Archive for the ‘Yleinen’ Category

Becket

Torstai, Helmikuu 18th, 2010

20100116-becket.jpg

Becket / Becket (Becket). Iso-Britannia / USA (c) Becket 1964 by Paramount Film Service Limited. T: Hal Wallis. O: Peter Glenville. KS: Edward Anhalt – David Merrickin New York -sovituksesta – Jean Anouilhin näytelmästä Becket eli Jumalan kunnia (Becket ou l’honneur de Dieu, 1959). KU: Geoffrey Unsworth. LA: John Bryan. PU: Margaret Furse. M: Laurence Rosenthal. Ä: Winston Ryder. LE: Anne V. Coates. N: Richard Burton (lordikansleri, sittemmin Canterburyn arkkipiispa Thomas à Becket), Peter O’Toole (kuningas Henrik II), John Gielgud (Ranskan kuningas Ludvig VII), Gino Cervi (kardinaali Zambelli), Paolo Stoppa (piispa Alexander III), Donald Wolfit (piispa Folliot), David Weston (veli John), Martita Hunt (keisarinna Matilda), Pamela Brown (Eleonoora Akvitanialainen), Siân Phillips (Gwendolen), Felix Aylmer (Canterburyn arkkipiispa), Niall MacGinnis (paroni). Väri, anamorfinen 2,35:1, DD 5.1, 149 min
Restauroitu laitos (The Academy Film Archive, restoration funding provided by The Film Foundation, 2007).
Bonus: – Peter O’Toolen kommenttiraita. – Haastattelut: Anne V. Coates ja Laurence Rosenthal. – Arkistohaastattelu: Richard Burton. – Trailerit, kuvagalleria.
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 18.2.2010

Ranskalaisen Jean Anouilhin näytelmä Becket eli Jumalan kunnia on tullut tutuksi Suomenkin päänäyttämöillä. Näytelmän Broadway-esityksen ohjaaja Peter Glenville sai Paramount-yhtiöltä tehdäkseen myös mahtavan filmatisoinnin, jonka Suomen ensi-ilta oli Paramountin paraatiteatterissa Alohassa.

Draama sijoittuu 1100-luvun Englantiin, ja keskeinen jännite on kahden miehen, Becketin (Richard Burtonin) ja kuningas Henrik II:n (Peter O’Toole) välillä. Henrik nimittää hurjapäisen juomaveikon ja huliviliystävänsä Becketin Canterburyn arkkipiispaksi, mutta Becket muuttuukin ankaraksi kirkonmieheksi, joka puolustaa kirkon valtaa ja vastustaa Henrikin säätämiä Clarendonin perustuslakeja. Ristiriita on sovittamaton, ja ratkaisuksi jää murha.

1960-luvulla kuningas Henrik II:ta käsiteltiin myös näytelmässä ja elokuvassa Leijona talvella, jossa on paljon samoja historiallisia henkilöhahmoja. O’Toole näytteli siinä vanhaa Henrik II:ta, jonka kolme poikaa juonittelee jo vallanperimyksestä.

Becket on komea elokuva, jonka kaikki taiteilijat ovat alansa huippua, ja sekä Burton että häntäkin enemmän O’Toole ovat väkevimmässä vireessään. Peter Glenville on elokuvaohjaajana korkean laadun mies, jolta kuitenkin puuttuu pakottava, ainutlaatuinen kosketus.

Äskettäin restauroitu laitos on ilo silmälle myös dvd-formaatissa.

Sikolätti

Torstai, Helmikuu 18th, 2010

20100116-porcile.jpg

SIKOLÄTTI / Svinstian (Porcile). Italia / Ranska 1969. TY: Idi Cinematografica S.p.A. / I Film dell’Orso s.r.l. / I.N.D.I.E.F. S.p.A. / C.A.PA.C (Pariisi). T: Gian Vittorio Baldi. O+KS: Pier Paolo Pasolini. KU: Tonino Delli Colli, Armando Nannuzzi, Giuseppe Ruzzolini. M: Benedetto Ghighlia. LE: Nino Baragli. N: Ugo Tognazzi (Herdhitze), Alberto Lionello (herra Klotz), Margarita Lozano (rouva Klotz), Jean-Pierre Léaud (Julian Klotz), Pierre Clémenti (nuori kannibaali), Anne Wiazemsky (Ida), Marco Ferreri (Hans Günther), Franco Citti (kannibaali), Ninetto Davoli (Maracchione). Väri, 1,85:1, DD stereo, 94 min
Suom. tekstit PrimeText International / svenska texter.
Future Film 18.2.2010

Pier Paolo Pasolini ohjasi 1960-luvun lopulla antiikin tragedioita (Oidipus, Medeia) ja moderneja allegorioita (Teoreema, Sikolätti). Sikolätti ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi dvd:llä. Se kertoo kaksi tarinaa. Ensimmäisessä, aseista ja varusteista päätellen renessanssiaikana tapahtuvassa tarinassa, Etnan rinteillä harhaileva nuorukainen (Pierre Clémenti) ja hänen kohtaamansa konna (Franci Citti) ryhtyvät kannibaaleiksi. Toisessa Saksan 1960-luvun talousihmeen kokeneessa vauraassa porvarisperheessä harppua soittava, rullatuolilla kulkeva isä Klotz (Alberto Lionello) elättelee natsihaaveita kaverinsa Hans Güntherin (Marco Ferreri) tavoin. Perheen poika Julian (Jean-Pierre Léaud) vieraantuu ihmiskunnasta ja viihtyy parhaiten sikalassa. Samalla Klotz hieroo fuusiota kilpailijansa, tehtailija Herdhitzen (Ugo Tognazzi) kanssa. Julianin tyttöystävä, poliittisesti radikaali Ida (Anne Wiazemsky) pysyy kuviosta ulkopuolisena.

Tyylilaji on karikatyyri. Etnan rinteet ovat jylhää katsottavaa, mutta tämä asetelmallisen eriskummallinen elokuva ei ole ollut minusta koskaan järin antoisaa katsottavaa, eikä uusi katselu saanut minua muuttamaan kantaani.

Gwendoline – vaarojen valtiatar

Torstai, Helmikuu 18th, 2010

20100116-gwendoline.jpg

GWENDOLINE – VAAROJEN VALTIATAR / Gwendoline i farornas tempel (Gwendoline). Ranska 1984. T: Jean-Claude Fleury, Serge Laski. O+KS: Just Jaeckin – John Willien sarjakuvasta The Adventures of Sweet Gwendoline (1949-1958). KU: André Domage. Graphic designer: François Schuiten. LE: Michèle Boehm. N: Tawny Kitaen (Gwendoline), Brent Huff (Willard), Zabou Breitman (Beth), Bernadette Lafont (kuningatar), Jean Rougerie (D’Arcy). Väri, 2,35:1, DD stereo, 100 min
Ranskankielinen ja englanninkielinen versio.
Suom. tekstit PrimeText International / svenska texter.
Bonus: – Traileri. – Kuvagalleria. – Vaihtoehtoinen alku.
Future Film 18.2.2010.

Britti John Willie (1902-1962) on kuuluisa nimi fetisismin ja sidonnan maailmassa, monien näiden alojen käytäntöjen kehittäjä ja tunnetuksitekijä, Exotique- ja Bizarre -lehtien julkaisija. Sidonnan menetelmiä kuvittaakseen hän loi sarjakuvahahmon Gwendoline. Tuon hahmon pohjalla ranskalaisen pehmopornon puuhamies, Emmanuelle-elokuvien menestysohjaaja Just Jaeckin ohjasi eksoottisen mutta onnahtelevan elokuvansa.

Alussa Gwendoline saapuu rahtikontissa Kiinaan ja pelastuu uhkaavalta vaaralta onnensoturi Willardin (Brent Huff) ja tämän ranskalaisen kamarineidon (Zabou Breitman) avulla. Matkustaessaan viidakkoon pyydystämään harvinaista perhosta he löytävät kadonneen Yik-Yak -amatsonivaltakunnan, jonka kuningatarta esittää elokuvan paras näyttelijä Bernadette Lafont. Willardia tarvitaan siitospukiksi, minkä jälkeen mies on määrä teloittaa. Gwendoline on kuitenkin se, jonka kanssa Willard pääsee laittamaan viisaamman päänsä yhteen, jolloin tulivuori räjähtää ja Yik-Yak -valtio tuhoutuu.

Vaikka Tawny Kitaen on kaunis nainen ja elokuvassa on upeita Filippiinien maisemia, maineetonta teosta ei ole aihetta rehabilitoida. Dvd-masterointi on hieno, ja tarjolla on sekä ranskan- että englanninkielinen versio. Yhdysvalloissa Gwendolinea levitettiin aikoinaan leikattuna, mutta suomalaiselle dvd-versio lienee sama kuin se, mikä nähtiin tuoreeltaan elokuvateattereissakin.

Looney Tunes (box, 4-dvd)

Keskiviikko, Helmikuu 10th, 2010

20091127-looney-tunes-box-b.jpg20091127-looney-tunes-box-a.jpg
LOONEY TUNES (4-dvd box)
- Looney Tunes Vol. 1
- Looney Tunes Vol. 2
- Looney Tunes Vol. 3
- Looney Tunes Vol. 4
Väri, 1,33:1, mono.
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 27.1.2010

Warner Bros. -animaatioita vuosilta 1937-1943. Masterointi tässä Scanenter-koosteessa on heikkoa vhs-tasoa. Kannattaa etsiä käsiinsä aidot Warner Bros. -julkaisut.

Looney Tunes Vol. 4

Keskiviikko, Helmikuu 10th, 2010

20091127-looney-tunes-4.jpg

LOONEY TUNES VOL. 4. USA
- Ali Baban jäljillä (Ali-Baba Bound), 1940. Bob Clampett. Putte Possu
- Kadonneen jäniksen tapaus (Case of the Missing Hare), 1942. Chuck Jones. Väiski Vemmelsääri
- Kahden katin tarina (A Tale of Two Kitties), 1942. Bob Clampett. Tipi, Sylvesteri
- Hollywood huvittelee (Hollywood Steps Out), 1941. Tex Avery. Mustavalkoinen
- Jäniksen jäynää (The Wacky Wabbit), 1942. Bob Clampett. Väiski Vemmelsääri, Elmeri
- Putte veturinkuljettajana (Porky’s Railroad), 1937. Frank Tashlin. Putte Possu
- Jänis, joka tuli illalliselle (The Wabbit Who Came to Supper), 1942. Bob Clampett. Väiski Vemmelsääri, Elmeri
Väri, 1,33:1, mono, 54 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 27.1.2010

Arvio vrt. Looney Tunes Vol. 1 (Atlantic Film / Scanenter).

Looney Tunes Vol. 3

Keskiviikko, Helmikuu 10th, 2010

20091127-looney-tunes-3.jpg

LOONEY TUNES VOL. 3. USA
- Repen etelänmatka (Daffy’s Southern Exposure), 1942. Norm McCabe. Repe Sorsa
- Polkkapossut (Pigs in a Polka), 1943. Friz Freleng.
- Satuilua (Foney Fables), 1942. Friz Freleng
- Kultakuumetta (Gold Rush Daze), 1939. Ben Hardaway, Cal Dalton
- Kalterit ja raitapaita (Bars and Stripes Forever), 1939. Ben Hardaway, Cal Dalton
- Urheiluhullut (Sport Chumpions), 1941. Friz Freleng
- Ujo härkätaistelija (The Timid Toreador), 1940. Bob Clampett, Norm McCabe. Putte Possu
Väri, 1,33:1, mono, yht. 52 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 27.1.2010

Ks. arvio levystä Atlantic-Scanenter -levystä Looney Tunes Vol. 1.

Looney Tunes Vol. 2

Keskiviikko, Helmikuu 10th, 2010

20091127-looney-tunes-2.jpg

LOONEY TUNES VOL. 2. USA
- Hokkuspokkus (Prest-O Change-O), 1939. Chuck Jones. Väiski Vemmelsääri
- Sorsimista (To Duck… or Not to Duck), 1943. Chuck Jones. Repe Sorsa, Elmeri
- Äkkirikas Putte (Get Rich Quick Porky). 1938. Bob Clampett. Jussi Vuolas, Putte Possu
- Jenkkipoika Repe (Yankee Doodle Daffy). 1943. Friz Freleng. Repe Sorsa, Putte Possu
- Repe Sorsa ja dinosaurus (Daffy Duck and the Dinosaur). 1939. Chuck Jones. Repe Sorsa
- Korni konsertto (A Corny Concerto). 1943. Bob Clampett. Väiski Vemmelsääri, Repe Sorsa, Elmeri, Putte Possu
- Säveliä sydämestä (Notes to You). 1941. Friz Freleng. Putte Possu
Väri, 1,33:1, mono, yht. 52 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 27.1.2010

Katso kommentteja Atlantic Film (Scanenter) -levystä Looney Tunes Vol. 1.

Looney Tunes Vol. 1

Keskiviikko, Helmikuu 10th, 2010

20091127-looney-tunes-1.jpg

LOONEY TUNES VOL. 1. USA
- Kaino houkutuslintu (A Coy Decoy), 1941, Robert Clampett. Repe Sorsa, Putte Possu. Mustavalkoinen
- Tohvelisorsa (The Henpecked Duck), 1941. Robert Clampett. Repe Sorsa, Putte Possu. Mustavalkoinen
- Jäniksen jäynää (The Wacky Wabbit), 1942. Robert Clampett. Väiski Vemmelsääri, Elmeri. Väri
- Tiu tau Turre (Ding Dog Daddy). 1942. Friz Freleng. Väri
- Ketturalli (Fox Pop). 1942. Chuck Jones. Väri
- Sulle voisin linnan mä rakentaa (Have You Got Any Castles). 1938. Frank Tashlin. Väri
- Neuvokas Robin Hood (Robin Hood Makes Good). 1939. Chuck Jones. Väri
1,33:1, mono, yht. 52 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 27.1.2010

Warner Bros. -animaatioita on ilmestynyt Warnerilta itseltään upeina julkaisuina. Tässä Scanenter-sarjassa taso on rupsahtanutta, ja masteroinnit ovat heikkoa vhs-tasoa, mutta itse elokuvat ovat parhaiden lahjakkuuksien työtä. Vaikka otsikkona on Looney Tunes, mukana on yhtä lailla Merrie Melodies -sarjaa.

Taras Bulba

Torstai, Helmikuu 4th, 2010

20100116-taras-bulba.jpg

TARAS BULBA / I djävulens tjänst (Taras Bulba). Jugoslavia / USA (c) 1962 Hecht-Curtleigh Productions. T: Harold Hecht. O: J. Lee Thompson. KS: Waldo Salt, Karl Tunberg – Nikolai Gogolin kertomuksesta (1835). KU: Joseph MacDonald. LA: Edward Carrere. PU: Norma Koch. M: Franz Waxman. N: Tony Curtis (Andrei Bulba), Yul Brynner (Taras Bulba), Christine Kaufmann (Natalia Dubrova), Sam Wanamaker (Filipenko), Brad Dexter (Shilo), Guy Rolfe (ruhtinas Grigori), Perry Lopez (Ostap Bulba), George Macready (kuvernööri), Ilka Windish (Sofia Bulba), Vladimir Sokoloff (vanha Stepan), Daniel Ocko (Ivan Mykola), Vladimir Irman (Grisha Kubenko). Väri, anamorfinen 2,35:1, DD mono, 119 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 4.2.2010

Nikolai Gogolin kertomus Taras Bulba oli Ernest Hemingwayn mielestä yksi kaikkien aikojen parhaista kymmenestä kirjasta. Se oli myös Aleksandr Pushkinin rinnalla venäläisen kirjallisuuden suurten sukupolvien innoittajia ja esikuvia. Tarina sijoittuu 1500-luvulle, kun puolalaiset asettuvat pysäyttämään osmannien (turkkilaisten) hyökkäyksen Ukrainan aroilla. Kasakat antavat osmanneille ratkaisevan iskun, jonka jälkeen puolalaiset kääntyvätkin kasakoita vastaan ja ottavat vallan. Taras Bulban johdolla kasakat taistelevat sekä puolalaisia että osmanneja vastaan monimutkaisessa juonessa.

Harold Hechtin tuottaman ja J. Lee Thompsonin ohjaaman elokuvan romanttinen tulkinta on toteutettu isolla budjella ja alkuperäisen kertomuksen tylyä iskevyyttä pehmentäen. Käsikirjoituksesta poistettiin myös Gogolin kertomuksen vastenmielisin piirre, juutalaisvainon puolustus antisemitistisine karikatyyreineen. Gogolilta peräisin olevaa puolalaisen ruhtinatar Natalian (Christine Kaufmann) ja Andrei Bulban (Tony Curtis) rakkaustarinaa on korostettu. Näyttelijöiden henkilökemia oli ilmeisesti kohdallaan, sillä Curtis otti avioeron vaimostaan Janet Leighistä, Curtis ja Kaufmann menivät naimisiin elokuvan valmistuttua ja saivat kaksi tytärtä. Curtis ei kuitenkaan ole habitukseltaan uskottava kasakka, toisin kuin rooliin alun perin ajateltu Burt Lancaster olisi ollut.

Elokuvan vahvuuksiin kuuluu Yul Brynnerin uljas pääosasuoritus. Brynner on ulkonäöltään ja asenteeltaan vakuuttava Taras Bulba.

Franz Waxmanin alkuperäismusiikki, jossa on hyödynnetty ukrainalaisia kansanlauluja, sai kiitosta. Bernard Herrmann kiitti sitä sanomalla sen olevan ”the score of a lifetime”.

Elokuva julkaistiin kansainvälisesti dvd:llä ensi kertaa vuonna 2008. Kuvallisesti eeppisen mahtavaa elokuvaa kelpaa katsella, vaikka masterointi ei ole aivan ehdotonta priimaa. Taras Bulba ansaitsisi teräväpiirtomasteroinnin, koska siinä on huikeita kaukokuvia suurtaisteluista, jotka on toteutettu ilman trikkikuvia. Esimerkiksi Dubnon piiritys ja sitä seuraava viimeinen taistelu ovat järisyttäviä eeppisiä jaksoja.

Viva Maria!

Keskiviikko, Tammikuu 20th, 2010

2010.01.16.-Viva-Maria

VIVA MARIA! / Viva Maria! (Viva Maria!). Ranska / Italia 1965. TY: Nouvelles Éditions de Films, Les Productions Artistes Associés, Vides Cinematografica. T: Oscar Dancigers. O: Louis Malle. KS: Louis Malle, Jean-Claude Carrière. KU: Henri Decaë. LA: Bernard Evein. M: Georges Delerue. LE: Suzanne Baron, Kenout Peltier. N: Brigitte Bardot (Maria I), Jeanne Moreau (Maria II), George Hamilton (Flores), Paulette Dubost (Madame Diogène), Claudio Brook (Suuri Rodolfo). Väri, 2,35:1, DD stereo, 112 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 20.1.2010

Ohjattuaan vakavimman ja ehkä parhaan elokuvansa Virvatuli Louis Malle otti seuraavaksi tehdäkseen kevyttä viihdettä kahden hienon tähden kanssa. Jeanne Moreaulle Malle oli ohjannut tähden ensimmäiset vakavat suuret pääroolielokuvat Yö kuuluu rakkaudelle ja Hissillä mestauslavalle. Brigitte Bardot’n kanssa Malle oli ohjannut näyttelijän vakavimman elokuvan Yksityiselämä

Budjetti on suuri, tuotanto moitteeton, tekijät parhaita, ja on mukavaa nähdä Jean Renoirin 1930-luvun tähti Paulette Dubost (Pelin säännöt, jne.) hyväntuulisessa roolissa. Valitettavasti elokuva onnahtelee tyylirikkoisesti.

Kaksi Mariaa kohtaa toisensa Meksikossa vaudeville-esiintyjinä, jotka tempautuvat mukaan sosialistisen vallankumouksen pyörteisiin. Parasta elokuvassa on naisten humoristisen haparoiva ensiesiintyminen teatterin lavalla. Komedian taju on moitteeton ja yhteispeli hauskaa tavalla, jota voi verrata Marilyn Monroehin ja Jane Russelliin elokuvassa Herrat pitävät vaaleaverisistä. Tyyli muuttuu täysin loppua kohden, kun elokuvan pisin osuus käsittelee vallankumouksellisia vaiheita, edelleen komedialliseen tyyliin. Mariat joutuvat jopa myöhemmän ajan inkvisition kouriin, mutta arvaamattomia kidutuslaitteita ei ole aikoihin käytetty.