Archive for the ‘Volanen Eeva-Kaarina’ Category

Synnin jäljet

Perjantai, Syyskuu 24th, 2010

2010.09.25.-Synnin-jaljet

SYNNIN JÄLJET / Synden lockar och straffar. Suomi 1946. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O+KS+LA+LE: Hannu Leminen. KU: Kalle Peronkoski (suomenkielinen versio). M: Harry Bergström. Ä: Kurt Vilja. N  (suomenkielinen versio): Eeva-Kaarina Volanen (Tuula Heino, sairaanhoitajataroppilas), Rauha Rentola (Mirja Kallio, ”Mirri”, sairaanhoitajataroppilas), Ghedi Lönnberg (Aino Lahti, sairaanhoitajataroppilas), Salli Karuna (Viivi Rask, ”Tantta”, oppilaskodin johtajatar), Siiri Angerkoski (Elli, oppilaskodin siivoojatar), Kaija Suonio (Laura Eskelinen, kurssin johtajatar), Aino Lohikoski (metsätyömiehen vaimo), Tapio Rautavaara (muusikko Ragnar Ekholm), Yrjö Tuominen (professori Kustaa Åhman), Tauno Majuri (tohtori Eero Jokimo), Olavi Reimas (tohtori Jokinen). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 77 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 24.9.2010

Sukupuolitaudeista tuli suuri yhteiskunnallinen ongelma toisen maailmansodan jälkeen, kun hirvittäviä väestömenetyksiä kokeneet suomalaiset noudattivat Raamatun käskyä ”lisääntykää ja täyttäkää maa” ja purkivat paineita muutenkin.

Sukupuolitautien Valistamisyhdistyksen kanssa valmistettu Synnin jäljet oli kolmas lyhyen ajan sisällä valmistunut ”kuppaelokuva”. Sitä ennen olivat valmistuneet Rakkautensa uhri (1945) ja Nuoruus sumussa (1946). Hannu Leminen otti päähenkilöikseen kolme sairaanhoitajataropiskelijaa. Eeva-Kaarina Volanen ja Ghedi Lönnberg saivat kiitetyt elokuvadebyyttinsä näissä rooleissa. Rempseää Mirriä esittävä Rauha Rentola oli heitä vain muutaman vuoden vanhempi mutta elokuvanäyttelijänä jo veteraani. Tapio Rautavaara näytteli mieleenpainuvasti syfiliksen toiseen vaiheeseen edennyttä muusikkoa, joka joutuu näkönsä vaarantuessa käyttämään mustia laseja. Elokuvassa on myös sairaanhoitajaopiskeluun liittyen suoranaisia luentokohtauksia järkyttävine dokumentaarisine kuvineen.

Elokuvassa on kömmähtelyä, mutta Lemisen vakaumuksellisen otteen ja sydämellisen näyttelijäohjauksen ansiosta sitä kestää kuitenkin katsoa. Kuvallinen laatu on kohtalaista, jonkin verran vaihtelevaa.

Posted in Angerkoski Siiri, Bergström Harry, Karuna Salli, Leminen Hannu, Lohikoski Aino, Lönnberg Ghedi, Majuri Tauno, Peronkoski Kalle, Rautavaara Tapio, Reimas Olavi, Rentola Rauha, Suonio Kaija, Särkkä Toivo, Tuominen Yrjö, Vilja Kurt, Volanen Eeva-Kaarina | No Comments »

Musta rakkaus

Perjantai, Elokuu 20th, 2010

2010.08.07.-Musta-rakkaus

MUSTA RAKKAUS / Mörk kärlek. Suomi 1957. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Edvin Laine. Apulaisohjaaja: Åke Lindman. KS: Juha Nevalainen – Väinö Linnan romaanista (1948). KU: Marius Raichi. LA: Aarre Koivisto. Ä: Björn Korander. M: Heikki Aaltoila. KP: Tampere. N: Eeva-Kaarina Volanen (Marjatta Tuula Anneli Salmela), Jussi Jurkka (Pauli Haantie), Edvin Laine (Arttu Salmela), Veikko Sinisalo (Unto Eskola), Elsa Turakainen (Saariska), Eero Roine (Vaarilan Alpre), Sirkka Lehto (Kirsti), Aku Korhonen (lääkäri), Nestori Sarri (humalainen ohikulkija), Aarne Laine (harjatehtailija Evert Haantie, Paulin setä), Kristian Nevalainen (Martti, Saariskan poika). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 95 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 20.8.2010

Tuntemattoman sotilaan suosion vanavedessä otettiin T.J. Särkän Suomen Filmiteollisuus -yhtiöllä filmattavaksi myös Väinö Linnan aikaisempi teos, hänen toinen romaaninsa Musta rakkaus. Dostojevskin ja Strindbergin innoittama, vuonna 1948 ilmestynyt tarina oli nimeään myöten myös ajanhenkistä film noir -aineistoa, ja se olisi saattanut olla tuoreeltaan omiaan filmattavaksi myös vaikkapa nuorelle Ingmar Bergmanille. Mutta vaikka kyseessä on SF-laatutuotanto, jarruttaa elokuvan puhkeamista täyteen eloisuuteen ohjaaja Edvin Laineen karhumainen kankeus ja taipumus ylilyönteihin. Karkeimpia ovat nytkin Laineen visio- ja harhanäkyjaksot. Poissa on Tuntemattoman sotilaan lennokas vinjettityyli, joka ei psykologiseen tragediaan sopisikaan.

Elokuvassa on ansioita. Ulkokuvat on otettu Tampereen aidoilla tapahtumapaikoilla Linnan itsensä neuvoja seuratellen. Kuvilla sittemmin suurimmaksi osaksi hävitetystä Amurin vanhasta työläiskaupunginosasta ja toimintansa Tampereella lopettaneista Finlaysonin tehtaista on dokumentaarista arvoa. Marius Raichin kuvaus on ensiluokkaista, ja dvd-masterointi on pääasiassa miellyttävää katsottavaa. Eeva-Kaarina Volanen tarjoaa hienostuneen tulkinnan Marjattana, ja Veikko Sinisalossa on villiä alkuvoimaa.

Edvin Laineen jäyhä tamperelainen yksinhuoltaja-työmies ja Jussi Jurkan sairaalloisen huonon itseluottamuksen omaava teekkari ovat raskaan teatraalisia ja liioiteltuja roolihahmoja, joiden painosta koko Musta rakkaus menettää tasapainonsa ja aitoutensa.

Posted in Aaltoila Heikki, Jurkka Jussi, Koivisto Aarre, Korander Björn, Korhonen Aku, Laine Aarne, Laine Edvin, Lindman Åke, Linna Väinö, Nevalainen Juha, Raichi Marius, Roine Eero, Sinisalo Veikko, Särkkä Toivo, Turakainen Elsa, Volanen Eeva-Kaarina | No Comments »

Kesäillan valssi

Perjantai, Toukokuu 21st, 2010

2010.05.14.-Kesaillan-valssi

KESÄILLAN VALSSI / I sommarkvällen. Suomi 1951. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Hannu Leminen. Ohjaajan apulainen: Maunu Kurkvaara. KS: Hannu Leminen, Usko Kemppi. KU: Marius Raichi. LA: Ville Hänninen. PU: Bure Litonius. M: Oskar Merikanto, sov. Martti Similä. ”Kesäillan valssi”, ”Kevätlinnuille etelässä”, ”Kun päivä paistaa”, ”Idylli”, ”Miksi laulan”, ”Annina”, ”Kas oksa värähtää”, ”Merellä”, ”Onnelliset”, ”Romanssi oopperasta Pohjan neiti”, ”Laula tyttö”, ”Sampan balladi”, ”Kullan murunen”, ”Vallinkorvan laulu”, ”Oi muistatko vielä sen virren”. Ä: Harald Koivikko. LE: Armas Laurinen. N: Eeva-Kaarina Volanen (Annina Grahn), Leif Wager (Lauri Alanko), Salli Karuna (Wilhelmina Grahn), Uuno Laakso (senaattori Konrad Grahn), Aino Lohikoski (Linda, Laurin täti), Reino Valkama (pasunisti Panu Kallio), Toini Vartiainen (Else Nurmela), Ekke Hämäläinen (ltn. Carl-Erik Grahn), Sirkka Osmala (Lea Qvist), Heikki Savolainen (ltn. Lennart Hjelm), Martti Similä (kapellimestari), Rauha Puntti (Marjaana Haavisto). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 98 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 21.5.2010

Hannu Lemisen Kesäillan valssi on Oskar Merikannon (1868-1924) lauluihin perustuva rakastettu romanttinen elokuva, pääosissa Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager.  Muusikkojen elämäkertaelokuvat ovat olleet suosikkilaji niin kauan kuin äänielokuvia on tehty. Todellisuudessa elokuvien tapahtumat ovat olleet suurimmaksi osaksi keksittyjä, ja oli hyvä idea Lemiseltä ja Usko Kempiltä astua  askel reippaasti loppuun asti ja tehdä täysin mielikuvitukseen perustuva elokuva.Volanen ja Wager ovat sykähdyttävä nuoripari, ja Leminen sai paneutua rakastamaansa Merikannon aikakauteen, suomalaiseen belle époqueen.

Lemiselle elokuvan visuaalinen upeus oli sydämen asia. Huolella visualisoidun (kuvaus Marius Raichi, lavastus Ville Hänninen) elokuvan dvd-masterointi on valitettavan epätasaisena heittelehtivää, ja mukana on sekä loivia että jyrkkiä osuuksia, joissa esimerkiksi kasvonpiirteet ovat vaalentuneet tai tummentuneet. Suosituimpiin kuuluvasta suomalaisesta lauluelokuvasta olisi hienoa saada tekstitetty dvd-julkaisu, jolloin siinä toteutuisi ”laula mukana” -toiminto.

Posted in Hämäläinen Ekke, Hänninen Ville, Karuna Salli, Kemppi Usko, Koivikko Harald, Kurkvaara Maunu, Laakso Uuno, Laurinen Armas, Leminen Hannu, Litonius Bure, Lohikoski Aino, Merikanto Oskar, Orko Risto, Raichi Marius, Savolainen Heikki, Similä Martti, Valkama Reino, Vartiainen Toini, Volanen Eeva-Kaarina, Wager Leif | No Comments »

Katupeilin takana

Perjantai, Lokakuu 9th, 2009

2009.10.12.-Katupeilin-takana

KATUPEILIN TAKANA. IDYLLI MENNEILTÄ AJOILTA / ”Då mormor var ung”. En idyll från forna tider. Suomi 1949. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Toivo Särkkä. KS: Serp – näytelmästään (1946). KU: Esko Töyri. LA: Karl Fager. M: Heikki Aaltoila. – Otto Nicolai: Windsorin iloiset rouvat. – Ä: Kurt Vilja. LE: Armas Vallasvuo. N: Eeva-Kaarina Volanen (Valborg Biörcke, Vappu), Helge Ranin (kamarineuvos Ossian Biörcke, Ossi), Henny Waljus (Emelie Lindh, moster Mella), Uuno Laakso (ratsumestari Hjalmar Biörcke, Jalle), Rauha Rentola (Elisabeth Heckler, Liisi), Birgit Kronström (Sonja Brandt), Matti Ranin (maisteri Kaarlo Härkönen, Kalle), Lasse Pöysti (ylioppilas Arvid Molander), Unto Salminen (tohtori Einar Heckler), Kyllikki Väre (ylioppilas Elma Lindgren), Tarmo Manni (Axel Gallén), Martti Katajisto (Jean Sibelius). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 87 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 9.10.2009

Katupeilin takana oli Toivo Särkän suosikkielokuva tuotannossaan, ja monen muunkin mielestä se oli Särkän paras ohjaustyö. Suomalaisen belle époquen aikakausi oli Särkälle rakkain, ja Seere Salmisen eli Serpin näytelmästä hän sai itselleen ihanteellisen aiheen yhtiönsä 100. elokuvaan ja yhtiönsä 15-vuotisjuhlaelokuvaan. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1892, ja nuorten romanssin päähenkilöitä ovat Vappu (Eeva-Kaarina Volanen) ja Kalle (Matti Ranin läpimurtoroolissaan). Pienen maailman kautta avautuu näkökulma keisarivallan ja kansallisen heräämisen aikakauteen, ja mukana ovat taustahenkilöinä nuorukaiset Axel Gallén-Kallela ja Jean Sibelius. Epookin kuvaus oli ehjää; lavastaja Karl Fager oli itse elänyt tuon kauden. Kuvaaja Esko Töyri kohosi vaativan tehtävänsä tasalle, ja dvd-masterointi tekee ainakin enimmäkseen oikeutta upealle kuvaukselle.

Posted in Aaltoila Heikki, Fager Karl, Katajisto Martti, Kronström Birgit, Laakso Uuno, Manni Tarmo, Pöysti Lasse, Ranin Helge, Ranin Matti, Rentola Rauha, Salminen Unto, Serp, Särkkä Toivo, Töyri Esko, Vallasvuo Armas, Vilja Kurt, Volanen Eeva-Kaarina, Väre Kyllikki, Waljus Henny | No Comments »

Katarina kaunis leski

Perjantai, Lokakuu 17th, 2008

2008.10.18.-Katarina-kaunis leski

KATARINA KAUNIS LESKI / Katarina den vackra änkan. Suomi 1950. TY: Suomen Filmiteollisuus. T+O+KS: Toivo Särkkä – Serpin näytelmästä (1948). KU: Kalle Peronkoski. LA: Karl Fager. M: Heikki Aaltoila. Ä: Kurt Vilja. LE: Armas Vallasvuo. KP: Porvoo. N: Eeva-Kaarina Volanen (Katarina Thormöst), Martti Katajisto (ltn. Earl-Magnus Schildt), Jalmari Rinne (dos. Thorsten P. Cajalen), Unto Salminen (past. Daniel Manasse Martesius). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 89 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 17.10.2008

Katupeilin takana (1949) oli monen mielestä Toivo Särkän onnistunein elokuva, ja seuraavana vuonna hän jatkoi samoilla linjoilla, jälleen Serpin näytelmän pohjalta ja jälleen pääosassa Eeva-Kaarina Volanen. Volanen on tässä elokuvassa säteilevimmillään. Rauha Rentola kuitenkin tekee vielä paremman roolisuorituksen. Epookki on kuitenkin aikaistunut vuosisadalla: Katarina kaunis leski on rokokootarina Turusta vuonna 1790. Aikakauden syvemmät virtaukset, kuten Ranskan vallankumous, eivät vain ilmene tarinassa millään tavoin. Kyseessä on romanttinen, viihteellinen kosiodraama Turun yliopiston professorin nuoren Katarina-lesken kosijoista. Mukana on loisteliaita tanssiaiskohtauksia ja muuta hienosti toteutettua epookkikuvausta. Kalle Peronkosken matkakiireiden takia kuvausten huolittelu ei ollut kaikin kohdin tavanomaisen täydellistä. Joka tapauksessa upeaa kuvausta on runsaasti, ja dvd on myös hienosti masteroitu.

Posted in Aaltoila Heikki, Katajisto Martti, Peronkoski Kalle, Rentola Rauha, Rinne Jalmari, Salminen Unto, Serp, Särkkä Toivo, Vallasvuo Armas, Vilja Kurt, Volanen Eeva-Kaarina | No Comments »

Suopursu kukkii

Perjantai, Heinäkuu 11th, 2008

2008.07.27.-Suopursu-kukkii

SUOPURSU KUKKII / Getporsen blommar. Suomi 1947. TY: Suomen Filmiteollisuus. T+O+KS: Toivo Särkkä – Matti Hällin romaanista (1943). KU: Kalle Peronkoski. LA: Karl Fager. M: Heikki Aaltoila. Ä: Kurt Vilja. LE: Armas Vallasvuo. N: Rauli Tuomi (kirjailija Martti Kaski), Ritva Arvelo (rouva Inga Silver), Ghedi Lönnberg (tohtorinna Mirjam Rantala), Eeva-Kaarina Volanen (runoilija Annikki Kivi), Salli Karuna (leskirouva Soisalo), Teuvo Puro (rakennusurakoitsija Silver), Rauha Rentola (Kirsti, satamatyttö), Arvo Lehesmaa (tohtori Rantala), Eino Kaipainen (merimies Johansson), Unto Salminen (muusikko Einar Kinos), Pirkko Karppi (Hilja, Soisalon palvelijatar). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 79 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 11.7.2008

Kulkuri on suomalaisen elokuvan lempiteemoja. ”Jos kaksi ihmistä tuntee sen tuoksun yhtä aikaa, saavat he tuntea suuren onnen”.

Suopursu kukkii on elokuva, jossa voi tuntea 1940-luvun ilmapiirin kyynisyyden ja elämänväsymyksen, varsinkin vuosina 1944-1950 koetun raiteiltaan menon. ”Mikä mies te oikein olette?” ”Kun en sitä itsekään tiedä”.

Vaikka Toivo Särkän todettiin arvosteluissa hukanneen Matti Hällin romaanin unenkaltaisuuden, tuloksena oli silti merkillinen elokuva, jossa pilvilinnojaan rakentava kulkuri (Rauli Tuomi) kohtaa ainakin mielikuvituksessaan neljä salaperäistä naista. Rouva Inga Silveriä tulkitsee sporttinen Ritva Arvelo. Tohtorinna Mirjami Rantalan (Ghedi Lönnberg) härnäystä aviomies (Arvo Lehesmaa) katsoo läpi sormien. Runotyttöä tulkitsee Eeva-Kaarina Volanen ja leskirouva Soisaloa Salli Karuna.

Töksähtelevässä elokuvassa on hienoja lähikuvia, ja Inga Silverin meriseikkailussa on dramatiikkaa. Valitettavasti dvd:n kuvalaatu on vaatimaton.

Posted in Aaltoila Heikki, Arvelo Ritva, Fager Karl, Hälli Matti, Kaipainen Eino, Karuna Salli, Lehesmaa Arvo, Lönnberg Ghedi, Peronkoski Kalle, Puro Teuvo, Rentola Rauha, Salminen Unto, Särkkä Toivo, Tuomi Rauli, Vallasvuo Armas, Vilja Kurt, Volanen Eeva-Kaarina | No Comments »

Hallin Janne

Perjantai, Tammikuu 25th, 2008

2008.01.26.-Hallin-Janne

HALLIN JANNE / Hallin Janne. Suomi 1950. TY: Fenno-Filmi. TJ: Mauno Mäkelä. O+KS: Roland af Hällström – Juha Mattilan eli Hallin Jannen tiettävästi itse sepittämästä arkkiveisusta ja kansanballadista (1868). KU: Esko Töyri. LA: Leo Lehto. M+LE: Tapio Ilomäki. ”Hallin Janne” es. Olavi Virta. Ä: Gösta Salminen. KP: Porvoo, Kuorevesi, Hämeenlinna, Santahamina. N: Helge Herala (Hallin Janne), Eeva-Kaarina Volanen (Leena Matildantytär), Rauha Rentola (Alexandra Erling, Mattilan Sandra), Laila Jokimo (kreivitär Marina, kenraalin rouva), Harri Sinijärvi (Santtu, Hallin renki), Elvi Saarnio (Anushka), Aarne Laine (postinkuljettaja Matti Alatalo), Åke Lindman (kapinallinen vanki), Eino Kaipainen (vallesmanni), Olavi Virta (viisujenmyyjä). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 107 min
Ei tekstityksiä
Finnkino (Fenno) 25.1.2008

Elokuvahanke Hallin Janne oli ollut Mäkelän suvun Väinän Filmilla vireillä jo vuonna 1938, mutta hanke raukesi silloin ja elvytettiin vasta vuonna 1950 Mäkelöiden tuolloisessa tuotantoyhtiössä Fenno-Filmissä. Adams-Filmin tuottaman Rosvo Roopen saama suosio vakuutti oli vakuuttanut muut tuotantoyhtiöt kansanballadeihin perustuvien elokuvien vetävyydestä. Esikoisroolinsa nimiosassa sai nuori turkulainen upseeriperheen vesa Helge Herala, ja alkuperäistä arkkiveisua laulaa elokuvassa Olavi Virta. Tapahtumat sijoittuvat samalle hurjalle 1860-luvulle, jolloin Etelä-Pohjanmaalla riehuivat puukkojunkkarit. Hallin Janne on raju hämäläinen markkinasankari ja naistenmies, joka tuomitaan Hämeenlinnan vankilan kautta Siperiaan.

Esko Töyri on kuvannut elokuvan loisteliaasti, ja hyvä dvd-masterointi tekee sille oikeutta.

Posted in Herala Helge, Hällström Roland af, Ilomäki Tapio, Jokimo Laila, Kaipainen Eino, Laine Aarne, Lindman Åke, Mäkelä Mauno, Rentola Rauha, Saarnio Elvi, Töyri Esko, Virta Olavi, Volanen Eeva-Kaarina | No Comments »

Kesäistä SF-viihdettä

Perjantai, Kesäkuu 16th, 2006

20090414-ruma-elsa.jpg

PUCK (Hannu Leminen, 1942)
RUMA ELSA (Edvin Laine, 1949)
NEITI TALONMIES (William Markus, 1955)
EEMELI-BOKSI:
- OHO, SANOI EEMELI (Ville Salminen, 1959)
- MOLSKIS, SANOI EEMELI, MOLSKIS! (Ville Salminen, 1960)
- EI SE MITÄÄN, SANOI EEMELI (Åke Lindman, 1962)
OPETTAJATAR SEIKKAILEE (Aarne Tarkas, 1960)
NAISET, JOTKA MINULLE ANNOIT (Aarne Tarkas, 1962)
Mustavalkoisia, 1:1,33, Dolby Digital mono
Finnkino 16.6.2006

Finnkinon kesäinen annos Suomen Filmiteollisuuden tuotantoa painottuu kevyeen viihteeseen.

Julkaisuista vanhin, Hannu Lemisen varhaisimpiin ohjaustöihin kuuluva Puck (1942) sisältää myös vakavampia teemoja. Kimmo Laine on esittänyt väitteen, jonka mukaan Leminen ei koskaan tehnyt huonoa elokuvaa. Tässäkin elokuvassa viihteellisyys ohjautuu suvaitsevaisuuden puolustuspuheeksi, kun Helena Karan esittämän naisen synkkä menneisyys paljastuu. Hänestä luotu ihannoitu mielikuva William Shakespearen Kesäyön unelman Puck-hahmona kuitenkin vain korostuu. Tauno Palo esittää hajamielistä säveltäjää ja Elsa Rantalainen boheemia taidemaalaria. Karkeilta kliseiltä ei vältytä, mutta elokuvassa soivat myös sielun salaisuudet.

Ruma Elsa (1949) oli Ensio Rislakin suosikkinäytelmän tuoreeltaan tehty filmatisointi. Professorin leskellä on kolme tytärtä. Kapinallinen ja poikamainen Elsa (Eeva-Kaarina Volanen) suivaantuu, kun häntä aletaan kutsua ”rumaksi Elsaksi”. Hän muuttuu päivän ajaksi kampaajan, ehostajan ja vaatturin turvin tunnistamattoman kauniiksi prinsessaksi, ja vamppaa äitinsä ja siskojensa kosijat, vain näyttääkseen heille. Elokuva voisi olla sukupuoli-identiteetin pohdiskelijalle kiinnostava tänäkin päivänä, ellei ohjaaja Edvin Laine johdattelisi sitä liioiteltuun karikatyyriin ja ylinäyttelemiseen.

Neiti Talonmies (1955) perustuu Hilja Valtosen romaaniin, ja viihteellisten kuvioidensa takana siinä on myös askarruttavaa ajankuvaa. Irja (Nelly Lovén) on evakkoperheen tytär, jonka äiti on kuollut, ja joka joutuu vieraissa perheissä aina työjuhdan osaan halveksittuna karjalaisena. Näin myös koulussa, jonka hajamielinen mutta vähättelevä rehtori (Tauno Palo) ei kannusta tyttöä opiskeluun, jolloin tämä urakoidensa lomassa lukee ylioppilaaksi naapurikunnan koulussa salaa. Elokuva on kiinnostava sekä karjalaisuuden että naisnäkökulman kannalta omassa kevyessä sarjassaan.

Eemeli-komediat -boksissa Finnkino on julkaissut koomikon kaikki kolme nimikkoelokuvaa. Oho, sanoi Eemeli (1959) käynnistyy hahmon kotimökiltä Römpsänperältä, joka on sijoitettu kartassa Saimaan rannalle Savonlinnan ja Lappeenrannan välille. Aikamiespoika lähetetään maailmalle, ja hän löytää tiensä unohdetulle tukkikämpälle, jossa ensi kertaa viiteen vuoteen nähty tukki varustetaan juhlatunnuksin. Molskis, sano Eemeli, molskis! (1960) lähettää Eemelin taas mökistä maailmalle, nyt Helsinkiin vossikkakuskiksi, joka pelastaa kaksi orpolasta ja tekee tienestiä myös hevosia esittävällä ”eläinnäytelmällä”. Ei se mitään, sanoi Eemeli (1962) oli SF:n lopun ajan elokuvia ja Reino Helismaan viimeinen elokuvakäsikirjoitus. Talviunta nukkuva turkismetsästäjä Eemeli herää, kun postiljooni jää hänen loukkuunsa, ja tämän parantuessa Eemeli tuuraa häntä maalaiskirjeenkantajana, järjestellen samalla kylän rakkausasiat kuntoon. Eemeli itse on Jacques Tatin tavoin hahmo, joka ei itse tempaudu mukaan romantiikkaan, ja Buster Keatonin tavoin hymyilemätön hahmo, jonka tilanteiden koomisuus siitä vain korostuu. Hänen elokuvansa ovat kuitenkin löysintä ”aivot narikkaan” -tuotantoa, joista voi ajankulukseen poimia hauskoja vitsejä, hyviä näyttelijöitä ja Toivo Kärjen musiikkia.

Vauhtiohjaaja Aarne Tarkakselta on mukana kaksi elokuvaa. Opettajatar seikkailee (1960) on kesähupailu, jossa Leni Katajakosken esittämä ”kauhea tantta” pitää kovaa kuria tyttöluokassa. Kaikki menee sekaisin, kun Tommi Rinteen esittämä taiteilija maalaa hänen kasvonsa alastomalle nymfille. Naiset, jotka minulle annoit (1962) on Tarkaksen vakavampaa tuotantoa. Näyttelijämaailmaan sijoittuvassa kolmiodraamassa Rauha Rentola esittää aikuista naista, jonka miehellä (Stig Fransman) on suhde nuoremman kollegan (Elina Salo) kanssa. Vaikka käsikirjoituksessa on harmittavaa kaavamaisuutta, näyttelijöissä itsessään on aitoutta, ja ohjaaja välttää helpon loppuratkaisun.

SF:n elokuvat olivat tavallisesti hyvin kuvattuja, ja siksi on mieluisaa nähdä niistä kunnollista dvd-masterointia silloinkin kun kyseessä on kevyt ajanviete. Valitettavasti tässä erässä jälki on usein vain kohtalaista, ei niin hienoa kuin Finnkinon parhaissa SF-julkaisuissa.

Posted in Eemeli, Fransman Stig, Helismaa Reino, Kara Helena, Katajakoski Leni, Kärki Toivo, Laine Edvin, Leminen Hannu, Lindman Åke, Lovén Nelly, Markus William, Palo Tauno, Rantalainen Elsa, Rentola Rauha, Rinne Tommi, Rislakki Ensio, Salminen Ville, Salo Elina, Särkkä Toivo, Tarkas Aarne, Valtonen Hilja, Volanen Eeva-Kaarina, Yleinen | No Comments »

Toukokuun taika

Perjantai, Kesäkuu 17th, 2005

20090414-toukokuun-taika.jpg

TOUKOKUUN TAIKA (Hjärtemannekinen). Suomi 1948. TJ: Suomen Filmiteollisuus. T: T.J. Särkkä. O: Ville Salminen. N: Eeva-Kaarina Volanen, Ekke Hämäläinen, Hillevi Lagerstam, Elsa Turakainen. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 82 min
Suomalaiset tekstit heikkokuuloisille, svenska texter.
Finnkino 17.6.2005

Ville Salmisen viides ohjaustyö Toukokuun taika oli kevyt romanttinen väärinkäsitysten komedia. Eeva-Kaarina Volanen esittää mannekiini Tuijaa ja Ekke Hämäläinen muusikko Askoa, jotka tutustuvat toisiinsa pienen liikenneonnettomuuden sekaannuksessa ja luulevat toisiaan aatelisneidoksi ja rikkaaksi herraksi. Seurustelu etenee naamiopelinä hienossa ravintolassa, mutta samalla nuoret rakastavaiset haikailevat toisiaan vierekkäisissä ullakkohuoneissa. Lemmensuhde etenee retkimajalle, jonka omistajana Asko esiintyy.

Elokuva on silkkaa ajanvietettä. Se etenee sujuvasti, siinä sivuosia myöten hyviä näyttelijöitä (Mirjami Kuosmanen, Matti Oravisto), ja miellyttävän musiikin on säveltänyt Heikki Aaltoila. Kuvaaja on Kalle Peronkoski, elokuva on hyvän näköinen ja dvd-masterointi on onnistunutta.

Posted in Aaltoila Heikki, Hämäläinen Ekke, Kuosmanen Mirjami, Lagerstam Hillevi, Oravisto Matti, Peronkoski Kalle, Salminen Ville, Särkkä Toivo, Turakainen Elsa, Volanen Eeva-Kaarina, Yleinen | No Comments »