Archive for the ‘Robertson Cliff’ Category

Midwayn taistelu

Keskiviikko, Lokakuu 6th, 2010

2010.10.23.-Midway

MIDWAYN TAISTELU / Slaget om Midway (Midway). USA © 1976 Universal Pictures. T: Walter Mirisch. O: Jack Smight. KS: Donald S. Sanford. KU: Harry Stradling, Jr. LA: Walter H. Tyler (art dir.). ET: Jack McMaster. M: John Williams. Ä: Roger Sword, James Troutman. LE: Robert Swink, Frank J. Urioste. N: Charlton Heston (kapt. Matt Garth), Henry Fonda (amir. Chester W. Nimitz), James Coburn (kapt. Vinton Maddox), Glenn Ford (kontra-amiraali Raymond A. Spruance), Hal Holbrook (komentaja  Joseph Rochefort), Toshiro Mifune (amir. Isoroku Yamamoto), Robert Mitchum (amir. William F. Halsey), Cliff Robertson (komentaja Carl Jessop), Robert Wagner (komentajakapt. Ernest L. Blake), Robert Webber (kontra-amir. Frank J. ”Jack” Fletcher), Ed Nelson (amir. Harry Pearson), James Shigeta (vara-amir. Chuichi Nagumo), Christina Kokubo (Haruko Sakura), Biff McGuire (kapt. Miles Browning), Glenn Corbett (komentajakapt. John Waldron), Edward Albert (ltn. Tom Garth), Pat Morita (kontra-amir. Ryunosuke Kusaka), Dabney Coleman (kapt. Murray Arnold), Tom Selleck (kapteenin avustaja). Väri, 2,35:1, Dd mono, 126 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (Universal) 6.10.2010

Toisen maailmansodan taisteluelokuvien perinteinen genre oli joutunut murrostilaan 1960-luvun metagenre-elokuvien myötä, mutta vanhakantaisia sotaeepoksia tehtiin silloin tällöin edelleen. Mirisch- ja Universal -yhtiöiden supertuotanto Midwayn taistelu käsittelee Tyynenmeren sodan käännekohtaa. Siihen on miksattu runsaasti otoksia aikaisemmista elokuvista, sekä näytellyistä että fiktiivisistä. Käsittelytapa on Atlantin valli murtuu -mallin mukaisesti monitarinainen, ja mukaan on saatu monta tähteä, osittain samoja kuin aikaisemmissakin sotaa käsittelevissä suurelokuvissa. Elokuva on osittain fiktiivinen ja kiinnostava sotahistorian ystäville myös virheiden ja epäjohdonmukaisuuksien bongaamiseksi.

Aikansa elokuvateattereissa Midwayn taistelua esitettiin Sensurround-menetelmällä. Kyseessä oli toinen Sensurround-elokuva.

Dvd on laadukkaasti masteroitu.

Korppikotkan kolme päivää (blu-ray)

Keskiviikko, Lokakuu 7th, 2009

20091020-3-days-of-the-condor-2.jpg20091020-3-days-of-the-condor-1.jpg

KORPPIKOTKAN KOLME PÄIVÄÄ (Three Days of the Condor). USA (c) 1975 Dino De Laurentiis. O: Sydney Pollack. KS: Lorenzo Semple, Jr., David Rayfield – James Gradyn romaanista (1974). KU: Owen Roizman. M: Dave Grusin. N: Robert Redford (Joseph Turner / The Condor), Faye Dunaway (Kathy Hale), Cliff Robertson (J. Higgins), Max von Sydow (G. Joubert), John Houseman (Wabash). Väri, DTS Master Audio 5.1, pääkuva 117 min
Blu-ray 1080p High-Definition Widescreen 2,35:1
Pääkuvassa suom. tekstit.
Bonus (ei suom. tekstejä):
– CIA Secret Wars: Undercover Operations (CIA guerres secrètes: Opérations clandestines, O: William Karel / Roche, ARTE, FR 2003), 53 min
- Something About Sydney Pollack (O: Harold Manning / StudioCanal, FR 2004), 60 min
- More About the Condor (A propos de Condor, O: Harold Manning / StudioCanal, FR 2003), 25 min
- Sydney Pollackin kommenttiraita.
- Liitevihkosessa Ryan Gilbeyn essee.
Universal Pictures Finland (StudioCanal Collection) 7.10.2009

Korppikotkan kolme päivää ilmestyi dvd:llä kansainvälisesti ensimmäisen kerran vuonna 1998. Suomessa sen julkaisi Paramount 1.1.2005. Levittäjäksi vaihtui Universal, joka julkaisi Korppikotkan kolmen päivän kahden levyn erikoisjulkaisun 1.11.2006. Universal julkaisi siitä myös ensimmäisen teräväpiirtojulkaisun 13.6.2007 lyhytaikaiseksi jääneessä hd-dvd-formaatissa. Ranskalaisen StudioCanalin blu-ray-laitos ilmestyy Suomessa kuukautta ennen kuin Les 3 jours du Condor -laitos Ranskassa.

Korppikotkan kolme päivää on Owen Roizmanin realistisen kuvaustaiteen hieno saavutus, jonka ansiot teräväpiirtomasterointi nostaa esiin. Elokuva on kestänyt hyvin aikaa, ansioinaan myös Sydney Pollackin (1934-2008) ohjauksen rauhallisen intensiivinen rytmi, ja Robert Redfordin ja Faye Dunawayn älykäs näyttelijäntyö.

Korppikotkan kolme päivää valmistui amerikkalaisen poliittisen jännityselokuvan kulta-aikana 1970-luvun puolivälissä, jolloin lyhyen ajan sisällä valmistuivat myös Ansa (1974), ja Presidentin miehet (1976). Ne heijastivat poliittisten salamurhien 1960-lukua ja Watergaten 1970-lukua. Korppikotkan kolme päivää kertoo CIA:n peiteoperaatiosta, jossa kokonainen tutkimusyksikkö teilataan New Yorkissa ja vain yksi jää vahingossa henkiin. Yhteiskuntakriitikko Fredric Jameson on pitänyt elokuvaa salaliittoteeman avainteoksena ja perinteisen, nyt jo museaalisen vakoilutyylin malliesimerkkinä sitä miten Redford manipuloi valtavaa analogista puhelinvaihdetta. Heti alkutekstijaksossa ”vanhan” tietokonegrafiikan, skannerin ja tietokoneen toiminta alleviivaa nykykatsojalle, miten paljon teknologia on muuttunut, kuten ohjaaja kommenttiraidallaan myhäillen toteaa.

Laajoista lisäaineistoista kaksi keskeistä oli myös dvd-erikoisjulkaisuissa, ja pääosissa ovat Pollack ja Redford. Redford on näytellyt kahdeksassa Pollackin ohjaamassa elokuvassa. Käy ilmi, että kaverukset pitivät elokuvaa välityönä arvaamatta, että siitä tulisi yksi vuosikymmenen tunnuselokuvista. Lähderomaanista poiketen CIA:n peiteoperaation teemaksi elokuvassa tuli salahyökkäyksen valmistelu Lähi-Itään öljy-yhtiöiden etujen turvaamiseksi. Näin siis 35 vuotta sitten! World Trade Centerin kaksoistornien näkyvyys kuvassa tuntuu myös oudon enteelliseltä.

Herkkuja Hollywoodin studiokaudelta

Keskiviikko, Toukokuu 10th, 2006

RAKKAUDEN HUVIRETKI (Picnic), USA 1955, ohjaus Joshua Logan, pääosissa William Holden, Kim Novak, Susan Strasberg, Rosalind Russell, 1:2,35, Dolby Digital stereo 2.0, 108 min. Universal 10.5.2006.

MIES, JOKA KUTISTUI (The Incredible Shrinking Man), USA 1957, ohjaus Jack Arnold, pääosissa Grant Williams, Randy Stuart, 1:1,78, Dolby Digital mono, 77 min. Universal 2006.

PAHOLAINEN TULEE KELLO 4 (The Devil at 4 O’Clock), USA 1961, ohjaus Mervyn LeRoy, pääosissa Frank Sinatra, Barbara Luna, Spencer Tracy, 1:1,85, Dolby Digital 1.0, 121 min. Universal, kevät 2006.

MIEHEN LEMPIURHEILU (Man’s Favorite Sport?), USA 1963, ohjaus Howard Hawks, pääosissa Rock Hudson, Paula Prentiss, 1:1,85, Dolby Digital mono 2.0, 115 min. Universal 18.1.2006.

Universal on julkaissut Suomessa Hollywoodin studiokauden herkkupaloja, ohjelmistossaan myös Columbian tuotantoa. Rakkauden huviretki (1955) perustuu William Ingen suosittuun näytelmään, jossa ikuinen harhailija (William Holden) saapuu pieneen kotikaupunkiinsa ja panee viriilisyydellään naisten kuviot sekaisin, mukaanlukien naapurintytön (Kim Novak) seurustelun mahtimiehen pojan (Cliff Robertson) kanssa. Kuvioissa on liikaa helppohintaisuutta mutta myös aitoja tuokioita. Helmi on piknik-illan tanssiaiskohtaus, jossa Holdenin ja Novakin välinen vetovoima käy ilmeiseksi heille itselleen ja kaikille muillekin. Kumpaakin yhdistää se, että heitä pidetään pinnallisina ihmisinä kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Yhteisymmärryksen turvin Holden voi paljastaa naiselle herkän puolensa karskin machoilun takana. Dvd-masterointi ei tee oikeutta James Wong Howen upealle scope-kuvaukselle.

Mies, joka kutistui (1957) on näistä neljästä ainoa tosi klassikko. Se kuuluu Jack Arnoldin ensiluokkaiseen kauhu- ja scifi-elokuvien sarjaan, ja terävä mustavalkoinen dvd-masterointi nostaa elokuvan vavahduttavuuden hyvin esiin. Richard Matheson laati älykkään käsikirjoituksen omasta romaanistaan. Tarina kertoo yksinkertaisuudessaan siitä, miten Tyynellämeren lomallaan ydinkokeen säteilyn uhriksi tullut mies alkaa kutistua aina vain pienemmäksi. Avioliiton luonne muuttuu, mies ystävystyy sirkuksen pikkunaisen kanssa, kunnes epäsuhta on heilläkin mahdoton, ja pian nukkekotikin on liian suuri. Periviholliseksi tulee ensin kissa, sitten valtavana näyttäytyvä lintu, lopulta hämähäkki. Pääsisältönä eivät ole kuitenkaan pienuuden painajaisen järkytykset vaan ihmeellisen seikkailun filosofiset oivallukset. Elokuva päättyy kosmisiin näkyihin ja tähtisumuihin. ”Jumala ei tunne nollaa… olen yhä olemassa!”

Paholainen tulee kello 4 (1961) on sekin Tyynenmeren elokuva, tällä kertaa katastrofielokuva, ja tässä kaunis värillinen masterointi korostaa kuvaaja Joseph F. Birocin huikeiden näkyjen vaikuttavuutta. Ohjaaja oli Hollywood-veteraani Mervyn LeRoy, ja pääosissa ovat Frank Sinatra rangaistusvankina ja Spencer Tracy tulivuorisaaren pappina. Tarina epätoivoisista miehistä tuhoon tuomitulla saarella tarjoaisi tilaisuuksia syvällisiin oivalluksiin, mutta katsoja saa tyytyä henkeäsalpaavaan seikkailuelokuvaan.

Miehen lempiurheilu (1963), Howard Hawksin viimeinen komedia, ei kuulu hänen parhaisiinsa, vaikka aihe onkin hauska. Suositun kalastusoppaan kirjoittaja (Rock Hudson) ei osaa kalastaa, uida eikä käyttää moottorivenettä. Joutuessaan ensi kertaa kalaan hän voittaa kilpailun, koska kalat tarttuvat hänen vieheisiinsä vahingossa. Elokuvassa on hauskoja vitsejä ja Henry Mancinin tarttuvaa musiikkia, mutta sankarin kiusaantuneisuus ja häntä ympäröivien neitojen ivallisuus käyvät yksitoikkoisiksi. Romanttisesta juonesta on rakkaus kaukana. Väkinäisyyden tunnetta korostaa sekin, että eräelokuva on niin ilmiselvästi kuvattu Universalin studiolla.