Archive for the ‘Lonsdale Michel’ Category

India Song

Keskiviikko, Lokakuu 20th, 2010

2010.10.23.-India-Song

INDIA SONG / India Song (India Song). Ranska 1974. TY: Sunchild, Les Films Armorial. T: A. Valio-Cavaglione, Stéphane Tchalgadjieff. O+KS: Marguerite Duras – näytelmästään (1972) – romaanistaan Varakonsuli (1965). KU: Bruno Nuytten. M: Carlos d’Alessio: ”India Song Blues” es. Raoul Verez; Beethoven: 14. Diabelli-muunnelma. LE: Solange Leprince. N: Delphine Seyrig (Anne-Marie Stretter), Michel Lonsdale (varakonsuli), Mathieu Carrière (suurlähetystön attasea), Claude Mann (Michael Richardson), Vernon Dobtcheff (Georges Crawn), Satashinh Manila (kerjäläisnaisen ääni). Väri, 1,33:1, DD mono, 114 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film 20.10.2010

”Äänet – ilman kasvoja – kertovat tämän tarinan. Tarinan tästä rakkaudesta, jonka äänet ovat kokeneet tai lukeneet kauan sitten. Jotkut muistavat sen paremmin kuin toiset. Mutta kukaan ei muista kaikkea, eikä kukaan ole unohtanut kaikkea”  (Marguerite Duras).

Marguerite Duras aloitti kirjailijanuransa 1940-luvulla tutunomaisilla linjoilla, kääntyi 1950-luvun lopulla kokeelliseen suuntaan, ja Alain Resnais pyysi hänet käsikirjoittajaksi elokuvaansa Hiroshima, rakastettuni (1959). Duras’n romaaneja oli filmattu jo aikaisemminkin, mutta Resnais-kokemuksen jälkeen Duras innostui itsekin elokuvaohjaajaksi ja teki kaikkiaan parikymmentä pelkistettyä, mietteliästä, hidastempoista elokuvaa. Tunnetuin on India Song.

La Femme du Gange (1973) oli avannut Durasin Intia-elokuvien trilogian. Liikkumattomalla kameralla kuvatut otokset Trouville-sur-Merin rannalta ja hotellista olivat radikaalisti irrallaan ääniraidasta. Minimalistisen teoksen tavoite oli tuhota Durasin kolme Intia-romaania. India Songissa sarjaa raukeita, aistillisia asetelmia rytmittävät kamera-ajot pitkin Lahoren lähetystön ränsistyvää julkisivua. Anne-Marie Stretter (Delphine Seyrig) on aikoinaan havitellut pianistin uraa mutta hautautunut kahdesti siirtomaavirkamiehen vaimoksi; Stretter (Michel Lonsdale) on hänen toinen aviomiehensä. Ympäröivä kurjuus henkilöityy kerjäläisnaisen valittavaan, laulavaan ääneen. Hän on kotoisin Savannaketista, Mekongin kaupungista, jossa Stretter ensi kerran yritti itsemurhaa sen jälkeen kun kuoleva lapsi (ehkä kerjäläisnainen) oli jätetty hänen ovelleen. Stretterin viimeinen teko on kieltäymyksen rituaali: hän nukkuu taivasalla ja hukuttautuu aamulla mereen, jonka usva muistuttaa häntä Venetsian ja menetetyn nuoruuden sumusta. Duras totesi tyytyväisenä, että tulkinnat elokuvasta ovat yhtä lukuisia kuin sen nähneet ihmiset. Son nom de Venise dans Calcutta désert (1976) oli trilogian päätös, kaksituntinen kameravaellus Palais Rothschildin raunioissa, ääniraitana India Song.

Dvd-kannen laatijat näkevät vaivaa tarjoillakseen India Songin normaalina kertomuselokuvana. Mainoslause ”kadotetun rakkauden viimeinen tanssi” on hyvä, mutta radikaalin avantgardistinen India Song tuottaa takuuvarman pettymyksen tutunomaisen romantiikan etsijälle. Sen sijaan se tarjoaa lumoavan ja avartavan taide-elämyksen sille, joka haluaa poiketa elokuvan tutuilta laduilta.

Verirahat

Keskiviikko, Lokakuu 20th, 2010

2010.10.23.-The-Holcroft Covenant

VERIRAHAT / Blodspengar (The Holcroft Covenant). Iso-Britannia © 1985 Thorn EMI Film Finance PLC. TJ: Mort Abrahams. T: Edie Landau, Ely A. Landau. O: John Frankenheimer. KS: George Axelrod, Edward Anhalt, John Hopkins – Robert Ludlumin romaanista (1978). KU: Gerry Fisher. LA: Peter Mullins. ET: Peter Dawson, Cliff Wenger. PU: Derek Hyde. Ehostus: Wally Schneiderman. M: Stanislas Syrewicz. Ä: Rodney Glenn, Tony Lenny, John Poyner. LE: Ralph Sheldon. N: Michael Caine (Noel Holcroft), Anthony Andrews (Johann von Tiebolt / Jonathan Tennyson), Victoria Tennant (Helden von Tiebolt / Helden Tennyson), Lilli Palmer (Althene Holcroft), Mario Adorf (Erich Kessler / Jürgen Mass), Michael Lonsdale (Ernst Manfredi). Väri, 1,85:1, DD mono, 108 min
Suom. tekstit Johanna Järvinen / svenska texter.
Future Film (Cannon Group) 20.10.2010.

Verirahat perustuu Robert Ludlumin jännäriin, jossa Kolmannen valtakunnan talousneron Heinrich Clausenin poika, amerikkalainen arkkitehti Noel Holcroft (Michael Caine) vastaanottaa isänsä testamentin 40 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Siinä käy ilmi, että Clausen oli viimeisinä vuosina päässyt perille holokaustista, varastanut valtakunnalta jättiläisomaisuuden ja tallettanut sen sveitsiläiseen pankkiin luovutettavaksi holokaustin uhreille. Samaan aikaan Kolmannen valtakunnan natsiperillisten liitto, Projekt Sonnenkinder, puuhastelee aktiivisesti omissa päinvastaisissa hankkeissaan – 1000 eri puolille sijoitettua luottonatsia aikoo pystyttää Neljännen valtakunnan -  ja Holcroftin puikkelehtiessa lentokoneella pitkin maailmaa hämminki on täydellinen siitä, kuka kukin on.

”Michael Caine taivaltaa elokuvassa sen näköisenä kuin hän olisi lukenut käsikirjoituksen ja odottaisi vielä ihmettä”, kommentoi Time Outin Chris Peachment. Elokuvan huvittavimmassa kohtauksessa Holcroft joutuu kylmiltään kertomaan, miten hän aikoo käyttää 4,5 miljardia dollaria, ja hän vakuuttaa, ettei hän aio ainakaan perustaa uutta natsipuoluetta. Holcroftin täydellinen avuttomuus tilanteessa vakuuttaa läsnäolijat siitä, ettei hän ole tosiaankaan uusi Führer. Holcroft ottaakin tilanteensa hallintaan vasta viime tingassa, hetkellä jolloin hänet on määrä salamurhata, järjestämällä lehdistötilaisuuden ja pelastamalla maailman.

Dvd-masterointi on kohdallaan.

François Truffaut Collection (4-dvd)

Keskiviikko, Toukokuu 19th, 2010

2010.05.14.-Francois-Truffaut Collection

FRANÇOIS TRUFFAUT COLLECTION (4-dvd)
- FAHRENHEIT 451 / Fahrenheit 451 (Fahrenheit 451, GB 1966)
- MORSIAN PUKEUTUI MUSTAAN / Bruden bar svart (La Mariée était en noir, FR/IT 1968)
- MISSISSIPIN VELHO / Sirenen från Mississippi (La Sirène du Mississipi, FR/IT 1969)
- MIES JOKA RAKASTI NAISIA / Mannen som älskade kvinnor (L’Homme qui aimait les femmes, FR 1977)
Suom. tekstit Frej Grönholm (1), PrimeText International (2, 3), Ulla Treville (4) / svenska texter.
Future Film 19.5.2010

François Truffaut’n vakiinnutettua läpimurtonsa ensimmäisen kautensa elokuvilla 400 kepposta, Ampukaa pianistia, Jules ja Jim ja Pehmeä iho ranskalainen mestari kokeili taitojaan Isossa-Britanniassa ja englannin kielellä. Fahrenheit 451:n pääosissa olivat Oskar Werner ja Julie Christie, ja pohjana oli Ray Bradburyn tieteisromaani tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa kirjat on kielletty. Lopussa kohdataan ”kirjaihmisten” yhteisö: he säilyttävät maailmankirjallisuutta omassa muistissaan. Truffaut oli tuolloin Alfred Hitchcock -innoituksensa huipulla ja sai säveltäjäkseen Bernard Herrmannin kahteen peräkkäiseen elokuvaansa. Niistä toinen oli Cornell Woolrichin aiheeseen perustuva Morsian pukeutui mustaan. Siinä Jeanne Moreau koston enkelinä nitistää huikentelevaisen miesporukan (Michel Bouquet, Jean-Claude Brialy, Charles Denner, Claude Rich, Michel Lonsdale), josta lähtenyt surmanluoti vei häneltä miehen. Cornell Woolrichin aiheesta syntyi myös Mississipin velho. Truffaut sijoitti Réunionin saarelle tarinan miljonääristä (Jean-Paul Belmondo), jonka postitse tilaama vaimo (Catherine Deneuve) ei olekaan se, joka hän sanoo olevansa.

Noiden kolmen läheisesti toisiinsa liittyvän elokuvan lisäksi François Truffaut Collection -boksilla on kymmenen vuotta myöhemmin valmistunut Mies joka rakasti naisia. Humoristinen elokuva voi vaikuttaa kevyeltä välityöltä, mutta todellisuudessa se on avainteoksia koko Truffaut’n tuotantoon. Elokuvia casanovista, don juaneista, pelimiehistä, viettelijöistä ja hurmureista on tehty vaikka kuinka paljon, mutta tämä persoonallinen teos ei muistuta mitään niistä. Sitoutumista kaihtavalla Bertrand Moranella (Charles Denner) on monia naissuhteita, mutta hän ei ole varsinainen hedonisti vaan vakavamielinen herra. Hän on jalkafetisisti: ”naisen sääret ovat harppi, joka levittäytyy maailman ylle”, ja hän tuntee suurta onnea kuullessaan sukkahousujen hankautuvan toisiaan vasten. Kyseessä on tarina pakkomielteestä, johon saamme avaimia lapsuudenkokemuksista alkaen, ja siitä tulee lopulta kysymys elämästä ja kuolemasta. Vakava kiinnekohta on kohtaaminen vanhan rakastetun Véran (Leslie Caron) kanssa. Kun Bertrand tilittää kokemuksiaan romaaniksi, hän saa viimeiseksi ymmärtäjäkseen kustannustoimittaja Geneviève Fontanelin (Brigitte Fossey). Arvoituksellisuus kuitenkin jää.

Fahrenheit 451:ssa on kunnon tuhdit liiteaineistot. Dvd-masterointi on vähintään kohtalaista, Mississipin velhossa (kuvaus Denys Clerval) hyvää.

Louis de Funès: Suuri nauruboksi (6-dvd)

Torstai, Huhtikuu 8th, 2010

2010.04.10.-Louis de Funes Suuri-nauruboksi
LOUIS DE FUNÈS: SUURI NAURUBOKSI (6-dvd)
- KUINKA PRESIDENTTI RYÖSTETÄÄN / Den stora restaurangen (Le grand restaurant, Jacques Besnard, FR 1966)
- SE OLI OSKARI / Saken är Oscar (Oscar, Edouard Molinaro, FR 1967)
- JÄÄMIES / Nord-polaren (Hibernatus, Edouard Molinaro, FR/IT 1969)
- YHDEN MIEHEN ORKESTERI / Den stora skandalen (L’Homme orchestre, Serge Korber, FR 1970)
- VIETÄVÄN VEIJARIT / Det stora skrattet (La Folie des grandeurs, Gérard Oury, FR/IT/ES/DE 1971)
- RABBI JACOBIN SEIKKAILUT / Rabbinen är värst (Les Aventures de Rabbi Jacob, Gérard Oury, FR/IT 1973)
Suom. tekstit Jenni Närväinen, Teresa Toikka / svenska texter.
Future Film (Gaumont) 21.4.2010

Louis de Funès kohosi tähteyden huipulle, Ranskan suosituimmaksi koomikoksi, vuonna 1964, ja Suuri nauruboksi kokoaa yksiin kansiin joukon hänen suurimpia menestyskomedioitaan. Kuinka presidentti ryöstetään -elokuvassa de Funès esittää pariisilaisen huippuravintolan tyrannimaista johtajaa nimeltä Monsieur Septime. Yksi elokuvan muistettavimmista jaksoista kuvaa tarjoilijoiden sulkeisharjoituksia. Septime itse joutuu ankaraan kieputukseen, kun eteläamerikkalaisen valtion presidentti kidnapataan hänen ravintolassaan. Poliisipäällikköä tulkitsee yrmeästi Bernard Blier. Se oli Oskari perustui menestysnäytelmään, jota de Funès oli tulkinnut teatterissa jo neljässä eri produktiossa. Tarina on väärinkäsitysten ilotulitusta, jossa raivoavaa miljonääriä esittävä de Funès saa polttaa päreensä monta kertaa. De Funès sai ohjaajakseen lahjakkaan Edouard Molinaron. De Funès / Molinaro -yhteistyönä valmistui myös Jäämies, jossa lyhytpinnaisen teollisuuspomon vaimon kadonnut kaukainen sukulainen löydetään syväjäätyneenä Pohjoisnavalta sillä seurauksella, että kaikkien elämä menee sekaisin. Claude Gensac (de Funèsin suosima naisnäyttelijä) esittää pomon rouvaa ja Michel Lonsdale nerokasta tiedemiestä. Yhden miehen orkesterissa monacolaisen balettiseurueen johtaja (de Funès) tekee kaikkensa suojellakseen ballerinojaan miehiltä, mutta salaperäisellä tavalla nämä kuitenkin onnistuvat laittautumaan raskaiksi.

Keskeinen de Funès -ohjaaja oli Gérard Oury. Suuren budjetin kansainvälinen yhteistuotanto Vietävän veijarit on parodinen muunnelma Victor Hugon tragediasta Ruy Blas. 1600-luvun Espanjaan sijoittuvassa tarinassa Louis de Funès esittää kieron konnamaista Don Salluste de Bazania. Ruy Blas -hahmoa, tässä nimellä Blaze, tulkitsee Yves Montand. Karin Schubert näyttelee Baijerista Espanjaan naitua kuningatarta, johon aateliton Ruy Blas rakastuu. Upean tuotannon kuvaaja oli Henri Decaë ja lavastaja Georges Wakhévitch. Satiiri ahneudesta ja korruptiosta on usein hauska, usein ylitseampuva.

Kaikkien aikojen hauskimpiin ranskalaisiin komedioihin kuuluu Rabbi Jacobin seikkailut, jossa Oury ja de Funès käyvät täydellä farssivaihteella rasismin kimppuun. De Funès esittää lyhytpinnaista miljonääriä Victor Pivertiä, joka huomaa kauhukseen, että hänellä on juutalainen autonkuljettaja Salomon Schmoll. Tämän suku odottaa Amerikasta juhlavieraaksi rabbi Jacobia (Marcel Dalio). Samaan aikaan Pariisissa on käynnissä arabisissien välienselvittely, jossa sissipäällikkö Mohamed Larbi Slimane (Claude Giraud) on vaarassa. Liikenneonnettomuus käynnistää sekaannusten vyyhden, jossa rabbien asuissa Schmollien sukujuhlaan ilmestyvätkin valepukuiset Pivert ja Slimane. Elokuva saa nauramaan ääneen rasismille. Rouva Pivertiä esittää Suzy Delair ja tytär Pivertiä Miou-Miou yhdessä ensimmäisistä rooleistaan. Hilpeän värimaailman toteutti kuvaaja Henri Decaë.

Koko paketin dvd-masterointi on tasokasta.

Kuuraketti (blu-ray)

Perjantai, Maaliskuu 6th, 2009

20090919-moonraker.jpg

KUURAKETTI / Moonraker (ruotsalainen nimi). Iso-Britannia / Ranska 1979. Väri, letterbox 2,35:1, 5.1 DTS HD MA, 121 min
Blu-ray 1080p
FS Film 6.3.2009

Kuuraketin James Bond 007 Ultimate Dvd Collector’s Set -laitos (2008) on nyt julkaistu blu-rayna.

Kuuraketti (2-dvd ja blu-ray)

Perjantai, Marraskuu 7th, 2008

20081108-moonraker.jpg

KUURAKETTI (Moonraker), Iso-Britannia/Ranska (c) 1979 Danjaq S.A. T: Albert R. Broccoli. O: Lewis Gilbert. Ian Flemingin romaanista (1954). KU: Jean Tournier. M: John Barry. Tunnuslaulun es. Shirley Bassey. N: Roger Moore (James Bond), Lois Chiles (astronautti, NASA:n tutkija tri Holly Goodhead), Michel Lonsdale (Hugo Drax), Richard Kiel (Jaws), Corinne Clery (Corinne Dufour), Toshiro Suga (Chang). Väri, 2,35:1, DD 5.1, DTS 5.1, 121 min
Sir Roger Mooren kommenttiraita (2006)
Ohjaaja Lewis Gilbertin ja tekijäkunnan jäsenten kommenttiraita (2006)
Ken Adam’s Production Films (2006)
Circus Footage
Bond ‘79
Sky Diving Storyboards
Learning to Fall: Sky Diving Tests
Cable Car Scene Storyboards
007 in Rio
Inside Moonraker (1998)
The Men Behind the Mayhem – Special Effects Documentary (1998)
Exotic Locations, Credits, Theatrical Trailer
FS Film, dvd 7.11.2008, blu-ray 6.3.2009

James Bondin irtautuessa kylmän sodan juuristaan elokuvista tuli entistä enemmän sirkushuvia. Silmänruokaa oli aina runsaasti, ja tässä matkailuelokuvassa nähdään Venetsia, Rion karnevaalit, Sokeritoppa, Amazon ja Iguassuputoukset. (Iguassuputoukset nähdään monella ajankohtaisella dvd:llä, ks. myös Tigrero ja Linnake.) Roger Mooren tulo Bondiksi, Harry Saltzmanin jääminen pois toisena tuottajana ja Lewis Gilbertin panos ohjaajana tukivat Bond-sarjan sirkus-, spektaakkeli- ja komediapainotusta. Sitä ilmentävät ilmatyynygondoliajelu Venetsian San Marcon torilla, Jaws-roiston putoaminen sirkusteltan päälle ja lopun lasertaistelu avaruudessa. Tuotesijoittelu on niin alleviivattua, että se saa itseparodisen luonteen. Musiikki- ym. viittauksia muihin elokuviin (2001 avaruusseikkailu, Seitsemän rohkeaa miestä) viljellään.

Elokuvassa 007 rakastettuni roisto oli rakentanut merikaupungin ja aikoi tuhota ihmiskunnan perustakseen tilalle uuden maailman. Kuuraketissa roisto Hugo Drax (Michel Lonsdale) perustaa tukikohdan avaruuteen. Roiston aie on jälleen tuhota ihmiskunta, aseenaan tällä kertaa brasilialaiset myrkkyorkideat, jotka lennätetään 50 kapselissa Maahan. Paremman maailman pystyttämiseksi Drax on valikoinut nuorten valioihmisten joukon, joista on määrä luoda uusi yli-ihmisrotu.

Tähtien sota ja Kolmannen asteen yhteys olivat ajan suurimpia hittejä. Kommenttiraidalla Moore kertoo, että Steven Spielberg olisi halunnut ohjata Bond-elokuvan, mutta sarjan brittiluonteeseen kuuluu, että kaikki ohjaajat ovat olleet ei-amerikkalaisia. Lavastaja Ken Adam ja erikoistehostevelho Derek Meddings huolehtivat teknisestä puolesta viimeisen päälle. Avaruussukkulat, keskipaikoiskammiot ja muut vempaimet ovat realistisia. Kuvaajaässä oli ranskalainen Jean Tournier.

John Barry loi elokuvaan yhden parhaista Bond-musiikeistaan. Hän otti uudelleen käyttöön aikaisemmin säveltämänsä toisen Bond-teeman ja omaksui uudenlaisen, sykähdyttävän, täyteläisen lähestymistavan, jossa on mukana hitaita, rikkaita jousijaksoja.

Loppujaksossa Bond harrastaa painotonta rakastelua astronautti Holly Goodheadin (Lois Chiles) kanssa. Lähikuva hurmion kokeneen naisen kasvoista päättää elokuvan: ”Vie minut maailman ympäri vielä kerran”.

Kriitikot ovat yleensä inhonneet Kuuraketia, joka oli kallein ja tuottoisin Bond-elokuva ennen elokuvaa 007 ja kultainen silmä.

Rakas sydän

Keskiviikko, Lokakuu 22nd, 2008

2008.10.25.-Le-Souffle-au-coeur 22008.10.25.-Le-Souffle-au-coeur 1

RAKAS SYDÄN / Den första kärleken (Le Souffle au coeur). Ranska / Italia / Saksa (c) 1971 Nouvelles Éditions de Films / Marianne Films. T: Vincent Malle, Claude Nedjar. O+KS: Louis Malle. KU: Ricardo Aronovich. LA: Jean-Jacques Caziot.M: Charlie Parker, Dizzy Gillespie. Ä: Jean-Claude Laureux. LE: Suzanne Baron. N: Lea Massari (Clara Chevalier), Benoît Ferreux (Laurent Chevalier), Daniel Gélin (Charles Chevalier), Michel Lonsdale (Isä Henri), Gila von Weitershausen (Freda). Väri, anamorfinen 1,66:1, DD stereo, 118 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (Nonstop / MK2) 22.10.2008

”Sydämen sivuääniä” olisi kirjaimellinen käännös Louis Mallen elokuvan alkuperäisestä ranskankielisestä nimestä. Teos kuvaa 15-vuotiaan  Laurentin (Benoît Ferreux) heräämistä mieheksi tabuja rikkovalla tavalla. Tapahtuma-aika on 1954, tapahtumapaikka Dijon, isä (Daniel Gélin) on gynekologi ja äiti (Lea Massari) niin nuorekas, että hän tuntuu olevan lähempänä poikansa kuin miehensä maailmaa. Ranska käy Vietnamin sotaa, Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien jazz soi, ja televisio on juuri saanut läpimurtonsa. Samaan aikaan kuin Laurentin havahtuminen aikuiseksi saa vakavia (ja koomisia) muotoja, hän oppii uusia asioita vanhempiensa kohtaloista toisen maailmansodan aikana. Mallen aikoinaan rikkomat tabut liittyvät prostituutioon ja insestiin, ja provokatiivisuus on yhä sitä luokkaa, että nykypäivän elokuvantekijällä voisi olla vaikeuksia toteuttaa eräitä tarinan käänteitä.

Dvd-masterointi on priimaa.