Archive for the ‘North Alex’ Category

Wise Blood – levoton veri

Torstai, Syyskuu 9th, 2010

2010.10.23.-Wise-Blood

WISE BLOOD – LEVOTON VERI / Ehdoton totuus / Ont blod (Wise Blood). USA / Saksa (c) 1979 Ithaca Productions, Inc. T: Kathy Fitzgerald, Michael Fitzgerald. O: John Huston. KS: Benedict Fitzgerald, Michael Fitzgerald – Flannery O’Connorin romaanista (1952). KU: Gerry Fisher. LA (set decoration)+PU: Sally Fitzgerald. M: Alex North – pääteema ”Tennessee Waltz” (Redd Stewart, Pee Wee King, 1947). Ä: Colin Charles. LE: Roberto Silvi. KP: Macon (Georgia). N: Brad Dourif (Hazel Motes), John Huston (vaari), Dan Shor (Enoch Emory), Harry Dean Stanton (Asa Hawks), Amy Wright (Sabbath Lily), Mary Nell Santacroce (vuokraemäntä), Ned Beatty (Hoover Shoates), William Hickey (saarnamies). Väri, 1,85:1, DD stereo, 101 min
Suom. tekstit Pirjo Katarina Leppänen / svenska texter.
Future Film (NTC / Janus Films) 8.9.2010

”Southern Gothic” on käsite, jota on sovelletty kirjailija Flannery O’Connorin tuotantoon ja myös esikoisromaaniin Wise Blood. Kun siitä tehtiin poikkeuksellisen aidoksi ja kompromissittomaksi tunnettu filmatisointi, tuottajina, käsikirjoittajina, lavastajina ja puvustajina oli Fitzgeraldin sukua, jotka olivat myös O’Connorin kustannustoimittajia, ja kuvaukset toimitettiin O’Connorin kotikonnuilla. Ohjaajaksi saatiin John Huston, jonka myöhäistuotannon yhdeksi pääteokseksi Wise Blood kasvoi.

Hazel Motes (Brad Dourif) palaa (ilmeisesti Korean) sodasta (”en halua kertoa, mihin kohtaan haavoituin”) ja alkaa etsiä paikkaa elämässä Syvän etelän Raamattuvyöhykkeellä, muistikuvissaan saarnaajavaarin (John Huston itse) tuliset saarnat. Hän kohtaa huijarisaarnaajan, sokeaksi tekeytyneen Asa Hawksin (Harry Dean Stanton), jolla on mukanaan 17-vuotias Sapattililja (Amy Wright). Toinen huijarisaarnaaja, lipevä Hoover Shoates (Ned Beatty) säestää itseään kitaramusiikilla. Vastaan tulee muitakin onnen kiertolaisia, kuten syvästi eksyksissä oleva Enoch Emery (Dan Shor), joka yrittää ansaita toimeentulonsa gorillapukuisena.

Hazel perustaa uuden kirkon, Totuuden kirkon ilman Kristusta. Siinä sokeat pysyvät sokeina, rammat eivät parane, ja kuolleet pysyvät kuolleina. Siinä Jeesuksen lunastusveri ei tahri, sillä syntiinlankeemusta ei ollut, lunastusta ei ollut, ja Jeesus Kristus oli valehtelija. Lyhyesti sanoen: semmoinen mies ei tarvitse vanhurskautta, jolla on hyvä auto.

Wise Blood on kaiken muun ohessa katolisen O’Connorin satiiria huijarisaarnaajista ja ateisteista. Se kuvaa elämän syrjäytyneitä ja heidän hulluuttaan ilman pilkkaa, syvän myötätuntoisesti ja myös järkyttävän traagisesti. Loppu järkyttää, kun jumalanpilkkaajana esiintynyt Motes alkaa tehdä todesti sitä missä muut ovat huijanneet (sokeus, kivet kengissä, piikkilanka).

Hannu Björkbacka on kirjoittanut O’Connorista ja Wise Bloodin aikaisemmista eurooppalaisista julkaisuista huomattavasti perustellisemman ja syvällisemmän arvion: http://www.dvdopas.fi/genres.php?pxpe=showreview&rid=13134295794a0efdbc1f8b42.50335308

Dvd:n kuvallinen laatu on niin korkeatasoinen, etten ihmettelisi, vaikka masteri olisi sama kuin Criterion-julkaisussa.

Posted in Beatty Ned, Dourif Brad, Fisher Gerry, Huston John, North Alex, Stanton Harry Dean | No Comments »

Tulivuoren juurella

Keskiviikko, Huhtikuu 22nd, 2009

20090428-under-the-volcano.jpg

”Kotimaani on helvetti”

TULIVUOREN JUURELLA (Under the Volcano). USA/Meksiko (c) 1984 Ithaca Enterprises, Inc. O: John Huston. Malcolm Lowryn romaanista (1947, suom. Juhani Jaskari 1968). N: Albert Finney, Jacqueline Bisset. Väri, 1,78:1 [väärä kansitieto 2,35:1], 108 min
Future Film 22.4.2009

John Huston teki uransa lopulla elokuvia vaikeasti filmattavista kirjoista. 1900-luvun keskeisiin romaaneihin kuuluva Malcolm Lowryn Tulivuoren juurella perustuu tajunnanvirtaan. Elokuvassa alkoholisoituneen konsulin (Albert Finney) tarina on ulkoistettu mutta ei banalisoitu.

Tarina ajoittuu Kuolleiden päivään vuonna 1938 Meksikossa, maassa, joka kiehtoi Hustonia jatkuvasti, tätä ennen elokuvissa Sierra Madren aarre ja Liskojen yö. Mestari Gabriel Figueroa, joka oli kuvannut Liskojen yön mustavalkoisena, palasi toteuttamaan Tulivuoren juurella -elokuvan väreissä.

Musiikin sävelsi Alex North, joka oli säveltänyt Hustonille Sopeutumattomien musiikin ja sävelsi sitten myös Levottoman veren ja Hustonin kolmen viimeisen elokuvan musiikin, merkkinä siitä, että ne olivat silkkoakin tehneelle ohjaajalle tärkeitä.

Tennessee Williamsin näytelmään perustuvassa Liskojen yössä rappiolle joutunutta ex-pappia esitti Richard Burton, joka olisi ollut Hustonin ensimmäinen valinta myös viimeisen meksikolaistarinansa konsuliksi, mutta Burton, joka kuolikin sitten pian vuonna 1984, oli jo muuten varattu. Albert Finney on kuitenkin osassa loistava. Enkä muistanutkaan, miten loistava on parhaimmillaan Jacqueline Bisset, joka esiintyy konsulin kaiken kärsineenä vaimona. Lemmestäkään ei tule juopon miehen kanssa enää mitään, vaikka tunne on tallella. Kun mies juo, nainen ei saa.

Elokuvan suuriin alkoholistin muotokuviin Finneyn suoritus kuuluu, ja listattakoon tähän vertauskohdiksi muutama muu: James Mason (Tähti on syntynyt), Mikko Niskanen (Kahdeksan surmanluotia), Ray Milland (Tuhlattuja päiviä), Charles Chaplin (Pikkutunneilla, Luonnonparantolassa), Dean Martin (Rio Bravo, Suutele minua, tyhmyri), Lasse Pöysti (Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti), Orson Welles (Falstaff). Maurice Ronet’n mestaritulkinta myllyhoidon käyneen miehen kuolemantiestä on Louis Mallen elokuvassa Virvatuli.

Hustonin teoksesta on tehty laadukkaita dokumenttielokuvia. Niistä kiinnostuneen kannattaa hommata käsiinsä amerikkalaisen Criterionin julkaisu, jolla on myös kommenttiraitoja ja haastatteluja.

Tälläkin julkaisulla dvd-masterointia kelpaa katsoa.

Posted in Bisset Jacqueline, Figueroa Gabriel, Finney Albert, Huston John, Lowry Malcolm, North Alex, Yleinen | No Comments »

Hysterian hetkiä

Keskiviikko, Helmikuu 7th, 2007

JEZEBEL (Jezebel), USA 1938, ohjaus William Wyler, pääosissa Bette Davis, Henry Fonda, 1:1,37 DD mono, Jeanine Basingerin kommenttiraita, dokumentti Jezebel: Legend of the South (2006), Warner Night at the Movies -lisäohjelma sisältää Jimmy Dorsey -musiikkielokuvan (1938) ja Tex Avery -animaation The Mice Will Play (1938), pääkuva 104 min. Warner Bros. Entertainment Finland 15.11.2006

MITÄ TAPAHTUIKAAN BABY JANELLE? KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (What Ever Happened to Baby Jane?), USA 1962, ohjaus Robert Aldrich, pääosissa Bette Davis, Joan Crawford, 1:1,85, DD mono, Charles Buschin ja John Eppersonin kommenttiraita, dokumentit Bette and Joan: Blind Ambition (2005), Behind the Scenes with Baby Jane (1962), Andy Williams Show (1962), All About Bette (1994) ja Film Profile: Joan Crawford (Philip Jenkinson, BBC, e.v.), pääkuva 129 min. Warner Bros. Entertainment Finland 15.11.2006

LISKOJEN YÖ (The Night of the Iguana), USA 1964, ohjaus John Huston, pääosissa Richard Burton, Ava Gardner, Deborah Kerr, Sue Lyon, 1:1,85, DD mono, dokumentit The Night of the Iguana: Huston’s Gamble (2006) ja On the Trail of the Iguana (1964), pääkuva 112 min. Warner Bros. Entertainment Finland 7.2.2007

KUKA PELKÄÄ VIRGINIA WOOLFIA? KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (Who’s Afraid of Virginia Woolf?), USA 1966, ohjaus Mike Nichols, pääosissa Elizabeth Taylor, Richard Burton, George Segal, Sandy Dennis, Mike Nicholsin ja Steven Soderberghin kommenttiraita, Haskell Wexlerin kommenttiraita, dokumentit Elizabeth Taylor: An Intimate Portrait (1975), A Daring Work of Raw Excellence (2006), Too Shocking For Its Time (2006), Sandy Dennis Screen Test (1966), Mike Nichols Interviews (1966), pääkuva 125 min. Warner Bros. Entertainment Finland 17.1.2007

Warner Bros.’n dvd-klassikkojulkaisut kilvoittelevat korkealla tasolla masterointiensa laadukkuudessa ja lisäaineistojensa kiinnostavuudessa.

Jezebel (1938) kuului niihin laatutuotantoihin, joilla Warner ponnahti aikoinaan Hollywoodin kunnianhimoisimpien yhtiöiden liigaan. Aiheenvalinnallaan studio asettui vielä valmisteilla olevan Tuulen viemän kilpailijaksi. Sinnikäs Bette Davis osoittautuikin nimiroolitulkinnallaan supertähteyden veroiseksi, ja Samuel Goldwynilta lainattu ohjaaja William Wyler tuli tähden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteistyö sai jatkoa. Warner on antanut elokuvalle huippukohtelun kommenttiraitoineen, dokumentteineen ja ”Warner Night at the Movies” -lisäohjelmineen, joihin sisältyvä harvinainen Tex Averyn animaatio sisältää sekin Tuulen viemää -viittauksen.

Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) on shokki Jezebelin jälkeen. Kaksi Hollywoodin supertähteä, Bette Davis ja Joan Crawford, esittää raadollista sisarsuhdetta Robert Aldrichin kauhua hipovassa elokuvassa. Elokuvasta saa sitä enemmän irti, mitä enemmän tähtien urasta tietää, ja siksi tupla-dvd:n pitkät dokumentit kummastakin ovat katsomisen arvoisia. Jännittävä havainto Jezebelistä ja Baby Janesta on se, että molempien loistavasta mustavalkokuvauksesta vastaa pitkän linjan Warner-ässä Ernest Haller, jota pidettiin nimenomaan Bette Davisin luottokuvaajana.

Tennessee Williamsin näytelmäfilmatisoinnit olivat kova sana 1950- ja 1960-lukujen amerikkalaisessa elokuvassa. Ohjaaja John Hustonin panos oli Liskojen yö (1964), jonka hän teki Jaliscossa, Meksikossa kumppaninaan maan huippukuvaaja Gabriel Figueroa, joka oli ollut jo mukana Sergei Eisensteinin, John Fordin ja Luis Buñuelin elokuvissa. Richard Burton esittää juoppoa, virkaheittoa, meksikolaiseksi turistioppaaksi ruvennutta pappia, joka saa kuljetettavikseen bussilastillisen kristillisiä naisia. Tietäähän sen, mitä seuraa, kun toisessa lahkeessa roikkuu teininymfo (Sue Lyon) ja toisessa kärttyinen holhoojahirviö. Ava Gardner irrottelee rentona hotellinpitäjänä ja Deborah Kerr on vieläkin rennompi vaeltajana, joka on vapautunut kokonaan seksuaalisuuden ikeen alta. Elokuva on visuaalisesti upea, ja siinä on hienoja hetkiä heti, kun se irrottautuu bussinaisten hysteerisestä ilmapiiristä. Tarina on mielenkiintoinen lisäys elokuvan juoppojen pappien linjaan (Mauritz Stillerin Gösta Berlingin taru, John Fordin Elämisen oikeus).

Julma parisuhdekuvaus Kuka pelkää Virginia Woolfia? (1966) perustui Edward Albeen tuoreeseen näytelmään, jota pidettiin mahdottomana filmata. Uskollisen filmatisoinnin raaka kielenkäyttö horjuttikin Hollywoodin Production Code -itsesensuuria. Ohjaajana debytoi nuori Broadway-legenda Mike Nichols, joka päästi Elizabeth Taylorin ja Richard Burtonin irralleen aviohelvetin tulkitsijoina. Toista paria esittivät George Segal ja Sandy Dennis. Näytelmää ei erityisemmin avattu, Richard Sylbert rakensi koruttomat lavasteet, Haskell Wexlerin kuvaus oli paljastavaa, ja Alex Northin musiikki tuki realismia. Miten kaikki tämä oli omiaan horjuttamaan vanhan Hollywoodin valheellista unimaailmaa, käy kiinnostavasti ilmi tupla-dvd:n runsaista lisädokumenteista.

Posted in Aldrich Robert, Avery Tex, Basinger Jeanine, Burton Richard, Crawford Joan, Davis Bette, Dennis Sandy, Figueroa Gabriel, Fonda Henry, Gardner Ava, Haller Ernest, Huston John, Kerr Deborah, Lyon Sue, Nichols Mike, North Alex, Segal George, Soderbergh Stev en, Sylbert Richard, Taylor Elizabeth, Wexler Haskell, Williams Tennessee, Wyler William, Yleinen | No Comments »

Viettelysten vaunu (2-dvd erikoisjulkaisu)

Keskiviikko, Kesäkuu 14th, 2006

”Stellaaaaa!”

VIETTELYSTEN VAUNU. KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (A Streetcar Named Desire. Two-Disc Special Edition), USA 1951, ohjaus Elia Kazan, Tennessee Williamsin näytelmästä, pääosissa Vivien Leigh, Marlon Brando, Kim Stanley, Karl Malden, 1:1,33, mono, 119 min Warner Bros. Entertainment Finland 14.6.2006

Viettelysten vaunu kuuluu niihin klassikoihin, jotka ovat olleet hyvin saatavilla dvd:llä. Jo vhs-kaudella, 1993, siitä julkaistiin ohjaajan versio, johon oli palautettu kolme Production Coden aikoinaan poistamaa minuuttia, ja siitä pitäen se versio on ollut lopullinen. Elokuva ei ole minulle henkilökohtainen suosikki, mutta nyt se teki mieli katsoa muun muassa kunnioituksesta hirmumyrskyssä tuhoutunutta New Orleansia kohtaan. Siellä tosiaan liikennöi aikoinaan raitiovaunu, jonka määräasema oli Desire. Mitä uutta siis juhlaversiossa? Kuten moni alkuvaiheen dvd, tämäkin on masteroitu uudelleen, ja tulos on todellakin loistava, malliesimerkki siitä, miten hyvältä elokuva voi kotikatsomossa näyttää. Mukana on vankka kokoelma uusia dokumentteja, joissa selvitetään Tennessee Williamsin näytelmän vaiheet Broadwaylta Hollywoodiin ja miten Production Coden poistot muuttivat elokuvaa sekä esitellään Alex Northin uraauurtava musiikki. Mukana on kommenttiraita ja täyspitkä dokumentti (1994) Elia Kazanista, ainoasta, joka on ollut sekä amerikkalaisen teatterin että elokuvan keskeinen ohjaaja. Mukana on myös poistoja ja Marlon Brandon koekuvauksia. ”En halua realismia, haluan taikuutta!” julistaa Blanche DuBois. Tämä elokuva tarjoaa molempia.

Posted in Brando Marlon, Kazan Elia, Leigh Vivien, Malden Karl, North Alex, Stanley Kim, Williams Tennessee, Yleinen | No Comments »