Suosikkielokuva kuvalevynä on aina hyvä joululahjaidea. Poimittaessa suomalaisia dvd-klassikkovalioita 2010 nousee esiin vuotena, jolloin blu-ray yleistyi, Hayao Miyazakin kaikki animaatiot saatiin suomeksi dvd:lle ja Risto Orkon johtaman Suomi-Filmin tuotantoa alettiin julkaista ensi kertaa kuvalevyllä.
Lue koko artikkeli »
Parasta pukin konttiin
Antti Alanen | Julkaistu 5. 12. 2010 22:48Rivilotta
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:09
RIVILOTTA / Frontlotta. Suomi 1943. T: Puolustusvoimat. O+KS: Turo Kartto (†). KU: Kalle Peronkoski, Felix Forsman. M: Jussi Blomstedt (= Jussi Jalas). Ä: Pertti Kuusela. LE: Felix Forsman. Selostus: Irma Seikkula, L.H. von Willebrand, Veikko Itkonen. Mustavalkoinen, 1,33:1, 37 min
Lisäelokuvat:
- Lottien valistus- ja leiripäiviltä Tuusulan Päällystökoululla (1927). Värisävytetty mykkäelokuva. 6 min
- Lottakurssi Ravanissa (1930). Värisävytetty mykkäelokuva. Musiikki ja välitekstit lisätty 2010. 3 min
- Lottapäivät Helsingissä (1931). Värisävytetty mykkäelokuva. Musiikki ja välitekstit lisätty 2010. 4 min
- Lottapäivät Porissa (1935). Mykkäelokuva. Välitekstit lisätty 2010. 6 min
- Suomi-Filmin uutiskuvia 5/40 (1940) 9 min
- Syvärannan lottaopisto (1942) 6 min
- Lottatyttö (1944) 14 min
Liitevihko.
Yht. 80 min.
Ei tekstityksiä.
Dvd:n toimittajat: Ilkka Kippola ja Tommi Partanen. Asiantuntija: Maria Andersin. Videoteknikko: Jarmo Nyman. Filmisiirrot: Jarni Susiluoto. Ulkoasu: Mikko Kuutti.
Finnkino (KAVA ja Lottamuseo) 3.12.2010
Jääviys: työpaikkani on KAVA, mutta en ole osallistunut dvd:n tekoon.
Finnkino on yhdessä KAVA:n kanssa julkaissut useita dvd-levyllisiä talvisodan ja jatkosodan katsauksia. Rivilotta-dvd täydentää niitä oleellisesti. Ilman lottia sodista ei olisi selvitty, ja heidän panoksensa oli välttämätön monella sektorilla. Erinomainen pääelokuva kuvaa lottien työtä ilmatorjunnassa, viestintäkeskuksissa, koodaajina, postissa, muonituksessa, kanttiineissa, soppatykkien äärellä, sikaloiden pitäjinä, hevosten hoitajina, ja niin edelleen. Kaikki, mitä yhteiskunnalliseen elämään kuuluu, oli järjestettävä sodan oloissa toisin. Dokumenttielokuvaa ei liene tässä laajuudessa yleisesti nähty sitten sotavuosien. Viime vuonna Orionin lottasarjassamme saimme siitä esittääksemme 17-minuuttisen otteen.
Lotta Svärd (1920-1944) perustettiin suojeluskuntien yhteyteen, mutta talvisodasta alkaen se sai yleispätevän, luokkarajat ylittävän luonteen. Järjestön hakaristitunnus on vuodelta 1921, eikä sillä ollut yhteyttä Saksan kansallissosialistisen puolueen tunnukseen, jonka suunnitteli vuonna 1919 Adolf Hitler. Levyn seitsemän lyhytelokuvaa dokumentoivat kiehtovasti Lotta Svärdin vaiheita sen toiminnan kolmella vuosikymmenellä. Tätä julkaisua varten mykkäelokuvat on toimitettu oikealle nopeudelle, ne nähdään värisävytettyinä, ja niihin on toimitettu välitekstejä ja musiikkiraitoja.
Suomen suojeluskuntajärjestö (1926)
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:08
SUOMEN SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖ / Finlands skyddskårsorganisation. Suomi 1926. T: Suojeluskuntain Yleisesikunta. T: Aarno Karimo. KU: Anton Podworsky. Mykkäelokuva, värisävytetty, 1,33:1, välitekstit suomeksi / på svenska, 105 min
Lisäelokuvat:
- Ausbildung der Weissen Gardisten / Valkokaartilaisten koulutus 1918. Saksa 1918. Mykkäelokuva, värisävytetty, deutsche Zwischentitel, 4 min
- Yksittäis- ja ryhmän taistelukoulutus (1925). Mykkäelokuva, värisävytetty. 58 min
- Suojeluskuntamanööverit ja hyökkäysvaununäytös (1920-luvulta). Mykkäelokuva, mustavalkoinen. 9 min
- Sotaharjoitukset Kannaksella v. 1939 (1939). Mykkäelokuva, mustavalkoinen. Uusi, vuonna 2010 leikattu lyhennetty versio alun perin tunnin mittaisesta raakamateriaalista. 10 min
Yht. 184 min
Toimittajat: Jani Jäderholm, Ilkka Kippola ja Tommi Partanen. Videoteknikko: Jarmo Nyman. Filmisiirrot: Keijo Mäkinen, Jarni Susiluoto. Ulkoasu: Mikko Kuutti. Kiitos: Sotamuseo.
Finnkino (KAVA) 3.12.2010
Jääviys: työpaikkani on KAVA, mutta en ole osallistunut dvd:n tekoon.
KAVA:n kattavien talvisodan ja jatkosodan katsausten dvd-kokoelmien jatkoksi on koottu niitäkin harvinaisemmista aineistoista Rivilotta- ja Suomen suojeluskuntajärjestö -dvd:t. Suomen suojeluskuntajärjestö oli vuosina 1918–1944 toiminut maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin välirauhansopimuksen nojalla. Sen lähtökohtana olivat vuoden 1918 valkoisen armeijan keskeisenä osana toimineet suojeluskunnat, ja nämä vapaaehtoiset järjestöt virallistettiin myöhemmin samana vuonna. Elokuvatoiminta oli järjestöjen toiminnassa aktiivista, ja lähinnä kyseessä olivat sisäiseen käyttöön tarkoitetut elokuvat. Niistä koottiin myös pitkiä elokuvia, joista korkeimman profiilin sai vuoden 1926 Suomen suojeluskuntajärjestö. Sitä esitettiin elokuvateattereissa ainakin Mikkelissä ja Oulussa, siitä tehtiin englannin- ja ranskankielisillä teksteillä varustetut laitokset, ja sitä näytettiin myös Pohjoismaissa, Latviassa ja Liettuassa. Helsinkiläisissä elokuvateattereissa sitä ei esitetty. Merkittävä historiallinen harvinaisuus on dvd-masteroitu värisävytetystä esityskopiosta. Se alkaa kansallismaisemilla (Imatran koski, Koli, Punkaharju, Olavinlinna), ja sitten edetään esittelemään järjestön toimintaa. Mukana ovat kesäleirit, pioneerityöt, talvileirit, taisteluharjoitukset ja urheilukilpailut. Kohokohtana on paraati Senaatintorilla, missä joukkoja tervehtivät presidentti Relander ja Ruotsin kuningas Kustaa V. Loppupuolella on vielä hälytysharjoitus.
Yhtä mielenkiintoista aineistoa on lisämateriaaleissa. Vuoden 1918 saksalainen dokumenttielokuva kuvaa valkokaartilaisten koulutusta. Mukana on tunnin mittainen taistelukoulutusdokumentti. Elokuussa 1939 Viipurin ympäristössä pidetyistä suurista sotaharjoituksista kuvattiin tunnin verran filmiä, joista on tätä julkaisua varten editoitu kymmenen minuutin tiivistelmä. Joukot tarkastaa Mannerheim. Vaikuttavassa loppukuvassa suuri kuormalautta liikkuu Vuoksella.
Nämä elokuvat ovat tietenkin propagandaa, ja nykypäivän katsojalle ne ovat metadokumentteja juuri aikansa tarkoituksia julistavassa propagandistisuudessaan.
Levy on kokonaisuudessaan mykkä, ja suosittelen soittamaan sitä katsellessa sopivaa musiikkia omista levykokoelmista, tyyliin ”Vilppulan urhojen muistolle”, ”Kuularuiskulaulu”, ”Iso Antti tuli Härmästä päin, lauloi tullessaan huh hah hei näin”, ”Kuullos pyhä vala” ja ”Muistoja Pohjolasta”.
The Sound of Music 45-v-juhlajulkaisu (3 levyä, blu-ray ja dvd)
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:07
THE SOUND OF MUSIC / The Sound of Music (The Sound of Music). USA © 1965 Argyle Enterprises, Inc. / Twentieth Century-Fox Film Corporation. T+O: Robert Wise. KS: Ernest Lehman – Richard Rodgersin ja Oscar Hammerstein II:n musikaalista (libretto: Howard Lindsay, Russel Crouse) (1959) – Maria von Trappin omaelämäkerrasta Laulava Trappin perhe (The Story of the Trapp Family Singers, 1949), suom. Anna-Liisa Laine / WSOY (1970). ”The Sound Of Music”, ”Do-Re-Mi”, ”My Favorite Things”, ”Maria”, ”Sixteen Going On Seventeen”, ”The Lonely Goatherd”, ”Edelweiss”, ”So Long, Farewell”, ”Climb Ev’ry Mountain”, ”Something Good”. KU: Ted D. McCord – Todd-AO. LA: Boris Leven. PU: Dorothy Jeakins. Ehostus: Ben Nye. Ä: Bernard Freericks, Murray Spivack. LE: William Reynolds. KP: Itävalta. N: Julie Andrews (Maria), Christopher Plummer (kapteeni von Trapp), Eleanor Parker (paronitar), Richard Haydn (Max Detweiler), Peggy Wood (abbedissa). Teräväpiirto 1080p, kuvasuhde 2,20:1, ääni 7.1 DTS HD MA, pääkuva 175 min
Bonus: – Your Favourite Things: An Interactive Celebration. – Music Machine Sing-Along. – Julie Andrewsin, Christopher Plummerin ja Robert Wisen kommenttiraidat. – Musical Stages: Creating The Sound of Music. – A City of Song. – Vintage Rodgers & Hammerstein and The Sound of Music programs. – The Sound of Music Tour: A Living Story.
Suom. tekstit / svenska texter.
FS Film 3.12.2010
The Sound of Musicin 40-vuotisjuhlajulkaisu perustui fotokemiallisesti restauroituun loistomasteriin, ja mukana oli erinomaiset lisäaineistot. Tuore juhlalaitos on päivitetty teräväpiirtoaikakauteen, ja hienoja ekstroja on roppakaupalla lisätty. Kyseessä on combojulkaisu, jolla on sekä blu-ray että dvd. The Sound of Musicin voisi olettaa olevan imelää, mahdotonta Broadway- ja Hollywood-puppua. Vaikka se on mahtituotettu mammuttimusikaali, sen ytimessä on emotionaalinen vakaumus, viesti rakkauden ja musiikin voimasta ylittää kaikki vaikeudet, olipa kyseessä äidin kuolema, yksinäisyys, sopeutumattomuus nunnaelämään tai natsismin varjo. Tuo voima on läpäisevä teema noin kymmenessä ikivihreäksi muuttuneessa laulussa. Ehkä tällaisista syistä The Sound of Musicia esitetään jatkuvasti ja se lienee kaikkien aikojen suosituin musikaali. Ja ehkä noista syistä elokuvasta julkaistaan viiden vuoden välein uusia juhlajulkaisuja.
Minkkiturkki
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:06
MINKKITURKKI / Minkpälsen. Suomi 1961. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O+KS: Aarne Tarkas. KU: Olavi Tuomi. LA: Aarre Koivisto. Turkikset: Kirjokangas. M: Osmo Lindeman. Ä: Harald Koivikko. LE: Armas Vallasvuo. N: Kaarlo Halttunen (Evert, Vanhuuseläkelaitoksen pääjohtaja), Hillevi Lagerstam (tarkastajan vaimo), Tommi Rinne (Vanhuuseläkelaitoksen tarkastaja), Leni Katajakoski (Irma, pääjohtajan sihteeri), Veikko Linna (Kalle, hallitussihteeri), Toivo Lahti (Ville, kanslianeuvos), Vuokko Docktare (Pia), Matti Ranin (opiskelija), Pentti Irjala (Irman isä), Toivo Mäkelä, Pirkko Mannola, Risto Mäkelä, Leo Jokela, Siiri Angerkoski, Elina Salo, Liana Kaarina, Esko Salminen. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 87 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Finnkino (SF) 3.12.2010
Minkkiturkki on julkaistu dvd:llä aikaisemmin kahden elokuvan levyllä Vihdoinkin hääyö / Minkkiturkki (Finnkino 15.8.2006) ja boksissa SF-elokuvaklassikot 14 (Finnkino 22.8.2008).
Aarne Tarkaksella oli 1960-luvun alussa Suomen ennätysvauhti elokuvaohjaajana. Uusia elokuvia valmistui liukuhihnalta viisi vuodessa. Minkkiturkki perustuu elokuvan historiassa Querschnitt-rakenteena tai omistajaa vaihtavan esineen tai eläimen tarinana tunnettuun konseptiin. Arthur Schnitzlerin Lemmenkarusellin ja Leo Tolstoin Väärän kupongin filmatisoinnit, Julien Duvivierin Tanssiaiskortti, Helmut Käutnerin In jenen Tagen ja Robert Bressonin Balthazar ovat siitä eräitä esimerkkejä. Tarkaksen farssi tuo idealtaan mieleen Max Ophulsin filmatisoinnit Lemmenkarusellista ja Salaperäisistä korvarenkaista. Toteutus ei ole valitettavasti samaa luokkaa. Omistajaa vaihtavan minkkiturkin tarina paljastaa kyynisesti tarinan kaikkien osapuolten valehtelevan ja pettävän toisiaan. Niin voi olla asianlaita Ophulsinkin tarinoissa, mutta pintaa syvemmältä Ophulsilla paljastuu varsinainen anti, syvä hellyys ja myötätunto yksinäisyyden ja vierauden kohtaavia henkilöitä kohtaan. Tarkaksen elokuvassa mitään syvyyttä ei valitettavasti ole, vaikka elokuva vilisee hyviä näyttelijöitä usein lyhyissäkin rooleissa. SF-tuotanto on ammattimainen, ja dvd-masterointi tasoltaan vaihteleva, yleensä kohtalainen.
Lumisten metsien tyttö
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:05
”Don’t stand so close to me.”
LUMISTEN METSIEN TYTTÖ / Flickan från vita skogen. Suomi 1960. Valmistusvuosi 1956. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: William Markus. KS: Walentin Chorell. KU: Pentti Unho. B-kuvaaja: Olavi Tuomi. LA: Aarre Koivisto. Ehostus: Olavi Suominen. Hiukset: Fanny Cederberg. M: Ahti Sonninen. Ä: Taisto Lindegren. LE: Elmer Lahti. N: Matti Oravisto (Markus Reinman), Anneli Sauli (Tarja Mäenpää), Åke Lindman (Jukka), Arvo Kuusla (opettaja Vellanus), Heimo Lepistö (Mäenpää), Annikki Linnoila (Mäenpään emäntä), Eila Pehkonen (rouva Salkin), Oiva Sala (kauppias Salkin), Aino-Inkeri Notkola (Markuksen äiti), Mai-Brit Heljo (Constance). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 82 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Finnkino (SF) 3.12.2010
Lumisten metsien tyttö on julkaistu dvd:llä aikaisemmin kahden elokuvan levyllä Verta käsissämme / Lumisten metsien tyttö ja boksissa SF-elokuvaklassikot 11 (Finnkino 2008).
William Markus oli lahjakas ja mielenkiintoinen taiteilija, joka sai liian vähän tilaisuuksia toteuttaa kykyjään korkeatasoisissa elokuvahankkeissa. Hän paras elokuvansa oli Miriam (1957), joka perustui Walentin Chorellin romaaniin ja jonka nimiroolin tulkitsi Anneli Sauli. Jo sitä ennen, kevättalvella 1956, Markus oli kuvannut Lumisten metsien tytön, Chorellin käsikirjoituksesta ja Sauli siinäkin nimiosassa. Elettiin Suomen Filmiteollisuuden ylituotantokautta, ja sen seurauksena Lumisten metsien tytön ensiesitys viivästyi neljä vuotta. Elokuva ei ollut kuitenkaan kehno. 1900-luvun alkuun sijoittuva tarina kertoo ihanteellisesta helsinkiläisestä opettajasta Markus Reinmanista (Matti Oravisto), joka tulee Lapin köyhille nälkämaille, fiktiiviseen Hallavan erämaapitäjään. Hän joutuu jopa hankkimaan lapsille talvijalkineita, koska ilman niitä lapset eivät pääse tulemaan kouluun. 16-vuotias Tarja (Sauli) tulee koululle asumaan ja opettajan näkökulmasta käy ajankohtaiseksi Stingin ja The Policen laulussaan ikuistama ”älä tule niin lähelle” -tilanne. Kyläläisten vihamielisyys opettajaa kohtaan kasvaa niin, että jatkaminen käy mahdottomaksi. Tarina tuo mieleen neuvostoelokuvan suosiman aiheen, jonka kuuluisin tulkinta on Andrei Kontshalovskin Tshingiz Aitmatov -filmatisointi Ensimmäinen opettaja (1965). Näyttelijöistä Åke Lindman ylinäyttelee Tarjan kihlaamana mustasukkaisena Jukka-isäntänä. Ahti Sonnisen musiikki on voimakasta. Elokuvan ”Lappi” on kuvattu Etelä-Suomessa Vihdissä ja Lopella, mutta Pentti Unhon kuvausjälki on komeaa ja dvd-masterointi hienoa.
Niskavuoren naiset (vuoden 1958 filmatisointi)
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:04
NISKAVUOREN NAISET / Kvinnorna på Niskavuori. Suomi 1958. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Valentin Vaala. Taiteellinen neuvonantaja: Aleksandr Zarhi. KS: Usko Kemppi, Valentin Vaala – Hella Wuolijoen näytelmästä (1936). KU: Eino Heino – Sovcolor. LA: Oiva Hovi. M: Harry Bergström. LE: Armas Laurinen. N: Emma Väänänen (Loviisa, Niskavuoren vanha emäntä), Teija Sopanen (opettaja Ilona Ahlgren), Hilkka Helinä (Martta Niskavuori), Erkki Viljos (Aarne Niskavuori), Heikki Savolainen (Simolan isäntä), Leni Katajakoski (Anna-Liisa Niskavuori), Pia Hattara (Sandra Marjanen, ”Telefuuni-Sandra”), Elvi Saarnio (Serafiina Lundelin), Paavo Jännes (Fredrik, rovasti), Oiva Luhtala (opettaja Vainio), Kaarlo Halttunen (tohtori), Pentti Viljanen (apteekkari). Väri, 1,33:1, mono, 74 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 3.12.2010
Valentin Vaala oli ohjannut ensimmäisen Niskavuori-elokuvan, filmatisoinnin Hella Wuolijoen näytelmästä Niskavuoren naiset (1938). 20 vuotta myöhemmin hän ohjasi siitä uuden filmatisoinnin. Vaikka dramaturgia, repliikit ja moni kuvajärjestyskin on sama, paljon on muuttunut. Uusi filmatisointi kuvattiin väreissä, näyttelijät olivat uudet, ja mikä tärkeintä, näytelmä oli päivitetty kuvausaikaan. Viimeksimainittu muutos oli tuhoisa koko draaman vakuuttavuudelle, sillä se, mikä oli todellista vakavaa asiaa alkuperäisessä versiossa, ei ollut sitä enää maaseudun alkavan autioitumisen kynnyksellä. Loviisassa (1946) Emma Väänänen oli näytellyt pääosaa sellaisella voimalla, että tulosta voi pitää suomalaisen elokuvan hienoimpana roolitulkintana kautta aikojen. Niskavuoren naisten uudelleenfilmatisoinnin valtti on se, että Vaala sai siihen Väänäsen esittämään Niskavuoren vanhaa emäntää. Tulos on jälleen suurta näyttelijäntaidetta, ja vaikka muutkin näyttelijät tekevät kelpo työtä, Loviisan karismaattinen mutta hillityn vähäeleinen tulkinta on omaa luokkaansa, kuolematon ja ylivoimainen verrattuna Elsa Turakaisen samanaikaisiin Loviisa-rooleihin Edvin Laineen Niskavuori-elokuvissa. Elokuva kannattaa katsoa Väänäsen vuoksi.
Dvd:n kuvallinen laatu on vaatimaton. Se ei poikkea vhs-laadusta, ja lähtökohtana on ollut ilmeisesti väreiltään haalistunut esityskopio.
Koskenlaskijan morsian (vuoden 1937 filmatisointi)
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:03
KOSKENLASKIJAN MORSIAN / Forsfararens brud. Suomi 1937. TY: Suomi-Filmi. TJ: Matti Schreck. T: Risto Orko. O+LE: Valentin Vaala. KS: Tauno Tattari, Jukka Ahuva – Väinö Katajan romaanista (1914). KU: Theodor Luts. LA: Ossi Elstelä. M: Harry Bergström; ”Kohta linnut laulaa laaksoissa” es. Ansa Ikonen. LainaM: Vanha virsi 528 ”Ah, mik’ autuus ompi siellä Walituilla taivaassa”; Vestmanviikin balladi (”mikäpä se ymmyrkäistä ymmyrkäisemp’ on”); Vanha virsi 210 ”Joutukaa sielut”; ”Tukkilautta se hiljallensa” (trad.). Ä: Pertti Kuusela. KP: Mankalankosket (Iitti, Kymenlaakso), Meltaus (Rovaniemi), Kittilä. N: Jalmari Rinne (Nuottaniemen isäntä Iisakki), Ansa Ikonen (Nuottaniemen Hanna), Eino Heino (Nuottaniemen Niilo), Eino Jurkka (Paloniemen isäntä Heikki), Tauno Palo (Paloniemen Juhani), Anton Soini (Koskenalustan isäntä), Kaarlo Kytö (Koskenalustan Antti), Ossi Elstelä (saarnamies Kero-Pieti), Vilho Auvinen (Kulku-Matti), Elli Ylimaa (Nuottaniemen Maija), V. Lyytikäinen (Paksu-Olli), Axel Slangus (pomo Svensson). Mustavalkoinen, 1,33:1, 74 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 3.12.2010
Valentin Vaala oli vasta 27-vuotias ohjatessaan kymmenettä elokuvaansa, ensimmäistä vakavaa draamaansa Koskenlaskijan morsian. Tulenkantajien lemmikki, urbaanin ja lennokkaan suuntauksen perustaja suomalaisessa elokuvassa, näytti nyt otettaan Suomi-Filmin perinteisessä maalaisdraamassa. Elokuva alkaa kuvilla tukkisavotasta ja koskenlaskusta ja päättyy kuvaan uivista tukeista. Torniolaiskirjailija Väinö Katajan romaaniin perustuva elokuva kattaa yhden vuoden vaarallisen Korpikosken ympärille sijoittuvasta kylämiljööstä. Ahne ja häikäilemätön Heikki (Eino Jurkka) ei kaihda mitään keinoja saadakseen oman poikansa (Tauno Palo) vauraan naapuritalon isännäksi. Sen isäntä Iisakki (Jalmari Rinne) on aiheellisesti varuillaan, eikä hänen tyttärensä (Ansa Ikonen) piittaa kuin salskeasta tukkilaisesta Antista (Kaarlo Kytö). Muta saarnamies Kero-Pieti (Ossi Elstelä) saa vanhat isännät sovintoon. Elokuvan käännekohdat näytellään kahdessa dramaattisessa koskenlaskujaksossa. Ne ovat näyttäviä mutta eivät rytmisesti ja dynaamisesti aivan täysitehoisesti toteutettuja. Pakahduttavaa voimaa on herännäiskohtauksissa, joissa Vestmanviikin balladi kajahtaa unohtumattomasti. Lapin maisemat kuvasi mestarillisesti Theodor Luts, ja dvd-masterointi on pääasiassa hienoa. Kuvalliset kauneusvirheet johtunevat lähtömateriaalin tilasta.
Ohjaajana Jorma Nortimo: kokoelma 1
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:02
OHJAAJANA JORMA NORTIMO, KOKOELMA 1
- TAKKI JA LIIVIT POIS! (SF 1939) erillisjulkaisu 13.11.2009
- KYLÄRAITTIEN KUNINGAS (Fenno 1945) erillisjulkaisu 15.2.2008
- KUOLLUT MIES KUMMITTELEE (SF 1952) erillisjulkaisu 26.3.2004, SF-klassikot 1 -boksissa 20.10.2006
- LÄNNEN LOKARIN VELI (SF 1952) erillisjulkaisu 16.2.2007
Finnkino (SF ja Fenno) 3.12.2010
Veikko Huovisen tarinoita, kokoelma 2 (2-dvd)
Antti Alanen | Julkaistu 3. 12. 2010 21:01
VEIKKO HUOVISEN TARINOITA, KOKOELMA 2
- KONSTAN PYLKKERÖ 1-6 (tv-sarja, Pauli Virtanen, 1994) erillisjulkaisu (Suomiviihteen klassikot 5) 30.10.2009
- HAMSTERIT 1-3 (tv-sarja, Pauli Virtanen, 1982) erillisjulkaisu (Suomiviihteen klassikot 
13.11.2009
Finnkino (MTV3) 3.12.2010
