Archive for the ‘Pekkarinen Tatu’ Category

Kalle Aaltosen morsian

Perjantai, Heinäkuu 30th, 2010

2010.08.07.-Kalle-Aaltosen-morsian

KALLE AALTOSEN MORSIAN / Kalle Aaltonens brud. Suomi 1948. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Ossi Elstelä. KS: Tatu Pekkarinen, Ossi Elstelä – Tatu ja Aino Pekkarisen näytelmästä (1946) – Aino Pekkarisen romaanista Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa (1944) – J. Alfred Tannerin kupletista Kalle Aaltonen (1926). KU: Kalle Peronkoski. LA: Aarre Koivisto. M: Alvar Kosonen.  – ”Hei terve nyt Helsinki, sinut jälleen nähdä saan”, ”Ankkurilaulu”, ”Ja monessa on oltu souvissa”, ”Laulu Sutisesta”, ”Hei, meripojan retki on muistorikasta”, ”Neptunuksen poika”, ”Kapakassa oltiin” (Alvar Kosonen). – ”Kalle Aaltonen” (J. Alfred Tanner). – ”Yö kerran unhoa annoit” (Olavi Virta). – ”Kotimaani ompi Suomi” (trad.). Ä: Kurt Vilja. LE: Armas Vallasvuo. N: Rolf Labbart (aliperämies Kalle Aaltonen), Hillevi Lagerstam (Kaarina Hallermaa), Helge Ranin (merenkulkuneuvos Hallermaa), Ossi Elstelä (Amanda Saarnila alias salapoliisi), Thure Bahne (yliperämies Yrjö Kourula), Pentti Viljanen (merimies Sutinen), Armas Jokio (merimies Pohjola), Laila Rihte (maisteri Marja Niittylä), Elna Hellman (Sutiska), Veikko Linna (kokki), Olavi Virta (merimies Virta), Toppo Elonperä (kapteeni), Anna-Liisa Hämeensalo (neekeriprinsessa), Punaisen Myllyn baletti, Leo Jokela (merimies). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 92 min
Finnkino (SF) 30.7.2010

Kalle Aaltosen morsian on kevyttä revyyviihdettä J. Alfred Tannerin suosikkilaulun ja sen innoittaman romaanin ja revyynäytelmän pohjalta. Se on myös aikalaisdokumentti Ossi Elstelän johtaman revyyteatteri Punaisen Myllyn tyylistä ja esiintyjistä. Suomalaisen kabareen ja revyyn voimamies Elstelä tuli myös elokuvan ohjaajaksi. Lisäksi hän esittää naiseksi pukeutuneena merenkulkuneuvoksen tytärtä (Hillevi Lagerstam) vartioivaa salapoliisia, joka tulee esirillumareihahmoisen merimies Sutisen (Pentti Viljanen) kiinnostuksen kohteeksi. Ensirakastaja Kalle Aaltosta tulkitsee Rolf Labbart. Vaihdosjuonessa neuvoksen tytär esiintyy laivan siivoojana ja hänen ystävättärensä Marja Niittylä (Laila Rihte) neuvoksen tyttärenä. Karkean farssin heikkoihin puoliin kuuluu ”neekeriprinsessaan” liittyvä rodullisesti halventava juonikuvio. Vahvinta antia ovat Olavi Virran esittämät laulut, mukaanlukien Virran upeimpiin omiin sävellyksiin kuuluva ”Yö kerran unhoa annoit”. Kalle Aaltosen morsian oli jo 1930-luvulta alkaen elokuvissa esiintyneen Virran varsinaisen elokuvauran läpimurtoteos. Siinä on myös varhaisin tietämäni Leo Jokelan elokuvaesiintyminen.

Kalle Peronkoski on kuvannut elokuvan taitavasti, ja dvd-masterointi on hienoa.

Maskotti

Perjantai, Toukokuu 16th, 2008

2008.05.24.-Maskotti
MASKOTTI / Maskot. Suomi 1943. TY: Fenno-Filmi. TJ: Theodor Luts. O: Yrjö Norta. KS: Jukka Mäkelä, Ilmari Waltamaa – Tatu Pekkarisen romaanista Hotelli Huminan kantavieraat (1942). KU: Erik Blomberg. LA: Eero Levä, Aarne Orri. M: Erkki Salama (= Matti Jurva, Tatu Pekkarinen). N: Emmi Jurkka (Ida Hentola, hotellin omistaja), Eija Karapää (Mirjam, Idan tytär), Leo Lähteenmäki (taidemaalari Akseli Niemelä), Kalle Viherpuu (Ville Pusakka, viipurilainen isäntämies), Ossi Korhonen (Feliks), Irja Rannikko (Miina, hotellin piika), Joel Asikainen (Ville), Matti Jurva (Kalle).
Finnkino (Fenno) 16.5.2008

Taiteilijoita uhkaa häätö hotelli Huminasta heidän harjoitellessaan lauluja ja tansseja Messuhallin asevelijuhlaan. Kevyttä ajanvietepakkausta kannattelevat Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen laulut kuten ”Kaikki kääntyy vielä kerran parhain päin” ja ”Ajelin hummallani Äänisjärven jäällä”. Niiden ansiosta Maskotti on herkkua Suomi-viihteen ystävälle. Valitettavasti dvd on masteroitu käytetystä esityskopiosta, eikä lopputulos poikkea vhs-tasosta.

Finnkinon kotimaisia (kesä-syyskuu 2007)

Perjantai, Syyskuu 21st, 2007

20090414-vihaan-sinua-rakas.jpg20090808-muhoksen-mimmi.jpg

Finnkinon Suomi-saaga jatkuu

SUURIN VOITTO, Suomi 1944, SF, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Helena Kara, Eino Kaipainen, Sylvi Palo, 1:1,33 mv, DD mono, 84 min, Finnkino 6.7.2007

VIHAAN SINUA – RAKAS, Suomi 1951, SF, ohjaus Edvin Laine, pääosissa Ansa Ikonen, Edvin Laine, 1:1,33, DD mono, 73 min, Finnkino 15.6.2007

MUHOKSEN MIMMI, Suomi 1952, SF, ohjaus Jorma Nortimo, pääosissa Tuija Halonen, Matti Oravisto, 1:1,33, DD mono, 74 min, Finnkino 15.6.2007

MATKALLA SEIKKAILUUN, Suomi 1945, Fenno, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Aku Korhonen, Sirkka Sipilä, 1:1,33 mv, DD mono, 97 min, Finnkino 24.8.2007

KEITTIÖKAVALJEERIT, Suomi 1948, Fenno, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Sirkka Sipilä, Esko Vettenranta, 1:1,33 mv, DD mono, 98 min, Finnkino 6.7.2007

SOITA MINULLE, HELENA!, Suomi 1948, Fenno, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Helena Kara, Rauli Tuomi, Erkki Viljos, 1:1,33 mv, DD mono, 86 min, Finnkino 6.7.2007

SF ELOKUVAKLASSIKOT 6 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
AVIOLIITTOYHTIÖ, Suomi 1942, SF, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Birgit Kronström, Tauno Palo
NAINEN ON VALTTIA, Suomi 1944, SF, ohjaus Ansa Ikonen, pääosissa Ansa Ikonen, Aku Korhonen, 1:1,33 mv, DD mono, 99 min
ISÄN VANHA JA UUSI, Suomi 1955, SF, ohjaus Matti Kassila, pääosissa Ansa Ikonen, Tauno Palo, 1:1,33, DD mono, 94 min
RAKAS LURJUS, Suomi 1955, SF, ohjaus Toivo Särkkä, pääosissa Ansa Ikonen, Edvin Laine, Joel Rinne, 1:1,33, DD mono, 98 min

SF-ELOKUVAKLASSIKOT 7 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
ROVANIEMEN MARKKINOILLA, Suomi 1951, SF, ohjaus Jorma Nortimo, pääosissa Esa Pakarinen, Reino Helismaa, Jorma Ikävalko 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 79 min
LENTÄVÄ KALAKUKKO, Suomi 1953, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Esa Pakarinen, Mai-Brit Heljo 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 66 min
HEI, RILLUMAREI!, Suomi 1953, SF, ohjaus Armand Lohikoski, pääosissa Esa Pakarinen, Sirkka-Liisa Wilén 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 79 min
RANTASALMEN SULTTAANI, Suomi 1955, SF, ohjaus Eddie Stenberg, pääosissa Assi Nortia, Esa Pakarinen, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 74 min

SF-ELOKUVAKLASSIKOT 8 (4-dvd), Finnkino 21.9.2007
SF-PARAATI, Suomi 1940, SF, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Ansa Ikonen, Tauno Palo, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 86 min
KAUNIS VEERA ELI BALLADI SAIMAALTA, Suomi 1950, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Assi Nortia, Ralf Labbart, Hannes Häyrinen, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 78 min
ON LAUTALLA PIENOINEN KAHVILA, Suomi 1952, SF, ohjaus Thure Bahne, pääosissa Tuija Halonen, Siiri Angerkoski, William Markus, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 84 min
KIPPARIKVARTETTI, Suomi 1952, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Auvo Nuotio, Teijo Joutsela, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 78 min

SPEDE-TUOTANNON PARHAAT 5 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
LENTÄVÄT LUUPÄÄT, Suomi 1984, ohjaus Spede Pasanen, pääosissa Spede Pasanen, Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri, Riitta Väisänen, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 85 min
HEI KLIFFAA HEI, Suomi 1985, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Kari Franck, Hannele Lauri, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 96 min
LIIAN ISO KEIKKA, Suomi 1986, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Ritva Valkama, Pentti Siimes, Hannele Lauri, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 103 min
PIKKUPOJAT, Suomi 1986, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Spede Pasanen, Hannele Lauri, Riitta Väisänen, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 84 min

SPEDE-TUOTANNON PARHAAT 6 (3-dvd), Finnkino 15.6.2007
FAKTA HOMMA, Suomi 1987, ohjaus Jukka Virtanen, pääosissa Riitta Havukainen, Eija Vilpas, Taneli Mäkelä, Lasse Karkjärvi, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 93 min
”ONKS VILJOO NÄKYNY?”, Suomi 1988, ohjaus Hannu Seikkula, pääosissa Heikki Kinnunen, Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala, Kristiina Elstelä, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 80 min
RAMPE & NAUKKIS – KAIKKIEN AIKOJEN SUPERPARI, Suomi 1990, ohjaus Hannu Seikkula, pääosissa Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 87 min

RAUNI MOLLBERG -ELOKUVAT 2 (3-dvd), Finnkino 24.8.2007
TUNTEMATON SOTILAS, Suomi 1985, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Risto Tuorila, Pirkka-Pekka Petelius, 1:1,66, stereo, suom./ruots. tekstit, 200 min
YSTÄVÄT, TOVERIT, Suomi 1990, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Stina Ekblad, Mikk Mikiver, liitedokumentti: Untamo Eerola: Molle – ohjaajan muotokuva (1991, 76 min), 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, pääkuva 126 min
PARATIISIN LAPSET, Suomi 1994, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Tatjana Vasileva, Helge Herala, liitedokumentti Molle ja Tatjana (1994, 29 min), 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, pääkuva 100 min

Finnkinon eeppisessä suomalaisen elokuvan hankkeessa on ilmestynyt dvd-ensijulkaisuina kolme SF:n eli Suomen Filmiteollisuuden ja kolme Fenno-Filmin elokuvaa. SF-julkaisuista Suurin voitto (1944) on Hannu Lemisen ohjaama, pohjoisen Suomen tukkimaille sijoittuva lääkärimelodraama, jossa Eino Kaipainen tekee kaikkensa kulkutaudin pysäyttämiseksi rinnallaan innoittava hoitajatar (Helena Kara) ja loppuun palanut vaimo (Sylvi Palo). Vihaan sinua – rakas (1951) on Edvin Laineen ohjaama avioliittokomedia, jossa puolisot tahoillaan, esittäjinään Ansa Ikonen ja Edvin, retkahtavat salarakkaisiin. Musiikkikomedia Muhoksen Mimmi (1952) kuuluu SF:n tukkilais-rillumarei-linjalle, jossa Savotan Sannina ensimmäisen pääroolinsa saanut Tuija Halonen on nyt johdonmukaisesti nimiroolin esittäjä Muhoksen Mimmi. Hölmöilyn kirjoitti iskelmänsä pohjalta Reino Helismaa ja hyvät laulut laati Toivo Kärki.

Harvinaisempaa tarjontaa ovat Fenno-dvd:t. Yrjö Nortan ohjaamat Matkalla seikkailuun (1945) ja Keittiökavaljeerit (1948) ovat kevyintä sarjaa, vaikka molemmat kuvasi Esko Töyri ja musiikin laati kumpaankin Tapio Ilomäki. Elokuvien harvinaisuutta osoittaa, että jälkimmäistä ei ole milloinkaan nähty televisiossa, vaikka sen kiinnostavana piirteenä loppukohtaukset nähdään keksijän itse rakentaman television ruudussa, siis 1940-luvun Suomessa. Edellinen on nähty televisiossa viimeksi vuonna 1959. Nämä elokuvat kuuluvat lähinnä vakaumuksellisimmille Suomi-elokuvan harrastajille. Kolmas Fenno-dvd, Soita minulle, Helena! (1948), on vuoden tärkeimpiä vanhan suomalaisen elokuvan julkaisuja, Hannu Lemisen sydämellinen nuoren naisen (Helena Kara) kehityskertomus, jossa tämä joutuu kohtaamaan aviomiehen (Rauli Tuomi) kuolemansairauden ja hirviöanopin (Elsa Rantalainen) pohjattoman vihan tiellä suvun tulevaksi matriarkaksi, kuten jatko-osista tiedämme. Elokuvan negatiivit paloivat vuonna 1959, ja sitä on sen jälkeen ollut vaikea nähdä. Elokuva kannattaa katsoa ennakkoluulottomasti ja keskittyneesti nenäliinapaketti vieressä.

Finnkino julkaisee suomalaisia elokuvia sekä erillisinä levyinä että mielenkiintoisesti koottuina bokseina. SF-elokuvaklassikot 6 keskittyy komediaan. Avioliittoyhtiö (1942) oli Hannu Lemisen varhainen ohjaustyö, jossa hän alkoi löytää tyyliään Birgit Kronströmin ja Tauno Palon yhteispelin ja varsinkin Georg Malmsténin musiikin innoittamana. Nainen on valttia (1944) kuului liukuhihnaosastoon, erikoispiirteenään Ansa Ikonen ainoassa ohjaustehtävässään, vasta Suomen toisena naisohjaajana. Elettiin sota-aikaa, kansa janosi viihdettä, ja sitä tarjosivat Ikonen, Aku Korhonen, Uuno Laakso ja Unto Salminen. Ikonen ohjasi Mika Waltarin ohuen tarinan sujuvasti, mutta samankaltaisesta Waltari-aiheesta syntyi 10 vuotta myöhemmin parempi elokuva Rakas lurjus (1955), pääosassa siinäkin Ikonen, jonka on naamioiduttava mieheksi saadakseen vuokrahuoneen naisia vihaavien Edvin Laineen ja Joel Rinteen luota. Jotakin kummaa ilmassa väreilee niin, että Edvin joutuu kysymään itseltään: ”olenko minä hau hau?”. Isän vanha ja uusi (1955) oli Tauno Palon ja Ansa Ikosen viimeisiä yhteisiä elokuvia. Tässä Tauno Palo on vaihtanut nuorempaan (Hillevi Lagerstam) mutta alkaakin kaivata takaisin rauhallisempaan elämään…

SF-elokuvaklassikot 7 on rillumarei-rautaisannos. Rovaniemen markkinoilla (1951) on ensimmäinen rillumarei-elokuva. Esa Pakarinen on Severi Suhonen, ja hänen kavereitaan esittävät Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko. Tarina jatkuu elokuvassa Hei, rillumarei! (1953), jossa kaverukset saapuvat Helsinkiin taskut täynnä rahaa ja haistattavat pitkät pääkaupungin kulttuurille, joka todistetaan huijaukseksi. Lentävässä kalakukossa (1953) Pakarinen otti rautatie-etsivän roolihahmon, ja junamatkan kuvauksena teos on legenda sarjassaan. Rantasalmen sulttaanissa (1955) rillumarei laajenee globaaliksi ilmiöksi, kun Pakarinen kavereineen saapuu Marokkoon perintöä etsimään, ja Rantasalmen setä löydetään sulttaanina täysin varustettuine haaremeineen. Elokuvissa on vetäviä lauluja ja hahmoja, mutta ne on toteutettu läpihuutojuttuina.

SF-elokuvaklassikot 8 on musikaalipakkaus johtolankoina säveltäjä Harry Bergström, Kipparikvartetti ja tukkilaisromantiikka Saimaan malliin. SF-paraati (1940) on Suomi-musikaalin suosikkeja kautta aikojen. Georg Malmsténin ”Nuoruuden sävel” soi tunnuksena, ja ”Pot, pot, pot, potkut sain” on tämän päivän Suomessa erityisen ajankohtainen. Ansa ja Tauno ovat parhaassa vireessään, sivurooleissa ovat vääjäämättömät Aku Korhonen ja Siiri Angerkoski, ”Helsingin kattojen yllä” -visio tuo teokseen dokumentaarista kiehtovuutta, ja dvd on vedetty kauniista masterista. Kaunis Veera (1950) alkaa sykähdyttävänä suomalaisena musiikkikomediana Tatu Pekkarisen aiheesta, tapahtuma-aika on 1900-luvun alku, nimiroolissa lahjakas ja sävähdyttävä Assi Nortia. Tämä on se elokuva, johon Bergström kokosi Kipparikvartetin, aluksi taustalaulajiksi. Elokuva on hauska ja lennokas, kunnes Elsa Turakaisen karmiva ylinäytteleminen tuo riitasoinnun. Toinen saimaalaiskomedia On lautalla pienoinen kahvila (1952) syntyi Kauniin Veeran menestyksen innoittamana, jälleen Tatu Pekkaris-musikaalina, ja Kipparikvartetti kajauttelee jälleen taustalauluja Bergströmin johdolla. Kauniissa Veerassa debytoinut Tuija Halonen sai pääroolin Savotan Sannina, ja Siiri Angerkoski oli Marleena. Kipparikvartetissa (1952) Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela ovat vihdoinkin laulajanelikkona kameran edessä, ja tarinassa kerrotaan kvartetin fiktiivinen ”synty”.

Rillumarei- ja Kipparikvartetti-boksit ovat hyviä valintoja suomalaisen populaarimusiikin ystäville, varsinkin mukana laulamista harrastaville, sillä laulujen sanatkin on tekstitetty.

Spede-tuotannon parhaat 5 -boksi sisältää elokuvat Lentävät luupäät (1984), Hei kliffaa hei (1985), Liian iso keikka (1986) ja Pikkupojat (1986), ja Spede-tuotannon parhaat 6 -boksi elokuvat Fakta homma (1987), ”Onks Viljoo näkyny?” (1988) ja Rampe & Naukkis (1990). Elokuvat ovat syntyneet seitsemän vuoden aikana, ja bokseihin on koottu tuon jakson suomalaisen komedian ykköskaartia tarinoissa, jotka ponnistavat usein television suosikkihahmoista ja kimmokkeista. Tuotantovauhti oli vain yleensä liian kova, eikä komedialle annettu tarpeeksi hengitysilmaa eikä liikkumatilaa.

Rauni Mollberg -elokuvat 2 -boksi sisältää ohjaajan viimeisimmät teokset. Tuntemattomassa sotilaassa (1985) Väinö Linna oli vielä itse mukana päivittämässä tarinaansa uuden sukupolven tulkittavaksi. Ystävät, toverit (1990) on raadollinen kuvaus Petsamon kaivosmaailmasta 1930-luvulta toisen maailmansodan aikaan, kun kaikki on myytävänä. Paratiisin lapset (1994) on makaaberi satiiri venäläisestä saalistajanaisesta kylpyläparatiisin rakentajana.

Finnkinon Suomi-julkaisujen tekninen taso on vaihteleva. SF-paraatin visuaalisesta loistosta se yltää huonoimpien Spede-julkaisujen vaatimattomaan laatuun. Joskus on kyse lähtömateriaalin puutteellisuudesta: Spede-elokuvat eivät olleet aina alun perinkään teknisesti hyviä. Mutta miksi dvd on vedetty kuluneesta, käytetystä kopiosta silloinkin, kun elokuvasta on olemassa hyvä originaali ja pelaste?