Hilman päivät tshekkiläisittäin
Hoří, má panenko. Tshekkoslovakia / Italia 1967. O: Milos Forman. N: Jan Vostrčil, Josef Kolb, Josef Valnoha, Alena Květová. Väri, 1,33:1, DD stereo, 70 min Sisältyy boksiin: Milos Forman: The Sixties Collection Future Film 9.1.2009.
Viimeisen tshekkielokuvansa Milos Forman rakensi tutuista aineksista. Päätapahtumana on tanssiaiset, ja ääniraitaa hallitsee torvisoittokunta. Kuvaajana oli mestari Miroslav Ondricek, luottokäsikirjoittajana jatkoi Ivan Passer, ja kuvaukset toteutettiin Barrandovin studioilla. Tuotanto oli nyt kansainvälinen, tuottajaksi tuli mahtava italialainen Carlo Ponti, ja ensi kertaa Forman kuvasi väreissä. Väri sopikin hyvin Formanin maailmaan, ja Ondricek piti asteikon hallittuna. Palaa, palaa! on komedia pikkukaupungin palokunnan tanssiaisista. Banderolli syttyy tuleen, helminauha hajoaa ja aiheuttaa monenlaista kompastelua, kakku varastetaan, eivätkä missikisan osallistujat ole kaikkein hehkeimpiä. Varastaminen eskaloituu yleiseksi ilmiöksi. Kun valot sammutetaan, että kaikki voisivat palauttaa varastamansa tavarat, loputkin viedään. Lopulta juhlitun sankarin palkintokin katoaa, ja loppukuvassa nähdään juhlien aikana palaneen talon savuavat rauniot. Elokuvaa on kutsuttu poliittiseksi satiiriksi, ja niin Forman itsekin sanoo Criterionin dvd-haastattelussa (2002), mutta vahvoista yhteiskunnallisista yhtymäkohdista huolimatta mielestäni kyseessä on sittenkin pikemminkin Hilman päivät tshekkiläisittäin. Muutenkaan 1960-luvun tshekkielokuvissaan Forman ei ole niinkään satiirikko kuin humoristi. Hän osoittaa inhimillistä ymmärrystä suurille toiveille, joiden toteutus ei pienissä ympyröissä pääse kukoistamaan. Palaa, palaa! tuli levitykseen Prahan kevään aattona. Vapauden kausi päättyi neuvostotankkien jyrätessä Tshekkoslovakiaan elokuussa 1968. Forman oli tuolla hetkellä Pariisissa, jäi maanpakoon ja aloitti uuden uran Yhdysvalloissa. Palaa, palaa! -elokuvan masterointi on koko dvd-boksin siistein.
