
Turhautuneen älymystön saaga
La terrazza. Italia / Ranska 1980. O: Ettore Scola. N: Vittorio Gassman, Ugo Tognazzi, Jean-Louis Trintignant, Marcello Mastroianni, Stefania Sandrelli, Carla Gravina, Ombretta Colli, Milena Vukotic, Stefano Satta Flores, Serge Reggiani. Väri, 1,85:1, DD stereo, 154 min. Future Film 9.1.2009.
Komedioistaan tunnetun italialaisen Ettore Scolan ura hyppäsi kunnianhimoisempaan vaiheeseen elokuvalla Mehän rakastimme toisiamme niin paljon vuonna 1974. Kuusi vuotta myöhemmin hän toteutti samantyyppisen hankkeen elokuvassa Terassi, ja käsikirjoittajakolmikkokin (Age, Scarpelli, Scola) oli sama. Aiempi elokuva käsitteli neljän ystävyksen tarinaa ja sitä kautta yhteiskunnan muutosta kautta vuosikymmenten. Terassissa päähenkilöitä on toistakymmentä, kyseessä on Robert Altmania muistuttava suuri ensemble. Ratkaiseva kohtaaminen tapahtuu Rooman Via Aurelialla pidettävillä iltakutsuilla, joilta käsin päähenkilöitä kuvataan takaumien (flashbacks) ja ajassa eteenpäin menevien kohtausten (flashforwards) kautta. Yhdistävänä teemana on älymystön pettymys ja turhautuminen. Jean-Louis Trintignant esittää loppuunpalanutta käsikirjoittajaa, jonka työ ei luista. Milena Vukotic tulkitsee käsikirjoittajaa pystyssä pitävää vaimoa. Ugo Tognazzi on odottamiseen suivaantunut tuottaja, joka on vieraantunut vaimostaan (Ombretta Colli). Vittorio Gassman esittää kommunistikansanedustajaa, jolle kehittyy salasuhde itseään radikaalimpaan älykkö-Giovannaan (Stefania Sandrelli). Marcello Mastroianni on toimittaja, jonka moititaan menettäneen terävyytensä ja jonka suhde ystävättäreensä on hiipunut. Kyseinen ystävätär (Carla Gravina) tekee televisioon naisten makasiiniohjelmaa. Stefano Satta Flores esittää höyrypäisintä toimittajaa. Serge Reggiani näyttelee tympääntynyttä tv-johtajaa, joka kuolee studion tekolumeen muovipuun alle. Galeazzo Benti esittää Venezuelasta palannutta näyttelijää, joka haikailee elokuvan kulta-aikaa. Lopussa hän julistaa palaavansa Venezuelaan ja kuuluttaa elokuvan sarkastisen tunnuslauseen: ”Pysykää sellaisina kuin olette!”. Kyllästyneiden tyyppien keskellä vaeltaa nuori neito, jota esittää 18-vuotias Marie Trintignant. Vaikka kyseessä on ihmissuhde- ja henkilödraama, siinä on paljon yleiskuvia, jollaiset toimivat parhaiten valkokankaalla nähtyinä. Masterointi ei ole ole priimaa.


