Archive for the ‘Nissilä Kalervo’ Category

Villin Pohjolan kulta

Perjantai, Heinäkuu 30th, 2010

2010.08.07.-Villin-Pohjolan kulta

VILLIN POHJOLAN KULTA / Guld i Vilda Norden. Suomi 1963. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O+KS: Aarne Tarkas. KU: Pertti Seppälä. LA: Reino Helkesalo. M: Erkki Melakoski. Ä: Harald Koivikko. LE: Elmer Lahti. KP: Kuusamo. N: Tamara Lund (Karin Jäärä), Vili Auvinen (Kai Vorna, oik. Jäärä), Helge Herala (Tommi Vorna), Åke Lindman (Joel Vorna), Kalervo Nissilä (Jäärä), Leo Jokela (Kristo, saluunan isäntä), Kauko Helovirta (Markus, pankinjohtaja), Armas Jokio (konna), Erkki Viljos (nimismies), Pentti Viljanen (Kiveliön Konsta), Risto Mäkelä (baarimikko), Reino Helismaa (saluunapianisti), Rose-Marie Precht (Pohjolan Ruusu). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 85 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 30.7.2010

Lännenelokuvan hengessä Aarne Tarkas kehitteli pohjoisten erämaiden myyttisiin korpiin sijoittuvan Villi Pohjola -sarjan, jossa valmistui kolme elokuvaa. Kaksi viimeistä, Villin Pohjolan kulta ja Villin Pohjolan salattu laakso, valmistuivat peräkanaa vuonna 1963 villin Tarkaksen toiseksi ja kolmanneksi viimeisinä elokuvina. Pääkuvaajana debytoiva Pertti Seppälä sai heti kuvatakseen Kuusamon mahtavia maisemia, jotka ovat Villin Pohjolan kullan ensimmäinen valtti. Toinen valtti on hyvä näyttelijäkaarti. Vornan veljeskolmikkoa esittävät Vili Auvinen, Helge Herala ja Åke Lindman, joista ensimmäinen tuntuu olevan hieman eksyksissä mutta kaksi jälkimmäistä kuin kotonaan Tarkaksen erämaafantasiassa. Tamara Lund on hurmaava mutta ei aivan vakuuttava pistoolitaitoisena Pohjolan naisena. Rose-Marie Precht taas ottaa ilon irti ”Pohjolan Ruusun” laulunumerostaan. Leo Jokela, Kauko Helovirta, Risto Mäkelä… hyviä kasvoja tulee vastaan jatkuvasti. Näistä elokuvista oli suora jatkumo Speden saluunaan, Spede Pasaselle kun Tarkaksen hupivaltikka seuraavaksi oli siirtymässä.

Dvd-masterointi on kohdallaan.

Posted in Auvinen Vili, Helismaa Reino, Helkesalo Reino, Helovirta Kauko, Herala Helge, Jokela Leo, Jokio Armas, Koivikko Harald, Lindman Åke, Lund Tamara, Melakoski Erkki, Mäkelä Risto, Nissilä Kalervo, Precht Rose-Marie, Särkkä Toivo, Tarkas Aarne, Viljanen Pentti, Viljos Erkki | No Comments »

Härmästä poikia kymmenen

Perjantai, Kesäkuu 18th, 2010

2010.06.13.-Harmasta-poikia kymmenen

HÄRMÄSTÄ POIKIA KYMMENEN / Österbottniskt blod. Suomi 1950. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Artturi Leinonen. KU: Eino Heino. M: Ahti Sonninen. ”Härmästä poikia kymmenen”, ”Isoo-Antti ja Rannanjärvi”, ”Enkä minä hurjan luontoni tähden”, ”Anssin Jukka”, ”Minä vaivainen mato ja matkamies”.  Ä: Hugo Ranta. LE: Armas Laurinen. N: Tauno Palo (Isoo-Antti), Yrjö Kantoniemi (Rannanjärvi), Kalervo Nissilä (Anssin Jukka), Kalle Kirjavainen (nimismies Grönberg), Jussi Oksa (Pouttula, lautamies), Hilkka Helinä (Katri, Pouttulan tytär), Kauko Helovirta (Janne Koivula). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 79 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 18.6.2010

Härmästä poikia kymmenen kuuluu suomalaisen elokuvan valioteoksiin ja ohjaajansa Ilmari Unhon parhaisiin saavutuksiin. Puukkojunkkarien kulta-aikaan 1860-luvulle sijoittuva elokuva perustuu itsensä Artturi Leinosen käsikirjoitukseen ja aitoihin aikalaisdokumentteihin. Ulkokuvaukset tehtiin Ylihärmässä, ja mukana oli paljon aitoja pohjalaisnäyttelijöitä. Stadin kundi Tauno Palo eläytyi yllättävän hyvin Isoon Antin rooliin. Fyysisesti hän ei muistuttanut tuota ihmisjärkälettä, jonka esittäjäksi olisi sopinut paremmin joku Schwarzenegger-fysiikan omistaja. Henkisesti hän kohosi tehtävän tasalle vakuuttavasti. Elokuva on tosipohjaisuuden ja folkloren yhdistelmä. Perinteiset pohjalaislaulut raikuvat sydämen pohjasta, ja yhtä jykevänä vastapainona ovat körttiläisten laulamat virret. Eino Heinon maisemakuvaus on uljasta, ja kompositiot tuovat mieleen, että pohjalaiselokuvat ovat tukkilaiselokuvien rinnalla amerikkalaisten lännenelokuvien vastineita. Puukkojunkkarien kulta-aika sattui ajallisestikin yhteen westernin eniten kuvaaman aikakauden, Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisten vuosikymmenten, kanssa. Näyttelijöinä debytoivat Kauko Helovirta ja Kalervo Nissilä.

Dvd:n kuvallinen laatu on pääasiassa korkea.

Posted in Heino Eino, Helinä Hilkka, Helovirta Kauko, Laurinen Armas, Leinonen Artturi, Nissilä Kalervo, Orko Risto, Palo Tauno, Sonninen Ahti, Unho Ilmari | No Comments »

Valkoinen peura

Perjantai, Huhtikuu 16th, 2010

2010.04.03.-Valkoinen-peura

VALKOINEN PEURA / Den vita renen. Suomi 1952. TY: Junior-Filmi. TJ: Aarne Tarkas. O+KU+LE: Erik Blomberg. KS: Mirjami Kuosmanen, Blomberg – Kuosmasen aiheesta. M: Einar Englund. LA: Osmo Osva. PU+MA: Mirjami Kuosmanen. Ä: Evan Englund, Taisto Lindegren. N: Mirjami Kuosmanen (Pirita / Maarita, Piritan äiti), Kalervo Nissilä (Aslak), Åke Lindman (metsänhoitaja), Jouni Tapiola (Niila), Arvo Lehesmaa (poppamies Tsalkku-Nilla). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, lyhyt versio 65 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 16.4.2010

Valkoinen peura oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen elokuva ennen Aki ja Mika Kaurismäen läpimurtoja. Kokeneet Lapin-kävijät, pariskunta Erik Blomberg ja Mirjami Kuosmanen, kehittelivät idean työskenneltyään Jack Witikan elokuvassa Aila, Pohjolan tytär (1951). »Teimme työtä yhdessä niin, ettei sitä tiennyt, mitä kumpikin teki.» (Blomberg). Tarina syntyi Kuosmasen unenkaltaisesta näystä. Ideana oli »noituus, joka puhkeaa määrätyissä olosuhteissa ja aluksi vastoin naisen tahtoa, kunnes hän vähitellen ryhtyy käyttämään taikavoimaansa tietoisesti ja tuhoavasti» (Sakari Toiviainen). Elokuva noidutusta vaimosta, joka voi muuttua valkoiseksi poroksi ja saa lopussa surmansa oman miehensä keihäästä, oli omaperäinen muunnelma muinaistaruista. Kuvaajana kokeneen Blombergin ensimmäinen pitkä ohjaustyö oli näkemykseltään voimakkaasti visuaalinen: tavoitteena oli vangita tunturien valojen rikkaus. Englundin temaattisesti määrätietoinen musiikki tuki kokonaisuutta, ja Englund laati siitä myös orkesterisarjan. Tuloksena ei ollut täydellinen mestariteos. Näyttelijäohjauksessa ja jälkiäänityksessä on töksähtelyä, ja dokumentin, fiktion ja fantasian saumakohdat särähtelevät, mutta kuvauksen ja musiikin imu pitää kokonaisuuden vaikuttavana. Valkoinen peura kuuluu yhä unohtumattomiin suomalaisiin elokuviin.

Valkoisen peuran tuotantoyhtiön Junior-Filmin mentyä konkurssiin sen oikeudet siirtyivät sen laboratoriovelkojen perijälle Suomi-Filmille.

Tarjolla on elokuvan lyhyt versio (alkuperäisversio oli 6 minuuttia pidempi), eikä sen dvd-masterointi ole kehuttavaa.

Posted in Blomberg, Erik, Kuosmanen Mirjami, Lehesmaa Arvo, Lindman Åke, Nissilä Kalervo, Tarkas Aarne | No Comments »