RIKOS JA RANGAISTUS / Brott och straff (Prestuplenije i nakazanije / Преступление и наказание I-II). Neuvostoliitto © 1969 Gorkin studiot. Ensiesitysvuosi 1970. TY: . T: G. Sholohov. O: Lev Kulidzhanov. KS: Kulidzhanov, Nikolai Figurovski – F.M. Dostojevskin romaanista (1866). KU (mv Sovscope): Vjatsheslav Shumski. LA: Pjotr Pashkevitsh. PU: E. Rapoport. MA: A. Smirnov. M: Mihail Ziv. Ä: D. Belevitsh. LE: M. Rodionova. N: Georgi Taratorkin (Raskolnikov), Innokenti Smoktunovski (Porfiri), Tatjana Bedova (Sonja), Jefim Kopeljan (Svidrigailov), Jevgeni Lebedev (Marmeladov), Maja Bulgakova (Katerina Ivanovna). (Alkuperäinen versio oli 219 min, Suomen levitysversio 192 min.). Mustavalkoinen, 2,35:1, DD 5.1, 221 min
Bonus: – Haastattelut: ohjaajan leski N. Kulidzhanova (26 min) ja apulaisohjaaja A. Gabrielan (8 min). - F.M. Dostojevskin museo Pietarissa (7 min). – Raskolnikov (4 min). – Yhden elokuvan muutama päivä (Neskolko dnei odnogo filma… Filma Prestuplenije i nakazanije, tv-dokumenttielokuva, 1970, 50 min). – Tietoaineistoja, filmografioita ja valokuvia.
Vain suom. tekstit (P. Kuivala).
Finnkino (Ruscico 2004) 19.11.2010
F.M. Dostojevskin romaani Rikos ja rangaistus on filmattu yli 15 kertaa, mutta tämä Lev Kulidzhanovin filmatisointi on niistä paras. Dostojevskin lyhyt proosa on antanut innoitusta hienoihin elokuviin, mutta hänen suurten romaaniensa tulkinnat eivät ole yleensä tavoittaneet kirjailijan järisyttävää voimaa. Siinä suhteessa poikkeus on tämä filmatisointi, jossa ohjaaja sukeltaa heti alkuun omaperäisesti Raskolnikovin sisäiseen maailmaan. Hän pelkisti sen ristiriitaisuutta, joutui karsimaan varsinkin Svidrigailovin osuutta, ja neuvostoaikaa kun elettiin, karsi pois uskonnon, mutta oivalsi näyn suuruuden. Ohjaaja oli tiukkana siitä, että elokuvan tulisi olla mustavalkoinen. Hän etsi elokuvallista vastinetta Dostojevskin moniäänisyydelle niin visuaalisin keinoin kuin ensiluokkaisten näyttelijöiden kautta. Päärooliin löytyi uusi kyky, Georgi Taratorkin, tässä läpimurtoroolissaan. Poliisisyyttäjä Porfiria tulkitsi Innokenti Smoktunovski sellaisella intensiteetillä, että se oli horjuttamaisillaan elokuvan tasapainoa. Jefim Kopeljan järkytti Svidrigailovina, ja dostojevskimaisin oli Maja Bulgakova, vaikka hänen osuuttaan jouduttiin leikkaamaan. Vanha kuuluisa kirjailija ja teoreetikko Viktor Shklovski kiitti esivallankumouksellisen Pietarin miljöön kuvausta. Finnkino on tuonut Suomeen Ruscicon kolmen dvd:n laitoksen (2004) lisäaineistoineen ja alkuperäisenä pitkänä versiona, joka on puoli tuntia pidempi kuin se, joka nähtiin aikoinaan Suomen elokuvateatterilevityksessä. Valitettavasti dvd:n visuaalinen laatu ei tee täyttä oikeutta upeasti kuvatulle mestariteokselle. Lisäaineistoista kannattaa ehdottomasti katsoa Yhden elokuvan muutama päivä, aikalaisdokumentti elokuvan teosta. Se ei sisällä kohtauksia elokuvasta itsestään vaan erillisellä kameralla otettuja kohtauksia harjoituksista, jälkiäänityksistä ja myös valmiista kohtauksista, mutta eri rajauksilla kuin elokuvassa itsessään. Niissä nähdään myös työssään ohjaaja Kulidzhanov (1924-2002). Lisäaineistojen haastatteluissa kerrotaan myös, miten synkkää elokuvan tekijöille oli, kun sen kuvausten aikana tapahtui Tshekkoslovakian miehitys.
