RATSASTA VIIMEINEN TAIVAL (Lonely Are the Brave). USA (c) 1962 Universal Pictures / Joel Productions. T: Edward Lewis. O: David Miller. KS: Dalton Trumbo – Edward Abbeyn romaanista (1956). KU: Philip H. Lathrop – Panavision. M: Jerry Goldsmith. N: Kirk Douglas, Walter Matthau, Gena Rowlands, Michael Kane, Karl Swenson, Carroll O’Connor, George Kennedy. Mustavalkoinen 2,35:1, DD mono, 103 min
Finnkino 5.6.2009
Näyttelijä Kirk Douglasista tuli 1950-luvun lopulla merkittävä elokuvatuottaja, usein ilman henkilökohtaista tuottajakrediittiä alkuteksteissä, Bryna- ja Joel -yhtiöidensä kautta (Bryna oli Kirkin äidin nimi, Joel yhden hänen poikansa nimi). Yhdistävänä tekijänä monessa Douglas-elokuvassa on kapinallisen teema, esimerkiksi Stanley Kubrickin ohjauksissa Kunnian polut ja Spartacus ja poikkeuksellisissa lännenelokuvissa Viimeinen auringonlasku ja Ratsasta viimeinen taival. Douglas suosi käsikirjoittaja Dalton Trumboa, joka pääsi voimakkaan tähden tuella mustalta listalta Hollywoodin A-sarjaan.
Ratsasta viimeinen taival perustuu Edward Abbeyn romaaniin nykyajan karjapaimenesta Jack Burnsista, joka kieltäytyy henkilöllisyystodistuksesta, ajokortista ja pysyvästä kotipaikasta. Abbey (1927-1989) oli rämäpäinen amerikkalainen ympäristöaktivisti, jonka teosta Kesä autiomaassa (Desert Solitaire) pidetään yhtenä amerikkalaisen kirjallisuuden suurista luontokuvauksista Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Walden) -teoksen rinnalla.
Yhteiskunnan ulkopuolelle asettuvan Jack Burnsin rooli istuu Douglasille täydellisesti. Samoin kuin Douglasin tulkitsema karjapaimen elokuvassa Mies ilman kohtaloa Jack Burns vihaa erityisesti aitoja ja piikkilankoja. Kuten Viimeisen auringonlaskun päähenkilö myös Burns tapaa nuoruudenrakastettunsa (tässä Gena Rowlands) ja joutuu kohtaamaan emotionaalisen ja seksuaalisen keskenkasvuisuutensa, joka on vapaan cowboyelämän hinta.
Douglas sai ohjaajaksi David Millerin, jota ei ole tapana mainita suurten ohjaajien listoilla, mutta joka aika ajoin näytti leijonankynensä (mm. Sudden Fear / Pelko, 1952). Nykypäivän westerninä Ratsasta viimeinen taival -elokuvaa voi verrata Sopeutumattomiin (1961). Viimeisen lännenmiehen elämäntyyli on tullut mahdottomaksi suihkukoneiden ja moottoriteiden aikakaudella. Pakopaikkaa ei ole vuorillakaan: helikopterit löytävät Jackin nopeasti.
Näyttelijäntyöt ovat hyviä. Walter Matthau välttää kliseitä sheriffinä, jonka vastenmielisenä tehtävänä on Jackin takaa-ajo. Uransa alkutaipaleella nähdään tässä Carroll O’Connor ja George Kennedy. Blake Edwardsin suosima nouseva mestarikuvaaja Philip H. Lathrop toteutti mustavalkoisen Panavision-kuvauksen iskevästi. Säveltäjä Jerry Goldsmithille Ratsasta viimeinen taival oli ensimmäinen A-budjetin elokuvaprojekti. Musiikki on kiehtovaa mutta paikoin hieman ylenpalttista.
Ratsasta viimeinen taival on mieleenpainuva moderni ”end of the west” -tarina. Ei ole ihme, että Kirk Douglas on maininnut sen suosikkielokuvakseen tuotannossaan.
