…)

Ankkarock: Tiivistys

Tiistai, Elokuu 5th, 2008

Pannaanpa Ankkarock vielä nopeasti pakettiin. Tosi nopeasti.

Paras keikka: Ismo Alanko Teholla – hersyvää ja kolisevaa, nautinnollista seurattavaa. Toisinaan kaksi soittajaa on riittävästi.

Paras hetki: Kentin Vy från ett luftslottin diskoversion aiheuttama täystyrmäys.

Paras biisi: PMMP:n Kesäkaverit – viikonlopun ainoa hetki, jolloin piti hieman tirauttaa. Oli kaunista, oli.

Paras bändin esittely: Ismo Alanko: “Teho Majamäki! (tauko) Siinä se sitten olikin.”

Kamalin taustakangas: Lauri Tähkän riutuvia maalaisia pellossa esittävä lakana.

Kuumottavin sanoitus: Ismo Alangon ja Jonna Tervomaan 2×1=1-lemmenduetto – “Silloin syöksyy juna tunneliin, ja ilon kyyneliin, luonto puhkeaa.”

Eli pisteet Ismolle.

Eri mieltä saa ja pitää olla.

Mainitaan vielä, että puolentoista viikon kuluttua alkavan Flow-festivaalin liput näyttäisivät hupenevan hyvää tahtia. Äsken Tiketin sivujen mukaan kolmen päivän liput oli varattu loppuun. Lauantaikin oli loppu, samoin pe-la ja la-su kahden päivän liput.

Totesimme tänään tutun levykauppiaan kanssa, että menekki on hyvä asia. Ensi vuoden tapahtuma taitaa olla turvattu, ja tiedossa on hyvät bileet.

Ankkarock: Korson puolustus

Sunnuntai, Elokuu 3rd, 2008

Ankkarockissa oli eilen lauantaina kyllä oikein kivaa. Loppuillan pieni sade tuntui vain piristävän tunnelmaa, riisuvan turhasta jäykkyydestä ja yhdistävän ihmisiä, kun muovisten kertakäyttösadeviittojen alla valssattiin Kentin tahdissa hanapakkauksesta revitty viinileka kädessä, ranteeseen upotettu sirkkelinterä (Blackie Lawless –lookalike-kilpailu näytti olevan ainakin parilla käynnissä) toisessa.

Yleisöä oli järjestäjän mukaan 17 000 eli likimain täysi tupa. Ei tuntunut kuitenkaan ahtaalta. Kaksi eri puolilla aluetta sijaitsevaa isoa lavaa jakoivat yleisön tehokkaasti.

Musiikillisesta annista sen verran, että kokonaisuudessaan ehdin tsekata oikeastaan vain HIM:n ja Kentin esitykset. Niistä löytyy raportit kulttuurin verkko-osiossa. (more…)

Ankkarock: Ruotsalaisvoimin

Perjantai, Elokuu 1st, 2008

Festarikesän perinteinen päätös, kuten Ankkarockin järjestäjä tapahtumaansa kutsuu, juhlitaan vehreässä ja rähjäisessä Korsossa ensi viikonloppuna.

Tartutaanpa nyt heti tähän: festarikesän päätösjuhlaksi kutsuminen on outoa kahdestakin syystä.

Ensinnäkin, kelien puolesta kesä tuntuu vasta alkaneen.

Toiseksi, kahden viikon kuluttua Helsingin valtaava Flow-festivaali merkitsee yhä useammalle kotimaan festarikesän kohokohtaa. Syystä, sillä tänä vuonna tapahtuma vaikuttaisi olevan pelkkää herkkua täynnä.

Flow’sta lisää tällä palstalla myöhemmin.

Jotenkin surkuhupaisalla imagolla (ne vuoden ankkahahmot!) varustettu Ankkarock on aina merkinnyt minulle jonkinlaista köyhän miehen Ruisrockia. (more…)

Pori Jazz: Paras siili ja muut palkinnot

Sunnuntai, Heinäkuu 20th, 2008

Ves Rain lopetti Michael Jackson -tanssinsa, ja nyt soittaa SF Jazz Collective. Saksofonin soidessa tekisi mieli mennä penkille makaamaan ja miettiä, mitä kaikkea on tullut kuultua.

Enemmänkin olisi voinut kuulla. Kerrankin olen ollut kaikki päivät Kirjurinluodolla, mutta kaikki muu on jäänyt harmittavan vähälle. Ultra Music Nights oli kiehtova kokemus. Eilen pistäydyin Klubilla ja Café Jazzissa vain todetakseni, että jazz soi ja hirveän täyttä on. Jazzkadulla oli absurdi tunnelma, kun joissain teltoissa tanssittiin Macarenaa tai Dingoa.

Uusi sisäkonserttipaikka Otava Factory jäi katsastamatta. Ehkä ensi vuonna sitten.

Täällä Kirjurinluodossa parhaimmat bileet tarjosi Santana, mikä ei liene yllätys. Paikallahan oli yli 30 000 tanssivaa ihmistä. Kuten joku osuvasti totesi, Santanan esiintyminen ei oikeastaan ollut edes konsertti, vaan isot bailut.

Hyvä meno oli myös eilen funkanneella Tower of Powerilla, mutta sade kasteli tanssijalat. Sen jälkeen esiintynyt Shaggy ratsastikin auringolla ja ties millä, ja sai yleisön pomppimaan.

Puhtaalla taidolla ovat vakuuttaneet muun muassa Return to Forever ja perjantainen laulaja-basisti Esperanza Spalding, joka oli sitä paitsi hyvin sympaattinen.

Erikoisin esiintyjä oli varmaan intialainen kansanmusiikkiryhmä Jaipur Maharaja Brass Band, jonka yksi jäsen latoi päänsä päälle laseista tornin ja siihen vielä vesiruukun. Sen jälkeen hän meni piikkimatolle seisomaan.

Seuraavaksi omituisin näky täällä Porissa on ollut kebabia syövä siili. Mutta sitäkään en valitettavasti nähnyt itse.

Niin, ensi vuonna taas.

Pori Jazz: Outo lopun alku

Sunnuntai, Heinäkuu 20th, 2008

Kovimmat bileet taitavat olla takana. Kirjurinluodon penkit näyttävät siltä, että niille on sattumalta eksynyt muutama ohikulkija.

Sunnuntain ohjelma on hieman omituinen kokonaisuus.

Parhaillaan lavalla on suomalainen soul-herkistelijä Ves Rain, jonka musiikki on varsin pliisua ja hävyttömän siirappista mutta jolla on silti takanaan 9-henkinen yhtye, taustalaulajat ja kornit tanssijat. Äskeiseen kappaleeseen tuli mukaan myös Jippu, joka vei pateettisuuden toiselle tasolle.

Musiikillisesti seuraavalle tasolle siirrytään vasta seuraavan esityksen aikana, mutta kerralla yhdeksän askelmaa – ainakin, jos odotukset toteutuvat. Amerikkalaisella SF Jazz Collectivella pitäisi riittää taitoa ja tulkintakykyä. Vuonna 2004 perustettu yhtye vaihtaa joka vuosi muutaman solistin ja koko ohjelmistonsa, kooten yhteen modernin jazzin mestareita ja omia sävellyksiä.

Sitten siirrytään souliin, josta vastaa monimutkaisen kuuloinen kokoonpano Staz Records Soul Revue feat. William Bell & N’Dambi. Ja viimeisenä on rock-soul-blues-country-gospel-yhtye Little Feat.

Sitten se on siinä. Illalla on vielä muutama klubikeikka, vakiokasvo Ted Curson töräyttää viimeiset nuotit, mutta Porin poistumistiet alkavat olla täynnä.

Kaustisen kansanmusiikki: Se loppui nyt

Sunnuntai, Heinäkuu 20th, 2008

Viiden päivän festarirupeama on nyt ohi. Kaustisen kirkossa alkaa tosin vielä kello 12 Kaustislainen messu, perinteinen juhlien päätös. Silloin olen kuitenkin jo junassa matkalla kotiin. Korvissa soivat (more…)