Archive for the ‘Pihlström Uno’ Category

Valkoisen neilikan velho

Perjantai, Marraskuu 5th, 2010

2010.11.13.-Valkoisen-neilikan velho

VALKOISEN NEILIKAN VELHO / Den vita nejlikans herre. Suomi 1945. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Simo Penttilä. KU: Uno Pihlström. LA: Erkki Siitonen. PU: Eeva Pullinen. M: George de Godzinsky. Ä: Hugo Ranta. LE: Elle Hongisto. N: Hilkka Helinä (Raija Arpia), Joel Rinne (hammaslääkäri Lauri Liesi, ”Valkoisen neilikan velho”), Ritva Arvelo (Kirsti Salme), Eine Laine (rouva Luokki), Rauha Rentola (Milla, Haarikan kassa), Reino Valkama (Perttu Romonen, ent. sirkusilveilijä ”Plaski”), Tauno Majuri (insinööri Reino Arpia), Paavo Jännes (konsuli Niklas Rami), Eero Viitanen (johtaja Sami Lundström, ”Luraus”), Kaarlo Aavajoki (Romsu, Haarikan ovimies), Matti Aulos (johtaja Anders Luokki, ent. Lundström, ”Kalaharin konsuli Alexander Dumas”). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 82 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 5.11.2010

Suomi-Filmi -yhtiöllä tehtiin 1940-luvulla useita Simo Penttilä -elokuvia (henkilöhahmoina Kuollut mies, kenraaliluutnantti T.J.A. Penttilä, jne.). Niitä ohjasi tavallisesti Ilmari Unho, ja niissä esiintyi yleensä Joel Rinne, kuten tässäkin. Valkoisen neilikan velho kuului sodanjälkeisen eskapistisen viihteen linjaan.Tuotantoarvot ovat Suomi-Filmin parhaaseen tapaan korkeat, mutta humpuukielokuvan tarina on joutavanpäiväinen ja monimutkainen. Se on itse asiassa niin tolkuton, että jos hulluttelua olisi vielä liioiteltu, oltaisiin oltu Hellzapoppin-tyylisen nonsense-viihteen maailmassa. Ritva Arvelo nähdään ensimmäisessä varsinaisessa elokuvaroolissaan.

Dvd:n visuaalinen laatu on yleensä korkea, mutta taso heilahtelee ajoittain.

Kilroy sen teki

Perjantai, Lokakuu 22nd, 2010

2010.10.23.-Kilroy-sen-teki

KILROY SEN TEKI / Kilroy var här. Suomi 1948. TY: Suomi-Filmi. T: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Lea Joutseno, Ilmari Unho – Hilja Valtosen romaanista (1947). KU: Uno Pihlström. LA: Erkki Siitonen, Ville Hänninen. PU: Kerttu Vuori. M: George de Godzinsky. Ä: Hugo Ranta. LE: Yrjö Haapanen. N: Lea Joutseno (Ulla Järvinen), Joel Rinne (agronomi Yrjö Haara), Ritva Arvelo (Leila Kesänen), Sylva Rossi (Mirri, Salon Rositan omistajatar), Emma Väänänen (Salon Rositan johtajatar), Laila Rihte (Siiri), Eine Laine (emännöitsijä), Sirkka Sipilä (Inkeri), Kullervo Kalske (Lasse). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 86 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 22.10.2010

Kilroy sen teki oli Suomi-Filmin pääkomediennen Lea Joutsenon viimeinen elokuva näyttelijänä. Hän jatkoi vielä Ihmiset suviyössä -elokuvan käsikirjoittajana ja teki sitten pitkän uran kääntäjänä. Useimpien Joutsenon elokuvien ohjaaja oli ollut Valentin Vaala, mutta Kilroy sen teki -elokuvan ohjasi Ilmari Unho. Unho oli monipuolinen ohjaaja. Komedia ei ollut kuitenkaan hänen vahvin lajinsa. Kilroy sen teki -elokuvaa onkin mielenkiintoista verrata Vaalan ohjauksiin, sillä kuvaus, lavastus, käsikirjoitus ja näyttelijäroolitus on samanlaista.

Juonikin on aivan yhtä tyhjänpäiväinen. Joutseno esittää muotipiirtäjä Ulla Järvistä, joka luulee väärinkäsityksen seurauksena tulleensa kartanon perijättäreksi. Väärinkäsityksen komedia paljastaa ulkoisten roolien keinotekoisuuden ja auttaa tunnistamaan ihmisten todellisen luonteen. Unho tavoittaa huttutarinan vakavan ytimen hyvin, mutta Vaalalle ominainen henkevyys kevyen komedian alalla ei ole hänelle yhtä luontaista. Kohtaus jäätävällä asemalla vastanäyttelijänä jäyhä asemamies (Eino Räisänen) on kyllä hyvää työtä.

Uno Pihlströmin talvinen kuvaus on laatutyötä, ja dvd:n hienosta kuvallisesta laadusta voi nauttia.

Dynamiittityttö

Perjantai, Lokakuu 22nd, 2010

2010.10.23.-Dynamiittitytto

DYNAMIITTITYTTÖ / Dynamitflickan. Suomi 1944. TY: Suomi-Filmi. TJ: Matti Schreck. T: Risto Orko. O+LE: Valentin Vaala. KS: Tet (= Kersti Bergroth), Lea Joutseno, Valentin Vaala. KU: Uno Pihlström. LA: Erkki Siitonen. M: George de Godzinsky. Ä: Evan Englund. N: Lea Joutseno (Marja Reijonen), Paavo Jännes (johtaja Jorma Reijonen), Tapio Nurkka (taiteilija Kari Honka), William Markus (rikospoliisiosaston apulaispäällikkö Esko Vuoristo), Kaarlo Kytö (arkkitehti Taisto alias Jehu), Rauha Rentola (Lempi Rae). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 72 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 22.10.2010

Valentin Vaala oli suomalaisen tyylikkään, urbaanin komedian taitaja n:o 1. Pisimmän komediasarjansa hän teki Lea Joutsenon kanssa: he tekivät kahdeksan elokuvaa yhdessä. Dvd:llä julkaistiin keväällä Varaventtiili, joka ei ole varsinainen komedia vaan humoristinen draama. Dynamiittityttö, Vaalan ja Joutsenon kuudes yhteinen elokuva, kuuluu Suomi-Filmin Tet-komedioihin. Tässä elokuvassa Tet-nimimerkin taakse kätkeytyi Kersti Bergroth, mutta sitä käyttivät myös Hilja Valtonen ja Joutseno itse, joka on tässäkin mukana käsikirjoittajana.

Elokuva tuli ensi-iltaan syksyllä 1944 Suomen tehtyä välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja Lapin sodan alettua. Ajan tapahtumat eivät heijastu millään tavalla Dynamiittitytössä, joka tarjoaa täydellistä eskapismia. Lääkettä synkkien kokemusten rasittamille katsojille, jotka olivat hyvässä vireessä panemaan alulle sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia.

Tarina kertoo johtaja Reijosen (Paavo Jännes) tylsistyneestä Marja-tyttärestä (Joutseno), joka lukee ajanvietteekseen salapoliisiromaaneja ja sekaantuu vahingossa dynamiittiliigaan, jonka seuraavana kohteena on tietenkin Reijosten oma huvila. Hömppäköykäinen juoni tarjoaa tilaisuuksia humoristisiin käänteisiin ja sanailuihin.

Jälleen kerran Joutsenolla on renoirlaisittain kolme kosijaa: jämerä poliisi Esko (William Markus esikoisroolissaan), sympaattinen taiteilija Kari (Tapio Nurkka) ja salaperäinen arkkitehti Taisto (Kaarlo Kytö). Viimeksimainittu paljastuu dynamiittiliigan ”Jehuksi”, jolloin Marja pyörtyy Eskon käsivarsille: ”Pane minut elinaikaiseen vankilaan”.

Kevyen elokuvan kuvasi hienosti Uno Pihlström, ja sen voi huomata myös dvd:llä.

Ryhmy ja Romppainen

Perjantai, Syyskuu 24th, 2010

2010.09.25.-Ryhmy-ja-Romppainen

RYHMY JA ROMPPAINEN / Ryhmy och Romppainen. Suomi 1941. TY: Suomi-Filmi. TJ: Matti Schreck. T+O+LE: Risto Orko. KS: Matti Kurjensaari, Ilmari Unho – Armas J. Pullan romaanista ”Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy (1940). KU: Erik Blomberg, Uno Pihlström. LA: Roy. Ehostus: Rakel Linnanheimo. M: George de Godzinsky. ”Laulu laiturilla” (san. Kerttu Mustonen) es. Kirsti Hurme. Ä: Georg Brodén. N: Reino Valkama (vänrikki Ville Romppainen), Oiva Luhtala (vääpeli Kalle Ryhmy), Kirsti Hurme (Dora Rastola), Ville Salminen (Santa Rosa, argentiinalainen sanomalehtimies), Santeri Karilo (Kars, kansainvälinen seikkailija), Sasu Haapanen (Virt, kansainvälinen seikkailija), Paavo Jännes (eversti Rastola), Kullervo Kalske (luutnantti Kanerva, everstin adjutantti), Vilho Siivola (Santtu, autonkuljettaja), Hannes Häyrinen (Jallu, ullakkovaras), Salli Karuna (rouva Hölppänen), Arvo Lehesmaa (johtaja Hölppänen). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 74 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 24.9.2010

Armas J. Pulla kirjoitti 14 Ryhmy ja Romppainen -kirjaa vuosina 1940-1967, ja elokuvia parivaljakosta tehtiin kolme, pääosissa Oiva Luhtala ja Reino Valkama. Ensimmäinen elokuva Ryhmy ja Romppainen valmistui välirauhan aikana. Toiminta muutettiin rauhanajan vakoilujuoneksi, jossa vastapuolena on ”kansainvälisiä seikkailijoita”. Kirsti Hurme, joka sittemmin elokuvassa Jees ja just esitti mieleenpainuvasti neuvostokomissaari Natalia Vengrovskaa, onkin tässä sankaritar ja kaksoisagentti, eversti Rastolan tytär. Hän saa kajauttaa myös ravintolan estradilla eksoottisen ”Laulu laiturilla” -numeron.

Ryhmy ja Romppainen -kirjojen saatavuutta rajoitettiin kylmän sodan vuosina, mutta muistan itse lapsena helposti saaneeni niitä luettaviksi roiseimpia tarinoita myöten. Sodanaikaiset filmatisoinnit hyllytettiin, mutta esimerkiksi tämän Ryhmy ja Romppainen -elokuvan rajoittamiseen ei olisi ollut ulkopoliittista perustetta. Kun näin ensi kertaa jatkosodan aikaisen Jees ja just -elokuvan vuonna 1986 elokuvateatteri Orionin Risto Orko -sarjassamme, myös siinä yllätti myönteisesti elokuvan huumori ja fanaattisuuden puute.

Oiva Luhtala ja Reino Valkama olivat suomalaisen elokuvan toinen huomattava koomikkopari (ensimmäinen oli Aku Korhosen ja Kaarlo Kartion Lapatossu ja Vinski). Ryhmyn ja Romppaisen lempijuoma on sipuliviina, maskotti sotakissa Mörökölli ja tärkein henkilökohtainen ase puukalikka, jolla konnat kalautetaan tainnoksiin. Molemmat sankarit pääsevät lopuksi suutelemaan Kirsti Hurmetta, joka on näissä elokuvissa aikuinen, naisellinen nainen. Ryhmy ja Romppainen ovat eräänlaisia ikuisia poikia, siviiliammateiltaan pölynimurikauppias ja linja-autonkuljettaja, tottuneita selviytymään mahdottomien ihmisten ja tilanteiden kanssa.

Pulla itse ei ensimmäisestä filmatisoinnista pitänyt, mutta Risto Orko teki siitä laatutuotannon. Matti Kurjensaari ja Ilmari Unho olivat ensiluokkaisia käsikirjoittajia. Musiikin sävelsi George de Godzinsky, ja kuvaajana olivat mestarit Erik Blomberg ja Uno Pihlström. Lavastajana debytoi Roy eli Tapio Vilpponen. Ollakseen suomalainen farssi Ryhmy ja Romppainen on yllättävän elegantti tuotanto. Dvd-masterointi on pääasiassa erinomaista, ja se tekee oikeutta hienolle sävymaailmalle.

Kalle-Kustaa Korkin seikkailut

Perjantai, Toukokuu 21st, 2010

2010.04.14.-Kalle-Kustaa-Korkin seikkailut

KALLE-KUSTAA KORKIN SEIKKAILUT / Kalle Kustaa Korkkis äventyr. Suomi 1949. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Kaarle Hirvonen, Ilmari Unho – Outsiderin kuunnelmasarjasta ja romaanista Huuhkalinnan kaviomarssi, Kalle-Kustaa Korkin seikkailut 7 (1949). KU: Uno Pihlström. LA: Kyllikki Halme. M: Harry Bergström. Ä: Hugo Ranta. LE: Armas Laurinen. N: Joel Rinne (Kalle-Kustaa Korkki), Hilkka Helinä (Miss Mary Morton), Reino Valkama (Pekka Lipponen), Kirsti Ortola (Molly, Pekan pihvinpaistaja), Ville Salminen (Henry Williams, ”Lasso-Eetu”), Tiina Rinne (Liisa), Rauha Rentola (Madame), Oke Tuuri (Aaleppi), Toivo Lahti (Mikko Paraati, haudankaivaja), Jorma Nortimo (Valerius, ent. lukkari), Matti Oravisto (agronomi Korpi). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 102 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 21.5.2010

Ilmari Unhon elokuva Kalle-Kustaa Korkin seikkailut on suomalaista liukuhihnaviihdettä vaatimattomimmillaan. Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen olivat Outsiderin luoman suositun kuunnelmasarjan ja pulpfiktio-jännityslehtien sankareita vuosina 1945-1965. Sekä elokuvassa että radiossa Kalle-Kustaa Korkkia tulkitsi Joel Rinne. Pekka Lipposena oli elokuvassa Reino Valkama; radioäänenä oli Oke Tuuri. Kalle-Kustaa Korkin seikkailut -elokuva jäi aiheen ainoaksi filmatisoinniksi. Vuonna 1964  Pekka Lipponen seikkaili vielä 11-osaisessa tv-sarjassa, jossa Lipposena oli Ossi Elstelä ja Korkkina Kullervo Kalske. Ilmari Unho oli hyvä ohjaaja, mutta tässä elokuvassa, ensimmäisessä, joka häneltä on julkaistu dvd:llä, hänen otteensa oli hukassa. Elokuvassa ei ole jännitystä, huumoria eikä tyyliä. Suorastaan inhottava on Mollyn hahmosta luotu rasistinen mustan naisen karikatyyri.

Dvd:n kuvallinen laatu on vaatimaton, ja äänikin rahisee, vaikka elokuvan kuva- ja ääninegatiivit ovat tallella.