Archive for the ‘Vivaldi Antonio’ Category

Pier Paolo Pasolini 5 Dvd Collection

Keskiviikko, Joulukuu 2nd, 2009

20091127-pier-paolo-pasolini-collection.jpg

PIER PAOLO PASOLINI 5 DVD COLLECTION
MAMMA ROMA / Mamma Roma (Mamma Roma). Italia 1962. TY: Arco Film. T: Alfredo Bini. O: Pier Paolo Pasolini. KS: Pasolini, Sergio Citti. KU (mv, 1,85): Tonino Delli Colli. LA: Flavio Mogherini. M: Carlo Rustichelli; Vivaldi: C-duuri-konsertto; ”Violino tzigano” (Bixio/Cherubini; es. Joselito). LE: Nino Baragli. KP: Guidonia, Cecafumo, Acilia, Quadraro, Casalbertone. N: Anna Magnani (Mamma Roma), Ettore Garofolo (Ettore), Franco Citti (Carmine), Silvana Corsini (Bruna), Luisa Orioli (Biancofiore). Mustavalkoinen, letterbox 1,66:1, DD 2.0+ mono, 102 min. Restauroitu laitos Mediaset. Suom. tekstit Sami Siitojoki.
DECAMERONE / Decamerone (Il Decameron). Italia / Ranska / Saksa (c) 1971 Produzioni Europee Associate. T: Alberto Grimaldi. O: Pier Paolo Pasolini. Boccaccion teoksesta (1353). KU: Tonino Delli Colli. M: Ennio Morricone. N: Franco Citti (Ciappelletto), Ninetto Davoli (Andreuccio Perugiasta), Pier Paolo Pasolini (Giotto). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 106 min
CANTERBURYN TARINOITA / Canterbury Tales (The Canterbury Tales / I racconti di Canterbury). Italia / Ranska 1972 (c) 1971 Produzioni Europee Associate. O: Pier Paolo Pasolini. Geoffrey Chaucerin teoksesta (1378). KU: Tonino Delli Colli. M: Ennio Morricone. N: Hugh Griffith (Sir January), Laura Betti (vaimo Bathista), Ninetto Davoli (Perkin), Franco Citti (paholainen), Josephine Chaplin (May), Pier Paolo Pasolini (Geoffrey Chaucer). Englanninkielinen ja italiankielinen laitos. Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 107 min
TUHAT JA YKSI YÖTÄ / Tusen och en natt (Il fiore delle mille e una notte). Italia / Ranska (c) 1974 Metro-Goldwyn-Mayer Studios. T: Alberto Grimaldi. O: Pier Paolo Pasolini. Iranilais-arabialais-egyptiläisistä taruista (900). KU: Giuseppe Ruzzolini. M: Ennio Morricone. N: Ninetto Davoli (Aziz), Franco Citti (paholainen), Franco Merli (Nur Ed Din), Tessa Bouché (Aziza), Ines Pellegrini (Zumurrud). Italiankielinen ja englanninkielinen laitos. Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 125 min
SALO ELI SODOMAN 120 PÄIVÄÄ / Salò eller Sodoms 120 dagar (Salò o le 120 giornate di Sodoma). Italia / Ranska (c) 1976 United Artists Corporation. T: Alberto Grimaldi. O: Pier Paolo Pasolini. Markiisi de Saden teoksen (1789) innoittamana. KU: Tonino Delli Colli. M: Ennio Morricone. N: Paolo Bonacelli (herttua), Giorgio Cataldi (piispa), Umberto Paolo Quintavalle (tuomari), Caterina Boratto (rouva Castelli). Suom. Leena Teirioja. Väri, letterbox 1,66:1, mono, 112 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film 2.12.2009

Pier Paolo Pasolinin elokuvista Alberto Grimaldin tuottamat Decamerone, Canterburyn tarinoita, Tuhat ja yksi yötä ja Salò eli Sodoman 120 päivää ovat ilmestyneet suomeksi dvd:llä ennenkin (Future Film 2004), ja uudella boksilla kyseessä lienevät samojen laitosten uudelleenjulkaisut.

Mamma Roma, toinen Pasolinin ohjaama elokuva, on hänen mestariteoksiaan. Se avasi hänen oidipaalisen trilogiansa, johon kuuluvat myös Matteuksen evankeliumi ja Oidipus. Anna Magnani sai pääosassa yhden väkevimmistä rooleistaan. Antonio Vivaldin konsertto ilmentää näkökulman korkeutta, jonka Pasolini toi Rooman esikaupunkeihin sijoittuvaan traagiseen kertomukseen.

Noustuaan keskeiseksi eurooppalaiseksi modernin elokuvan tekijäksi Pasolini ohjasi tuottaja Grimaldille viihteellisen, eroottisen ”elämän trilogian”. Decamerone ja Canterburyn tarinoita kytkeytyvät luontevasti yhteen, sillä italialaisen Boccaccion kertomuskokoelma toimi englantilaisen Geoffrey Chaucerin innoittajana. Arabimaailman kulttuuripiiriin laajeni aikuinen valikoima satuaarteistosta Tuhat ja yksi yötä. Siitä tuli myös Pasolinin visuaalisesti huikeimmin kaunis elokuva, kuvaajana Giuseppe Ruzzolini.

Pasolinin ankara pettymys sivilisaatioon ilmeni hänen viimeiseksi jääneessä elokuvassaan. Markiisi de Saden teos tarjosi kehyksen Mussolinin viimeisiin aikoihin sijoittuvaan elokuvaan Salò eli Sodoman 120 päivää, josta tuli myös synkkä allegoria kulutusyhteiskunnasta. Sensuurin Suomessakin kauan kieltämä elokuva on yhä järkyttävä elämys herkälle katsojalle.

Dvd-masteroinnit eivät ole ilmeisesti uuden uutukaisia, ja harmittaa varsinkin Tuhat ja yksi yötä, joka ei näytä niin upealta kuin voisi.

Neljä vuodenaikaa

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090718-four-seasons.jpg

NELJÄ VUODENAIKAA (Four Seasons). USA (c) 1981 Universal City Studios. T: Martin Bregman. O+KS: Alan Alda. M: Antonio Vivaldi. N: Alan Alda (Jack Burroughs), Carol Burnett (Kate Burroughs), Jack Weston (Danny Zimmer), Rita Moreno (Claudia Zimmer), Len Cariou (Nick Callan), Sandy Dennis (Anne Callan), Bess Armstrong (Ginny Newley>Callan). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD stereo, 104 min
Future Film 17.6.2009

Alan Alda on amerikkalainen suosikkinäyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja, jonka ura alkoi 1950-luvulla. Hänen ensimmäistä elokuvateatteriohjaustaan Neljä vuodenaikaa pidetään yhä hänen parhaanaan. Alda ohjasi sen omasta käsikirjoituksestaan.

Idea on hyvä: kolme keskiluokkaista pariskuntaa viettää yhdessä lomaa neljä kertaa vuodessa. Kevätlomapaikkana on talo maalla, kesälomahankkeena on Karibian purjehdus, syystapaamisessa he kohtaavat tyttäriä collegessa, ja talvella hiihdetään Vermontissa.

Pariskunnat ovat tunteneet toisensa iät ja ajat, elämä on mukavaa, ja päivittelyn aiheena on se, miten niin monet tutut ovat ottaneet eron. Kaikkien tasapainoa horjuttaa se, että yksi pariskunnista hajoaa, kun vakuutusasiamies Nick (Len Cariou) eroaa valokuvaajavaimostaan Annesta (Sandy Dennis) ja ottaa tilalle tyttärensä ikäisen Ginnyn (Bess Armstrong).

Ystävyspiirin koossapitävä voima Jack (Alan Alda) on asianajaja, jonka vaimo Kate (Carol Burnett) on lehtialalla. Ystävyksistä iäkkäin Danny (Jack Weston) on kuolemanpelkoa poteva hammaslääkäri, ja hänen vaimonsa Claudia (Rita Moreno) on vaatesuunnittelija.

Annen poistuminen kuviosta ja nuoren, bimbolta vaikuttavan Ginnyn tulo tilalle uhkaa koko ystävyyttä, mutta loppujaksossa Ginny ottaa yllättäen aloitteen, puhuu suunsa puhtaaksi ja osoittautuu joukon rehellisimmäksi ja sydämellisimmäksi. Annekin lienee elämänsä parhaassa vaiheessa päästyään valheellisesta kulissiliitosta.

Neljä vuodenaikaa on komediallinen draama, jonka dialogi ja näyttelijäsuoritukset ovat iskeviä. Paketti on tehty viihdyttäväksi, mutta siinä kosketellaan kipeitä totuuksia. Visuaalinen idea on ilmeisyydessään ihailtava, ja aidot kuvauspaikat ovat upeita, mutta kuvallinen toteutus on sovinnaista. Musiikin perusidea (Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa ja muita Vivaldin sävellyksiä) on niin ilmeinen kuin voi olla, mutta tässä toimiva. Varsinkin Talvi-jakson pitkä sanaton jakso on onnistunut.

Dvd on hienosti masteroitu.