Archive for the ‘Russell Ken’ Category

Lady Chatterley 1-4 (4-dvd)

Keskiviikko, Tammikuu 27th, 2010

2010.01.30.-Lady-Chatterley-1

LADY CHATTERLEY 1-4 / Lady Chatterley 1-4 (Lady Chatterley 1-4). Tv-sarja.  Iso-Britannia (c) 1993 BBC Pebble Mill. TY: London Film Productions / Global Arts Production. T: Michael Haggiag. O: Ken Russell. O+KS: Ken Russell, Michael Haggiag – D.H. Lawrencen romaanista (1928) ja myös sen aikaisemmasta John Thomas ja Lady Jane -versiosta. KU: Robin Widgeon. M: Jean-Claude Petit. N: Joely Richardson (Lady Chatterley), Sean Bean (Mellors), James Wilby (Sir Clifford Chatterley), Shirley Anne Field (Mrs. Bolton), Ken Russell (Sir Michael Reid), Hetty Baynes (Hilda). Väri, 1,33:1, 51 + 51 + 51 + 51 min
Suom. tekstit Jenni Närväinen / svenska texter.
Atlantic Films (Scanenter) 27.1.2010

D.H. Lawrencen romaani Lady Chatterleyn rakastaja on filmattu monta kertaa, ja yksi kaikkein parhaista tulkinnoista on Ken Russellin BBC:lle ohjaama tv-sarja. Vaikka Russellilla on ollut törkymöykyn maine, hän pitäytyi tällä kertaa tavallisesti kohtuuden rajoissa hukkaamatta kuitenkaan mehevän aistillista kosketustaan. Mukana on kuitenkin myös  russellmainen jakso Lady Chatterleyn eroottisesta unesta. Pian unelma muuttuu todellisuudeksi. Näyttelijät, Joely Richardson ja Sean Bean, ovat ensiluokkaisia. Rakastelukohtaukset kuuluvat tv-sarjojen hienoimpiin senkin takia, että näyttelijät ovat aitoja ja asettavat lihallisuutensa alttiiksi tavalla, joka on enemmän kuin kiihottavana poseerausta. Kolmas osa sisältää kauniin sadetanssijakson John Thomas- ja Lady Jane -kukituksineen.

Tarina avaa tunnetusti myös painavan näkökulman sodan vammauttavaan vaikutukseen ja brittiläiseen sääty- ja luokkayhteiskuntaan. Russell kohtaa nuokin kysymykset asian vaatimalla vakavuudella. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän version onnellisesta lopusta, jossa Lady Chatterley ja metsänvartija Mellors lähtevät laivalla Kanadaan.

Kuvallisesti sarjassa miellyttää myös luonnon kutsuva vehreys, jonka dvd-masterointi tuo kohtuullisen hyvin esiin.

Posted in Bean Sean, Field Shirley Anne, Lawrence D.H., Richardson Joely, Russell Ken | No Comments »

Intohimorikoksia (director's cut)

Keskiviikko, Marraskuu 4th, 2009

20091107-crimes-of-passion.jpg

INTOHIMORIKOKSIA (Crimes of Passion) (USA: China Blue) (director’s cut / uncut Euro version). USA (c) 1984 New World Pictures. T+KS: Barry Sandler. O: Ken Russell. KU: Dick Bush. M: Rick Wakeman – rock-muunnelmia Antonin Dvorákin Uuden maailman sinfoniasta. N: Kathleen Turner (Joanna Crane / China Blue), Bruce Davison (Donny Hopper), Gordon Hunt (terapiaryhmän vetäjä), Anthony Perkins (pastori Peter Shayne), John Laughlin (Bobby Grady). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 113 min
Suom. tekstit Pertti Rautomaa / svenska texter.
Future Film 4.11.2009

Englantilaisen elokuvan ylettömyyksien ja törkeyksien erikoismies Ken Russell vieraili Yhdysvalloissa ohjaamassa rempseän tarinan tavallisista ja epätavallisista seksuaalisista aiheista. Yhdessä päässä on tavallinen perhe, jonka aviomies (John Laughlin) haluaa pitää koossa vaikka ei jaksa tyydyttää itseään aktiivisempaa vaimoaan seksuaalisesti. Toisessa päässä on tyylikäs vaatesuunnittelija (Kathleen Turner), joka elää kaksoiselämää valeasuisena yön prostituoituna nimeltä China Blue. Tapahtumien liepeillä häärää psykopaattinen pappi (Anthony Perkins). China Bluen maailmaan liittyen elokuva esittelee lajitelman seksuaalisuuden ilmenemismuotoja muun muassa sadismin ja masokismin alueilta. Huonoa makua ei kaihdeta vaan sitä pikemminkin tavoitellaan myös Rick Wakemanin musiikin Dvorak-parodiassa. Tuloksena on latteaa neonhöttöä.

Dvd:llä julkaistava elokuvan täydellinen versio on pidempi kuin se, mikä tuli esimerkiksi Suomessa elokuvateatterilevitykseen.

Posted in Davison Bruce, Dvorák Antonin, Laughlin John, Perkins Anthony, Russell Ken, Turner Kathleen, Wakeman Rick, Yleinen | No Comments »

Tommy

Keskiviikko, Marraskuu 19th, 2008

20090716-tommy.jpg

TOMMY (Tommy). Iso-Britannia (c) 1975 The Robert Stigwood Organization Limited. T: Robert Stigwood, Ken Russell. O+KS: Ken Russell – Pete Townshendin aiheesta ja The Whon tupla-albumista (1969). Musiikin johto: Pete Townshend. PÄÄOSISSA: Oliver Reed (Frank Hobbs), Ann-Margret (Nora Walker), Roger Daltrey (Tommy Walker), Elton John (The Pinball Wizard), Eric Clapton (saarnaaja), John Entwistle (itsenään), Keith Moon (Ernie-setä), Paul Nicholas (Kevin-serkku), Jack Nicholson (Spesialisti), Robert Powell (kapteeni Walker), Pete Townshend (itsenään), Tina Turner (The Acid Queen), Arthur Brown (Pappi). THE WHO: Pete Townshend (kitara, laulu, pääsäveltäjä), Roger Daltrey (soolokitara, päälaulaja), John Entwistle (basso, laulu, toinen säveltäjä), Keith Moon (rummut, joskus laulu). Väri, anamorfinen 1,85, Quintaphonic DD 5.1, 106 min
Future Film 19.11.2008

The Who -yhtyeen tupla-albumia Tommy (1969) on kutsuttu ensimmäiseksi rock-oopperaksi, ja sitä on sittemmin myös esitettykin musiikkinäytelmänä. Tommysta irtosi myös useita itsenäisiä hittikappaleita, jotka yhdessä tai erillään olivat tärkeä osa The Whon konserttiohjelmistoa. Hienoja Tommy-tulkintoja sisältävää Live at Leeds -albumia (1970) on mainittu kaikkien aikojen live-albumiksi.

Maine oli siis jo korkea, kun Robert Stigwood, Ken Russell ja Pete Townshend rupesivat muokkaamaan aineistoa elokuvaksi. Muutoksia tehtiin paljon, ja mukaan värvättiin eturivin näyttelijöitä ja artisteja.

Vaikka budjetti oli iso, tulos oli usein mauton, tökerö ja kyllästyttävä. Alun ja lopun puhdistaviksi ja ylevöittäviksi tarkoitetut luontonäyt ovat nekin reippaasti kitschin puolella.

Tommyn isä haavoittuu toisen maailmansodan lentäjänä. Äiti (Ann-Margret) on sängyssä uuden rakastettunsa (Oliver Reed) kanssa, kun isä palaa ja murhataan. Traumatisoituneesta Tommysta tulee kuuro, mykkä ja sokea. Aikuista Tommya (Roger Daltrey) parannetaan Marilyn-messussa, jossa ylipappi Eric Clapton tulkitsee Sonny Boy Williamsonin kappaletta ”Eyesight To The Blind”. Hän kohtaa LSD-huoran, jota esittää tulisesti Tina Turner (”Acid Queen”).

Psykedeelisten näkyjen ylettömyys alkaa kyllästyttää, mutta Elton John selvittää suvereenisti jättiläiskengissään ”Pinball Wizardin”. Määrä muuttuu myös hetken ajaksi laaduksi. Flipperimiljonääri Tommyn äiti piehtaroi ylellisyydessä alkoholisoituen, ja Ann-Margret irrottelee rohkeasti ”mainoksennus”-jaksossa. Frank Tashlinin ja Jerry Lewisin veroisessa kohtauksessa television Rex Beans -papumainosparodia antaa sytykkeen huikeaan satiiriin kulutusyhteiskunnasta. Eero Aarnion pallotuolikin tahriutuu papukeittoon ja ties mihin.

Ihmelääkäri (Jack Nicholson) diagnosoi Tommyn vaivan psykosomaattisen luonteen. Ann-Margretin raivoisimman tanssin yllyttämä Tommy paiskautuu peilin läpi ja herää vihdoin aikuiseksi. Tommyn koettelemukset jatkuvat edelleen, ja lopussa kuullaan kolme The Whon parhaisiin kuuluvaa kappaletta, ”We’re Not Gonna Take It!”, ”See Me, Feel Me” ja ”Listening To You”.

Tommy-elokuva on kamala mutta rockin ystävälle välttämätön, ehkä kuitenkin pikakelausta suosien. Dvd-kuvalaatu on hieno, ja äänimaailma tekee oikeutta alun perinkin viisikanavaisena nauhoitetulle musiikille. Nupit voi kohokohdissa vääntää kaakkoon.

Posted in Ann-Margret, Brown Arthur, Clapton Eric, Daltrey Roger, Entwistle John, John Elton, Moon Keith, Nicholson Jack, Reed Oliver, Russell Ken, Stigwood Robert, Townshend Pete, Turner Tina, Who The, Yleinen | No Comments »