Oberst Redl. Jugoslavia / Unkari / Itävalta / Saksa 1981. O: István Szabó. N: Klaus Maria Brandauer, Armin Mueller-Stahl, Gudrun Landgrebe. Väri, 1,77:1, DD stereo, 136 min. Future Film, Pahuuden trilogia -boksissa 9.1.2009.
István Szabón keskieurooppalaisen trilogian toinen elokuva Eversti Redl käynnistyy vastustamattomasti Radetzky-marssin tahdissa. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian auringonlaskun vuosina, ensimmäisen maailmansodan aattona, kunnianhimoinen upseeri kohoaa salaisen palvelun huipulle, vastavakoilun päälliköksi ja joutuu itse epäillyksi vakoilusta. Eversti Redlin tapaus on saksankielisen maailman pahimpia skandaaleja kautta aikojen. Redl myi sotasalaisuuksia Venäjälle, mukaanlukien tiedot omien vakoilijoidensa henkilöllisyydestä. Kymmenientuhansien itävaltalaisten sotilaiden arvioidaan kaatuneen hänen petoksensa tähden. Redl oli lähtöisin köyhistä oloista, 14-henkisestä perheestä, ja hän kohosi sääty-yhteiskunnan huipulle jatkuvaan tekopeliin turvautuen. Hän sai kaikki kunnianosoitukset ja mitalit, hän kehitti uusia vakoilumenetelmiä käyttäen ääntä tallentavia vahasylintereitä, piilokameroita ja postivalvontaa. Homoseksuaalisuutensa vuoksi Redlistä tuli kiristyksen ja seksiskandaalin uhri aikana, jolloin homous oli rikos. Tarinasta on useita elokuva- ja näytelmätulkintoja, ja Szabó käytti eräänä lähtökohtanaan John Osbornen näytelmää A Patriot for Me (1965). Szabó muutti tarinaa ratkaisevasti, homoutta ja petoksen suuruutta lieventäen. Hän kiinnitti päähuomionsa kysymykseen identiteettikriisistä, siihen, että ihmiset haluavat olla jotakin muuta kuin mitä he oikeasti ovat. Mukana säilyivät tragedian ainekset, tarina miehestä, jolla oli mahdollisuus suuruuteen. Mephiston tavoin pääosaa näyttelee Klaus Maria Brandauer, nyt täysin toisin, hillitymmin ja kuin sammutetuin lyhdyin. Armin Mueller-Stahl esittää arkkiherttua Frans Ferdinandia, häntä, jonka salamurha laukaisi ensimmäisen maailmansodan. Upean tuotannon on jälleen kuvannut Lajos Koltai. Masterointi ei ole yhtä hyvää kuin Mephistossa.
