Archive for the ‘Stewart Alexandra’ Category

Frantic (blu-ray)

Keskiviikko, Heinäkuu 28th, 2010

2010.08.07.-Frantic
FRANTIC / Frantic (Frantic). USA / Ranska (c) 1987 Warner Bros., Inc. Ensi-ilta 1988. T: Tim Hampton, Thom Mount. O: Roman Polanski. KS: Roman Polanski, Gérard Brach. KU: Witold Sobocinski. LA: Pierre Guffroy. PU: Anthony Powell. M: Ennio Morricone. ”I’ve Seen That Face Before (Libertango)” (Astor Piazzolla) es. Grace Jones. Ä: Laurent Quaglio. LE: Sam O’Steen. KP: Pariisi. N: Harrison Ford (tri Richard Walker), Betty Buckley (Sondra Walker), Emmanuelle Seigner (Michelle), John Mahoney (USA:n suurlähetystön virkailija), Alexandra Stewart (Edie). Väri, 1080p teräväpiirto 1,78:1, DTS-HD Master Audio, 119 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Warner Bros. Entertainment Finland 28.7.2010

Roman Polanskin ja Harrison Fordin suosikkijännäri Frantic on esitetty Suomen televisiossa seitsemän kertaa. Kansainvälisesti se on ollut saatavilla dvd:llä vuodesta 1998 alkaen, ja Suomessa sen on julkaissut Sandrew. Tänä vuonna Frantic on julkaistu ensi kertaa blu-ray-formaatissa.

Lentokentällä vaihtunut matkalaukku johtaa amerikkalaisen lääkäripariskunnan kansainvälisen terrorismin maailmaan, sillä salakuljetettavaksi tarkoitettuun laukkuun on kätketty krytron-laukaisukytkin, jollaista käytetään atomipommissa. Polanski osoittaa Alfred Hitchcockin innoittaman mutta persoonallisen jännitystarinan luomisen taitonsa kautta koko elokuvan, mutta ehkä kiehtovinta on se, miten hän luo jännittäviä latauksia arkipäiväisiin tilanteisiin, alkaen johdannosta, jossa pariisilaista taksia kohtaa rengasrikko. Harrison Ford on hyvä pääroolissa miehenä, jonka on selvittävä sekä terrorismiin liittyvästä hengenvaarallisesta sekaannuksesta että kaikkialla asiasta aivan pihalla olevien byrokraattien kanssa.

Polanskin elokuvat ovat visuaalisesti korkealuokkaisia (kuvaajana tässä on puolalainen Witold Sobocinski), ja teräväpiirtomasterointi nousee niissä oikeuksiinsa. Ennio Morricone on säveltänyt elokuvaan viileän pelkistetyn jännärimusiikin. Emmanuelle Seigner, nykyinen rouva Roman Polanski, sai tässä elokuvassa ensimmäisen Polanski-roolinsa.

François Truffaut Collection (4-dvd)

Keskiviikko, Toukokuu 19th, 2010

2010.05.14.-Francois-Truffaut Collection

FRANÇOIS TRUFFAUT COLLECTION (4-dvd)
- FAHRENHEIT 451 / Fahrenheit 451 (Fahrenheit 451, GB 1966)
- MORSIAN PUKEUTUI MUSTAAN / Bruden bar svart (La Mariée était en noir, FR/IT 1968)
- MISSISSIPIN VELHO / Sirenen från Mississippi (La Sirène du Mississipi, FR/IT 1969)
- MIES JOKA RAKASTI NAISIA / Mannen som älskade kvinnor (L’Homme qui aimait les femmes, FR 1977)
Suom. tekstit Frej Grönholm (1), PrimeText International (2, 3), Ulla Treville (4) / svenska texter.
Future Film 19.5.2010

François Truffaut’n vakiinnutettua läpimurtonsa ensimmäisen kautensa elokuvilla 400 kepposta, Ampukaa pianistia, Jules ja Jim ja Pehmeä iho ranskalainen mestari kokeili taitojaan Isossa-Britanniassa ja englannin kielellä. Fahrenheit 451:n pääosissa olivat Oskar Werner ja Julie Christie, ja pohjana oli Ray Bradburyn tieteisromaani tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa kirjat on kielletty. Lopussa kohdataan ”kirjaihmisten” yhteisö: he säilyttävät maailmankirjallisuutta omassa muistissaan. Truffaut oli tuolloin Alfred Hitchcock -innoituksensa huipulla ja sai säveltäjäkseen Bernard Herrmannin kahteen peräkkäiseen elokuvaansa. Niistä toinen oli Cornell Woolrichin aiheeseen perustuva Morsian pukeutui mustaan. Siinä Jeanne Moreau koston enkelinä nitistää huikentelevaisen miesporukan (Michel Bouquet, Jean-Claude Brialy, Charles Denner, Claude Rich, Michel Lonsdale), josta lähtenyt surmanluoti vei häneltä miehen. Cornell Woolrichin aiheesta syntyi myös Mississipin velho. Truffaut sijoitti Réunionin saarelle tarinan miljonääristä (Jean-Paul Belmondo), jonka postitse tilaama vaimo (Catherine Deneuve) ei olekaan se, joka hän sanoo olevansa.

Noiden kolmen läheisesti toisiinsa liittyvän elokuvan lisäksi François Truffaut Collection -boksilla on kymmenen vuotta myöhemmin valmistunut Mies joka rakasti naisia. Humoristinen elokuva voi vaikuttaa kevyeltä välityöltä, mutta todellisuudessa se on avainteoksia koko Truffaut’n tuotantoon. Elokuvia casanovista, don juaneista, pelimiehistä, viettelijöistä ja hurmureista on tehty vaikka kuinka paljon, mutta tämä persoonallinen teos ei muistuta mitään niistä. Sitoutumista kaihtavalla Bertrand Moranella (Charles Denner) on monia naissuhteita, mutta hän ei ole varsinainen hedonisti vaan vakavamielinen herra. Hän on jalkafetisisti: ”naisen sääret ovat harppi, joka levittäytyy maailman ylle”, ja hän tuntee suurta onnea kuullessaan sukkahousujen hankautuvan toisiaan vasten. Kyseessä on tarina pakkomielteestä, johon saamme avaimia lapsuudenkokemuksista alkaen, ja siitä tulee lopulta kysymys elämästä ja kuolemasta. Vakava kiinnekohta on kohtaaminen vanhan rakastetun Véran (Leslie Caron) kanssa. Kun Bertrand tilittää kokemuksiaan romaaniksi, hän saa viimeiseksi ymmärtäjäkseen kustannustoimittaja Geneviève Fontanelin (Brigitte Fossey). Arvoituksellisuus kuitenkin jää.

Fahrenheit 451:ssa on kunnon tuhdit liiteaineistot. Dvd-masterointi on vähintään kohtalaista, Mississipin velhossa (kuvaus Denys Clerval) hyvää.

Virvatuli

Keskiviikko, Elokuu 5th, 2009

20090919-le-feu-follet-1.jpg

VIRVATULI / Tag mitt liv (Le Feu follet). Ranska / Italia 1963. TY: Nouvelles Éditions de Films, Arco Film. T: Alain Queffelean. O: Louis Malle. Apulaisohjaaja: Volker Schlöndorff. KS: Malle, Jean-Claude Carrière – Pierre Drieu la Rochellen romaanista (1931). KU: Ghislain Cloquet. LA: Bernard Evein. M: Erik Satie (3 Gymnopédies, 6 Gnossiennes) es. Claude Helffer. LE: Suzanne Baron. N: Maurice Ronet (Alain Leroy), Léna Scerla (Lydia), Yvonne Clech (neiti Farnoux), Hubert Deschamps (d’Averseau), Jeanne Moreau (Jeanne), Alexandra Stewart (Solange). 108’
Suom. tekstit Prime Text International / svenska texter.
Atlantic Film (Nonstop Entertainment / Pyramide Distribution) 5.8.2009

Louis Malle oli varhaistuotannossaan oman tien kulkija, joka ei kuulunut mihinkään suuntaukseen eikä koulukuntaan. Hänen itsenäisintä ja omaperäisintä suuntaustaan edusti ilmaisultaan Robert Bressonin ankaruutta muistuttava Virvatuli. Pierre Drieu la Rochellen, ranskalaisen kirjailijan ja miehitysaikaisen kollaboraattorin (1893-1945) romaaniin perustuva elokuva on kertomus parantolasta palaavasta (ex)-alkoholistista (Maurice Ronet), joka kohtaa ystävänsä ja rakastettunsa kahden päivän aikana, ennen kuin hän tekee elämälleen lopullisen ratkaisun. Musikaalinen Malle valitsi elokuvansa musiikiksi Erik Satien pianokappaleita, ja Virvatulen ansiosta Satien musiikki löydettiin uudelleen elokuvantekijöiden ja elokuvakatsojien piireissä. Ghislain Cloquet’n hienostuneen realistisesti kuvaama elokuva on laadukkaasti masteroitu.