Archive for the ‘Peckinpah Sam’ Category

Tuokaa Alfredo Garcian pää

Keskiviikko, Toukokuu 5th, 2010

2010.07.17.-Bring Me the Head of Alfredo-Garcia

TUOKAA ALFREDO GARCIAN PÄÄ / Jakten på Alfredo Garcias huvud (Bring Me the Head of Alfredo Garcia). USA/Meksiko © 1974 United Artists. TY: Optimus Productions (Hollywood), Estudios Churubusco Azteca (Mexico City) – MGM:lle. TJ: Helmut Dantine. T: Martin Baum. O: Sam Peckinpah. KS: Gordon Dawson, Peckinpah – Frank Kowalskin ja Peckinpahin tarinasta. KU (Eastmancolor>DeLuxe, 1,85): Alex Phillips, Jr. LA: Agustin Huarte. M: Jerry Fielding. LE: Garth Craven, Robbe Roberts, Sergio Ortega, Dennis E. Dolan. N: Warren Oates (Bennie), Isela Vega (Elita), Gig Young (Quill), Robert Webber (Sappensly), Helmut Dantine (Max), Emilio Fernández (El Jefe), Kris Kristofferson (Paco). Väri, 1,85:1, 107 min
Espanjan- ja englanninkielinen. Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (MGM/UA>Fox>Hollywood Classics) 5.5.2010

Sam Peckinpah joutui koko uransa aikaan kahnauksiin tuotantoyhtiöidensä kanssa. Tuokaa Alfredo Garcian pää oli ohjaajan ainoa elokuva, joka oli täysin hänen valvonnassaan. Tarina käynnistyy, kun meksikolainen mahtimies, joka tunnetaan nimellä El Jefe (esittäjänä meksikolaisen elokuvan suurmies Emilio Fernández), saa selville roiston nimen, joka on tehnyt hänen tyttärensä raskaaksi ja julistaa miljoonapalkkion miehen päästä. Gringopianisti Bennie (tulkitsijana kerrankin pääroolissa Peckinpah-kantakasvo Warren Oates) saa selville, että etsitty mies, Alfredo García, onkin jo kuollut, ja lähtee machete kädessä tämän haudalle, mutta tempautuu veristen välienselvittelyjen pyörteeseen. Elokuvan alkuosa on karun naturalistinen. Elita (Isela Vega) on Bennielle välikappale, joka voi johdattaa hänet Alfredo Garcían haudalle, mutta myös paljon enemmän. Elitan teloituksen jälkeen elokuva muuttuu kuumehoureiseksi veribaletiksi, kun Bennie tulee hulluksi ja alkaa puhua päälle, jota hän yrittää epätoivoisesti estää mätänemästä Meksikon helteessä kylmäkalleviritelmiensa turvin. Tuokaa Alfredo Garcian pää on hypnoottinen kuolemantanssi, jonka Peckinpah toteuttaa absurdina elokuvanäytelmänä halliten sekä hitaan intensiteetin että räjähtävän toiminnan vaihteet. Alex Phillips, Jr.:n kuvauksessa käytetään Meksikon maisemia ilmaisuvoimaisesti.

Elokuva on väkivaltainen, mutta vastaavista meksikolaisista verilöylyistä saa lukea päivän uutisista yhä.

Dvd-versiota mainostetaan leikkaamattomaksi. Elokuva on ollut Suomessa alun perinkin elokuvateatterilevityksessäkin leikkaamattomana (113 min elokuvateatterinopeudella).

Hurja joukko (blu-ray)

Keskiviikko, Elokuu 27th, 2008

20090222-the-wild-bunch.jpg

The Wild Bunch. USA (c) 1969 Warner Bros.-Seven Arts. O: Sam Peckinpah. N: William Holden, Ernest Borgnine, Robert Ryan, Edmond O’Brien, Warren Oates, James Sanchez, Ben Johnson, Emilio Fernandez, Strother Martin, L.Q. Jones. 1080p, väri, 2,4:1, DD 5.1, 144 min. [Aikaisempia julkaisuja: USA:n ensijulkaisu 1997. Hurja joukko: kahden levyn erikoisjulkaisu Suomessa 10.5.2006]. Warner Bros. Home Entertainment Finland, blu-ray 27.8.2008.

Erityisominaisuudet: Kommenttiraita (Nick Redman, Paul Seydor, Garner Simmons, David Weddle). Poistettuja kohtauksia. Kolme liitedokumenttia: Sam Peckinpah’s West: Legacy of a Hollywood Renegade (2004, 83 min). The Wild Bunch: An Album in Montage (Paul Seydor, 1996, 34 min). Ote: A Simple Adventure Story: Sam Peckinpah, Mexico and the Wild Bunch (Nick Redman, 2005, 24 min).

Sam Peckinpahin hirmuinen ja käänteentekevä ”end of the West” -saaga Hurja joukko on ollut maailmalla levityksenä erilaisina versioina. Suomessa dvd:llä ja blu-rayna julkaistua laitosta mainostetaan ”alkuperäisenä ohjaajan versiona”, ja tämä pitääkin paikkansa, mutta Suomessa on myös elokuvateatterilevityksessä totuttu näkemään sama täyspitkä versio. Oleellista on, että lähtökohtana on vuoden 1994 restauroitu versio, josta tehtiin elokuvan 35-vuotisjuhlan kunniaksi anamorfinen dvd-loistopainos. Se julkaistiin Suomessa tupla-dvd:nä 2006. Dvd:n ansio on oikea Panavision-kuvasuhde ja korkealaatuinen masterointi, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa blu-raylla. Peckinpahin yhteistyö luottokuvaajansa Lucien Ballardin kanssa tulee näin entistä paremmin oikeuksiinsa kotikatsomossa.

Vuosi on 1913. Hurjan joukon viimeiseksi tarkoitettu keikka menee pieleen, kun rautatieyhtiön rahasäkeissä on ennätyssaaliin asemesta tiivistysrenkaita. Meksikossa diktaattori Huerta vuodattaa maata kuiviin. Meksikon kapinallisten vakavuus on vastakohta hurjan joukon lainsuojattomien itsekkyydelle. Asejunan ryöstö on seuraava suuri keikka, mutta siihen ryhtyessään konnajoukko sekaantuu Meksikon sisällissotaan. Pike Bishopin (William Holden) joukon perässä on entinen rikostoveri Deke Thornton (Robert Ryan) puolivillaisen possensa kanssa. Väkivallan armottomuus koettiin lännenelokuvassa ensi kertaa näin fyysisen hirvittävänä. Elokuva oli käännekohta parempaan ohjaaja Peckinpahille, joka oli joutunut pahasti poikkiteloin tuotantojärjestelmän kanssa. Liitedokumenteissa Peckinpahin itsetuhoista lahjakkuutta käsitellään rehellisesti.

Preerian laki, Raivopäät (Convoy)

Keskiviikko, Heinäkuu 25th, 2007

Peckinpah-tarjonta täydentyy

PREERIAN LAKI (The Deadly Companions), USA 1961, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa Maureen O’Hara, Brian Keith, Steve Cochran, Strother Martin. 1:2,35, DD stereo, 90 min. Future Film 18.7.2007

RAIVOPÄÄT (Convoy), USA 1978, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa Kris Kristoffersson, Ali MacGraw, Burt Young, Ernest Borgnine, 1:2,35, DD 2.0 mono, 104 min. Canal+ / Universal 25.7.2007

Sam Peckinpah on ollut hyvin esillä dvd-tarjonnassa. Viheltävät luodit, Majuri Dundee, Hurja joukko, Balladi Cable Hoguesta ja Pat Garrett ja Billy the Kid saatiin erikoisjulkaisuina vuonna 2006, ja vuonna 2007 Pakotiestä on saatu BluRay-julkaisu.

Tänä vuonna tarjonta on täydentynyt entisestään. Ilmeisesti ensi kertaa dvd:llä on Suomessa julkaistu Peckinpahin ensimmäinen pitkä elokuva Preerian laki (1961). Se on työ, jossa Peckinpahilla ei ollut suurta valtaa. Taustavoima oli Maureen O’Hara, joka muistetaan John Wayne -elokuvien tulisena punapäänä, ja joka oli 1960-luvulla hyvässä vireessä, vaikka ei saanutkaan arvoisiaan rooleja. Preerian laki on kuvaus lännen naisesta, miehensä kuoltua suojattomaksi saluunalinnuksi muuttuneesta yksinhuoltajasta, jota saattaa halki apassien asuttaman preerian kolme epämääräistä seikkailijaa. Elokuvassa on omaperäisiä kosketuksia, ja kuvaus (William H. Clothier) on loistavaa, mutta mikään ei vielä viittaa mestaruuteen, jota Peckinpah osoitti jo seuraavassa elokuvassaan Viheltävät luodit.

Kunnianhimoisten teosten lomassa Peckinpah teki ajanvietettä. Hänen puhtain viihde-elokuvansa on Raivopäät (1978), C.W. McCallin hittisingleen perustuva rekkaralli, jossa Kris Kristoffersson esittää rämäpäistä Rubber Duckia. Voi olla että Suomen itärajan seiskatien rekkajonoihin kyllästyneet eivät koe viihteelliseksi tarinaa, jossa kapinallinen Rubber Duck lietsoo kilometrien pituisen karavaanin korruptoituneiden kyttien kiusaksi. Tapahtumapaikkoina ovat New Mexico, Teksas ja Arizona, ja romurallin kevyttä tyyliä todistaa se, että kukaan ei näköjään oikeasti vahingoitu, aivan kuin kyseessä olisi animaatio.

Western-erikoisuuksia

Keskiviikko, Kesäkuu 14th, 2006

HIRTTOSILMUKKA (Hangman’s Knot), USA 1952, ohjaus Roy Huggins, pääosissa Randolph Scott, Donna Reed, Lee Marvin, 1:1,33, 1.0 mono, 78 min. Universal 14.6.2006

MAJURI DUNDEE: PITKÄ VERSIO (Major Dundee: The Extented Version), USA 1964, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa Charlton Heston, Richard Harris, Senta Berger, 1:2,35, Dolby Digital 5.1 tai 1.0, 130 min, mukana kommenttiraita ja runsaat lisäaineistot. Universal 25.1.2006

PUNAINEN AURINKO (Soleil rouge / Red Sun), Espanja/Ranska/Italia 1971, ohjaus Terence Young, pääosissa Charles Bronson, Ursula Andress, Toshiro Mifune, Alain Delon, 1:1,33, 2.0 mono, 110 min. Universal, uusintajulkaisu 2006

Universal on julkaissut viime aikoina paljon lännenelokuvia, joiden joukossa on myös todellisia löytöjä.

Hirttosilmukka (1952) on jämerä teos näyttelijä Randolph Scottin ja tuottaja Harry Joe Brownin pitkän yhteistyön puolivälistä. Tarina sijoittuu sisällissodan loppukaaokseen, jossa kultasaaliin ryöstäneet sotilaat huomaavatkin olevansa taistelun päätyttyä lainsuojattomia, joiden välit muuttuvat ristiriitaisiksi. Piiritetyssä talossa nainen (Donna Reed) joutuu julman Lee Marvinin silmätikuksi, Randolph Scott osoittautuu kunnian mieheksi, ja piinaavan tilanteen avaa hirmumyrsky. Dvd-masterointi on erinomaista. Ohjaaja Roy Huggins hoitaa homman ammattimaisesti, mutta westernin ystävälle on kiinnostavaa huomata, että samanlaisista asetelmista André De Toth ja Joseph H. Lewis ohjasivat noina vuosina parempia Scott-elokuvia, kunnes ohjaaja Budd Boetticherin ja käsikirjoittaja Burt Kennedyn tulo Scott-Brown-tiimiin vuonna 1956 (Seitsemän miestä jäljellä) kohotti tason mestariluokkaan.

Majuri Dundeen pitkä versio (1964) täydentää vuoden merkittävää Sam Peckinpah -tarjontaa, josta on vastannut lähinnä Warner Bros. monella elokuvalla. Sony Columbian upea restauroitu laitos (2005, Suomen julkaisija Universal 2006) on mahdollisimman täydellinen rekonstruktio kovan onnen majurin saagasta. Dvd-julkaisun rehellisissä kommenteissa ja lisäaineistoissa käy ilmi, että tuotantoyhtiöllä oli kyllä osuutensa elokuvan valmistumiseen liittyneeseen sotkuun, mutta ohjaaja Peckinpah oli mahdoton mies, jolla ensimmäistä isoa elokuvaa ohjatessaan karkasi tilanne käsistä. Vasta Hurjaa joukkoa ohjatessaan hän osoitti kykynsä vastuuntuntoon ja huolenpitoon suurtuotannossa. Esikuvanaan Arabian Lawrence Peckinpah lähti tekemään intiimiä spektaakkelia sisällissodan aikaisesta hurjapäisestä upseerista (Charlton Heston), joka apasseja jahdatessaan riehuu pitkin Meksikoa ja on viedä USA:n sotaa Ranskaa vastaan. Hänellä on sotavoiminaan vangittuja jenkkejä (Richard Harris), vapautettuja orjia (Brock Peters) ja rikollisia (James Coburn). Omantunnon ääntä edustaa Senta Berger. Dvd:n sisältämien poistojen ja tausta-aineistojen ansiosta elokuvasta on nyt mahdollista saada parempi tolkku kuin milloinkaan aikaisemmin. Edes viime vuonna nähtäväksi tullut loistelias restauroitu filmikopio ei kattanut kaikkea tätä.

Ennenkin dvd:llä julkaistu Punainen aurinko (1971) on todella kansainvälinen western. Pääasiassa ranskalaisen tuotannon ohjaaja on britti (Bond-ohjaaja Terence Young), kieli englanti, kuvauspaikka USA ja näyttelijäkaarti kansainvälinen, mukana ainutlaatuista kyllä myös japanilaistähti. Kuvaaja on mestari Henri Alekan ainoassa lännenelokuvassaan, ja säveltäjänä toinen maestro, Maurice Jarre, harvinainen nimi westernin alalla hänkin. Japanin suurlähettilään vaunu joutuu junanryöstäjien käsiin 1860-luvun Amerikassa, ja keskenään kilpailevat konnat (Charles Bronson, Alain Delon) saavat saaliikseen pyhän mikadomiekan. Perään lähtee vartijasamurai (Toshiro Mifune), jota ei voi käännyttää tehtävästään mikään. Mukana on kauniita naisia (Ursula Andress, Capucine) ja intiaaneja, jotka koettavat kärventää konnat tulikeihäillään ruohotiheikköön. Kevyt viihdecocktail toimii yllättävän hyvin aineiston kirjavuuteen nähden.

Warnerin mahtavat Prestige Collection -metalliboksit

Keskiviikko, Maaliskuu 22nd, 2006

TARZAN COLLECTION
MARX BROTHERS COLLECTION
ERROL FLYNN COLLECTION
HITCHCOCK COLLECTION
JOHN WAYNE COLLECTION
ELVIS COLLECTION
STANLEY KUBRICK COLLECTION
STEVE MCQUEEN COLLECTION
Warner Bros. 22.3.2006

Warner Bros. on julkaissut kevään mittaan mahtavan erän metallisia Prestige Collection -klassikkobokseja. Julkaisujen merkittävyyttä korostaa Warnerin dvd-brandin loistelias visuaalinen laatu. Monia julkaisuja rikastavat animaatiot, uutiskatsaukset ja dokumentit. Osa bokseista sisältää uudelleenjulkaisuja elokuvista, jotka ovat olleet eri tavoin saatavilla entuudestaan.

TARZAN COLLECTION sisältää kuusi legendaarista elokuvaa, joissa esiintyivät Johnny Weissmuller, Maureen O’Sullivan, John Sheffield ja Cheeta-simpanssi. Elokuvista paras, Tarzan ja valkoinen nainen (1934), nähdään sensuroimattomana alastonuintijaksoineen. Mukana ovat myös Tarzan, viidakon valtias (1932), Tarzanin pako (1936), Tarzanin poika (1939), Tarzanin salainen aarre (1941) ja Tarzan suurkaupungissa (1942).

MARX BROTHERS COLLECTION tarjoaa kuusi elokuvaa, joiden joukossa on sekä huippuja (Ilta oopperassa, 1935, Päivä kilpa-ajoissa, 1937) että rutiinitöitä, joista voi tarkistaa, että veljekset säilyttivät hauskuutensa niissäkin (Päivä sirkuksessa, 1939, Päivä lännessä, 1940, Päivä tavaratalossa, 1941). Elokuvat ovat MGM-kaudelta paitsi harvemmin nähty independent-hauskuttelu Yö Casablancassa (1946), jota kuvaa tunnuslause ”Nazis vs. Nutsies”. Kahjot veljekset tekevät tyhjäksi natsien juonet, ja Groucho tekee äärimmäistä pilaa rapistuvista viettelijän taidoistaan.

HITCHCOCK COLLECTION sisältää jännityksen mestarin Warner-elokuvat Esirippu laskee (1950), Muukalaisia junassa (1951, kahtena versiona), Minä tunnustan (1953), Täydellinen rikos (1954) ja Väärä mies (1957) sekä MGM-elokuvan Vaarallisen romanssi (1959). Boksi on miellyttävä yhdistelmä yleisön suursuosikkeja ja ohjaajan vakavimpia saavutuksia.

STANLEY KUBRICK COLLECTION pitää sisällään loistomastereista vedetyt elokuvat Lolita (1961), Kellopeliappelsiini (1971), Barry Lyndon (1975), Hohto (1980), Full Metal Jacket (1987) ja Eyes Wide Shut (1999), joista kolme viimeksimainittua mielenkiintoista kyllä ohjaajan oikeana pitämässä 1:1,33 kuvasuhteessa. Eurooppalaisversioina nähdään Hohto ohjaajan suosimana meille tuttuna lyhyenä laitoksena ja Eyes Wide Shut ilman seksikohtausten jenkkisensuurijippoja.

ERROL FLYNN COLLECTION on kaikista bokseista suomalaiselle eniten todellinen tapaus, koska näitä elokuvia on ollut muuten vaikeinta nähdä. Mukana on Flynnin komea läpimurto Kapteeni Blood (1935), jossa hänellä on jo vastanäyttelijänään Olivia De Havilland. Esillä on Flynnin ensimmäinen lännenelokuva, huikea Technicolor-seikkailu Dodge City (1939). Flynnin rohkeimpia roolitöitä oli Elisabeth ja Essex (1939), jossa huimapäisen aatelismiehen rakkaus itseään 30 vuotta vanhempaan kuningattareen (Bette Davis) vie tragediaan. Loistelias Merihaukka (1940) perustuu Francis Draken seikkailuihin Espanjan maailmanvalloitushankkeita vastaan samaisen Elisabethin (nyt Flora Robson) palveluksessa. Pilvien sankarit (1941) on kuvaus Pearl Harborin tukikohdasta ennen Japanin hyökkäystä sinne. Flynn esittää ilmavoimien lääkäriä, joka kehittää ratkaisuja syöksylentäjien vaarallisiin sairauksiin ja oireisiin. Kaikki viisi elokuvaa ohjasi lennokkaasti Michael Curtiz, jonka kanssa Flynn joutui lopulta poikkiteloin. Hänen uuden yhtä upean kautensa ohjaaja Raoul Walshin kanssa avasi tragikoominen länneneepos He kuolivat saappaat jalassa (1941). Flynn tulkitsi ainutlaatuisesti kenraali Custeria, joka johti joukkonsa Little Big Hornin verilöylyyn. Ympyrä sulkeutuu Flynnin koskettavaan jäähyväiskohtaukseen Olivia De Havillandin kanssa. Elokuva nähdään Suomessa vähän tunnettuna pitkänä versiona.

JOHN WAYNE COLLECTION sisältää kaksi isoa klassikoa: Etsijät (kaksipuolisella levyllä sekä Academy- että laajakuvalaitoksena) ja Rio Bravo. Mielenkiintoisia ovat myös Chisum, joka kertoo lännenelokuvien kuuluisan Lincoln County Warin ja Pat Garrettin ja Billy the Kidin tarinaa oikeamielisen karjaparonin näkökulmasta, sekä The Cowboys, jossa paimentensa hylkäämän Waynen on turvauduttava kokemattomiin koulupoikiin. Rutiinimaisempia ovat Cahill ja Junanryöstäjät.

ELVIS COLLECTION sisältää yhden helmen (Jailhouse Rock, 1957) ja peräti seitsemän rappiokauden liukuhihnateosta: Viva Las Vegas (1963), It Happened at the World’s Fair (1963), Harum Scarum (1965), Double Trouble (1966), Spinout (1966), Speedway (1968) ja The Trouble with Girls (1969). Boksi sisältää lähes 100 laulua, joiden joukossa Jailhouse Rockin Leiber & Stoller -herkkupaloja lukuunottamatta on vain pari mieleenpainuvaa, kuten Nancy Sinatran ”Your Groovy Self” Speedwayssa ja Elviksen ”Viva Las Vegas” -tunnuslaulu sekä Tony Joe White -henkinen ”Clean Up Your Own Backyard” (The Trouble with Girls).

STEVE MCQUEEN COLLECTION on vakuuttavaa todistusaineistoa kivikasvoisen tähden karisman kestävyydestä. Liitedokumentit valottavat myös tähden uran surullisia varjopuolia varsin rehellisesti. Liekkejä yössä (Never So Few, 1959) oli McQueenin läpimurtorooleja erikoisessa sotaelokuvassa, joka käsittelee toisen maailmansodan tuntemattomien rintamien salaisia vaiheita Burmassa. Täyskäsi-Kid (1965) on kaikkien aikojen uhkapelielokuvia, Ring Lardner, Jr.:n ja Terry Southernin käsikirjoitukseen perustuva, New Orleansiin sijoittuva kuvaus kahden korttihain kohtaamisesta. Vastapelurina on Edward G. Robinson parhaimmillaan. Bullitt (1968) teki McQueenista lopullisesti supertähden. Poliisin korruption kuvaus kasvoi painajaismaiseksi, ja autotakaa-ajoista San Franciscon jyrkillä kukkuloilla tuli esikuva seuraajille. Bullitt-ekstralevy (2004) tarjoaa kaksi ensiluokkaista pitkää dokumenttia. Purevan toiminnan taidonnäyte Pakotie (1972) on keskeinen täydennys Warnerin suurenmoisille Sam Peckinpah -kiekoille.

Peckinpahia loistojulkaisuina

Keskiviikko, Maaliskuu 22nd, 2006

VIHELTÄVÄT LUODIT (Ride the High Country), USA 1962, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa Joel McCrea, Randolph Scott. 1:2,35, mono, 89 min. Kommenttiraita, uusi dokumenttielokuva. Warner Home Video 22.3.2006

HURJA JOUKKO: KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (The Wild Bunch), USA 1969, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa William Holden, Robert Ryan. 1:2,40, Dolby Digital 5.1, 138 min. Tupla-dvd:llä kommenttiraita, kolme dokumenttielokuvaa, leikkauspoistoja. Warner Home Video 22.3.2006

BALLADI CABLE HOGUESTA (The Ballad of Cable Hogue), USA 1970, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa Jason Robards, Stella Stevens. 1:1,78, mono, 116 min. Kommenttiraita, dokumenttielokuva Stella Stevensistä. Warner Home Video 22.3.2006

PAT GARRETT JA BILLY THE KID: KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (Pat Garrett & Billy the Kid), USA 1973, ohjaus Sam Peckinpah, pääosissa James Coburn, Kris Kristoffersson. 1:2,35, mono, vuoden 2005 erikoisversio 111 min ja vuoden 1988 Turner Preview -versio 117 min. Tupla-dvd:llä kahden version lisäksi kommenttiraita, kaksi dokumenttielokuvaa ja alkuperäiset laulut Kris Kristofferssonin ja Donny Frittsin esittäminä. Warner Home Video 22.3.2006

Sam Peckinpah oli Hollywoodin suuria kapinallisia. Hän joutui poikkiteloin paitsi tuottajayhtiönsä myös työtovereidensa eikä vähiten oman itsensä kanssa. Tuloksena oli merkittäviä elokuvia. Warner Bros. tekee kunniaa Peckinpahille näyttävillä dvd-julkaisuilla, joissa on myös elokuvat tunteville uutta tarjolla. Tärkeää on Peckinpahin suosiman scope-formaatin korkea visuaalinen taso, josta on varmistuttu anamorfisella masteroinnilla. Viheltävät luodit oli Peckinpahin suuri läpimurto ja ensimmäinen jäähyväiselokuva villille lännelle, pääosissa westernin vanhat veteraanit Joel McCrea ja Randolph Scott rehellisesti ikänsä tunnustavina. Eeppinen Hurja joukko sai voimaa Vietnamin sodan aikakaudesta ja toi villin lännen viimeisiin päiviin pelottavan allegorian tasoja. Balladi Cable Hoguesta oli ohjaajan rento muunnelma autiomaan puutarhaksi muuttamisen teemasta, pääosassa karismaattinen Jason Robards. Pat Garrett ja Billy the Kid oli Peckinpahin murheenlapsia, josta on ollut vuosien mittaan nähtävillä monia versioita. Vuoden 2005 huolella koottua erikoisversiota tarjoillaan definitiivisenä. Välillä on ollut tarjolla pidempiäkin laitoksia, mutta pidempi ei ole aina parempi. On kysymys siitä, että kaikki oleellinen on mukana oikeassa rytmissä. Katsojalla on mahdollisuus ratkaista itse, sillä tupla-dvd:llä on tilaisuus verrata uusinta laitosta pisimpään. Levyillä on paljon uusia liitedokumentteja. Ne ovat hyviä ja rehellisiä. Perinpohjaisin, kokopitkä Peckinpah-dokumentti on Hurja joukko -levyllä, mutta unohtumattomin ja valaisevin on ohjaajan nuoruudesta kertova dokumentti Viheltävät luodit -levyllä. Siinä tutustumme parhaiten myös Peckinpahin sukuun. Peckinpah-harrastusta voi jatkaa katsomalla Pakotien tuoreesta Steve McQueen Collectionista. McQueen oli ohjaajan sukulaissielu, ja häntäkin kuvaavista dvd-dokumenteista jää rehellinen ja surumielinen tunne loppuunpalaneesta hurjapäästä.