MAAILMAN ÄÄRIIN / Till världens ända (Bis ans Ende der Welt / Until the End of the World / Jusqu’au bout du monde), Saksa / Ranska / Australia 1991. TY: Village Roadshow Pictures Pty. (Sydney); Road Movies Filmproduktion GmbH (Berlin); Argos Films S.A. (Neuilly). TJ: Paulo Branco. T: Ulrich Felsberg, Jonathan T. Taplin. O: Wim Wenders. KS: Wim Wenders, Peter Carey – Wim Wendersin ja Solveig Dommartinin aiheesta. KU: Robby Müller. LA: Sally Campbell, Thierry Flamand. PU: Montserrat Casanova. M: Graeve Revell. Alkuperäisesityksiä elokuvaa varten: Talking Heads, Julee Cruise, Neneh Cherry, Lou Reed, R.E.M., Elvis Costello, Nick Cave, Patti Smith, Depeche Mode, Jane Siberry & k.d. lang, T-Bone Burnett, U2, Peter Gabriel, Robbie Robertson. Ä: Milan Bor. LE: Peter Przygodda. N: Solveig Dommartin (Claire Tourneur), William Hurt (Sam Farber, alias Trevor McPhee), David Gulpilil (David), Sam Neill (Eugene Fitzpatrick), Rüdiger Vogler (Philip Winter), Max von Sydow (Henry Farber), Jeanne Moreau (Edith Farber). Väri, 1,85:1, DD stereo, 151 min
Englanninkielinen versio. Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (NTC / Warner Bros.) 2.6.2010
Näin Wim Wendersin kunnianhimoisimman elokuvan, ”kaikkien aikojen road movien” Maailman ääriin viimeksi sen suomalaisella ensi-iltakierroksella vuonna 1992, ja vein elokuvaa katsomaan musiikkivideon pioneeriohjaajan Rebecca Allenin, joka oli vieraana Helsingissä. Pidimme elokuvasta huikeana kuvallis-äänellisenä kokemuksena, jossa on kokeellisen kuvailmaisun huippuhetkiä varsinkin elokuvan loppupuolella. Sittemmin elokuvan soundtrack-albumin arvostus on vain kohonnut (ks. esiintyjälistaa yllä), kun taas elokuva itse ei ole nauttinut kovin suurta arvostusta. Wenders itsekin irtisanoutui lyhyestä levitysversiosta (elokuvateatterinopeudella 158 min, dvd-nopeudella 151 min) ja pitänyt ainoana oikeana 280-minuuttista ohjaajan versiota.
Tuntuu hassulta katsoa vuoteen 1999 sijoittuvaa millennium-kuvitelmaa, jossa eletään maailmanlopun tunnelmissa ja tulevaisuuden teknologian näkyjen parissa. Maailmanloppu ei edennyt yhtä nopeasti kuin elokuvassa visioidaan, teknologia sitäkin nopeammin.
Valitettavasti Wenders ei tässä elokuvassa keskittynyt henkilöohjaukseen läheskään niin paljon kuin kuva- ja äänimaailmaan. Koska pääroolia esittävä Solveig Dommartin ei ole hyvä näyttelijä, elokuva kärsii kohtalokkaasti hänen osasuorituksensa puolivillaisuudesta.
Elokuva kannattaa kokea musiikkitrippinä riittävän suurella äänenvoimakkuudella.
Kuvallinen laatu ei ole samaa korkeaa tasoa kuin Sandrewin viime vuonna julkaisemassa Wenders-kokoelmassa.
