Blogit

Verinen valtaistuin

AKIRA KUROSAWA THE COLLECTION 5. Kolmen elokuvan boksi.
NE JOTKA ASTUVAT TIIKERIN HÄNNÄLLE (Tora no o wo fumu otokotachi), Japani 1945, pääosissa Denjiro Okochi, Susumu Fujita, 1:1,33, mono, 59 min
SEITTIEN LINNA (Kumonosu jo), Japani 1957, pääosissa Toshiro Mifune, Isuzu Yamada, 1:1,33, mono, 109 min
EI VIELÄ (Madadayo), Japani 1992, pääosissa Tatsuo Matsumura, Kyoko Kagawa, 1:1,85, Dolby Digital 2.0, 134 min. Ensijulkaisu Suomessa.
Sandrew Metronome Distribution Finland 13.9.2006

KAGEMUSHA – VARJOKENRAALI, Japani 1980, pääosissa Tatsuya Nakadai, Tsunomo Yamazaki, 1:1,85, Dolby Digital 4.0, 152 min. FS Film 3.2.2006

Akira Kurosawan tuotanto alkaa olla hyvin saatavilla Suomessa dvd:llä. Pääansio tästä kuuluu Sandrewille, jonka sarjoissa on julkaistu 15 Kurosawan teosta.

Ne jotka astuvat tiikerin hännälle (1945) on ollut suuren suomalaisen yleisön nähtävänä tätä ennen vain YLE Teemalla. Kiehtova teos paljastaa Kurosawan juuret japanilaisen teatterin perinteessä, ja veijaritarina tuo mieleen hänen myöhemmistä teoksistaan lähinnä Kätketyn linnakkeen. Tässäkin on kyseessä vaarallinen matka, jossa vihollista hämätään valepukuihin kätkeytymällä. Epäkunnioittavuudessaan Japanin imperiumin aikana tuotettu elokuva joutui vaikeuksiin sekä sotilashallinnon että jenkkimiehityksen aikana. Dvd:tä ei ole tehty hyvästä masterista; sellaista ei ehkä ole olemassakaan.

Seittien linna (1957) on Kurosawan pääteoksia. Ohjaaja filmasi usein kirjallisuuden klassikoita, ja parhaiten hän onnistui tässä ottamalla luovia vapauksia William Shakespearen Macbethiin. Verisestä valtaistuimesta kertova tunnuslaulu antoi elokuvalle myös sen englanninkielisen nimen. Tarina hillittömästä vallanhimosta ja julmuudesta, johon ruhtinas (Toshiro Mifune) ja ruhtinatar (Isuzu Yamada) suistuvat, saa omaperäisen kuvallisen asun, ja Masaru Sato loi elokuvan kiehtovan musiikin. Criterion on julkaissut elokuvasta kiitetyn dvd:n, mutta tässä masterointi ei ole sarjan parasta tasoa. (Mutta tänä vuonna julkaistu suomalainen Pahat nukkuvat hyvin oli laadukkaampi kuin Criterionin versio.)

Ei vielä (1992) saa tässä boksissa suomalaisen nimen ja ensijulkaisun. Kurosawan viimeinen elokuva on hänen tuotannossaan harvinainen lempeydessään ja intiimiydessään. Tarina kertoo vanhasta opettajasta, joka jää eläkkeelle ja pitää joka vuosi juhlat, joiden teemana on kysymys ”oletko jo valmis (kuolemaan)?”, ja vastaus: ”ei vielä!”. Kun ajallinen kaari yltää toisesta maailmansodasta 1960-luvun alkuun, tarjoaa pienimuotoinen aihe tilaisuuden käsitellä suuria muutoksia. Elokuvassa on paljon vitsejä, eikä Kurosawa viitsi hillitä suoranaista sentimentaalisuuttakaan. Vanhuuden uni heijastuu lopussa lapsuuden naiiville satutaivaalle. Tässäkään masterointi ei ole aivan priimaa.

Sandrewin sarjan ohella FS Film on julkaissut Suomessa tänä vuonna Kurosawan elokuvan Kagemusha – varjokenraali (1980), jossa rahoitusvaikeuksista kärsineen ohjaajan tukena olivat hänen pitkäaikaiset ihailijansa Francis Ford Coppola ja George Lucas. Ironinen eepos kertoo varkaasta (Tatsuya Nakadai), joka sotapäällikön kaksoisolentona joutuu oikeasti hallitsijan asemaan, ja sijaisesta tulee alkuperäistä parempi…